Oonko ihan oikeasti kohtuuton vai onko tää äijä vaan aivan naurettavan pihi ja toksinen?

Ollaan asuttu avoliitossa nyt vajaa vuosi ja mulla alkaa olla ihan todella mitta täynnä tän touhua. Haluaisin vähän muiden mielipiteitä, kun tuntuu etten jaksa tätä jatkuvaa vääntämistä ja mun rajojen polkemista.

​Taustaksi siis, mä teen tällä hetkellä töitä vaan kahtena päivänä viikossa yhden lifestyle-putiikin somettajana. Totesin jo pari vuotta sitten, että mun mielenterveys ja hermosto ei yksinkertaisesti kestä mitään normaalia 8-16 oravanpyörää. Tarvitsen paljon aikaa palautumiselle, pilatekselle ja ihan vaan omalle healing journeylle. Mun mies taas on asiantuntijana jossain IT-firmassa ja tienaa vissiin jotain reilusti päälle kuus tonnia kuussa, eli rahaa pitäisi kyllä olla.

Ongelmat alkoi melkein heti kun muutettiin yhteen. Tää sankari ihan oikeasti oletti, että me aletaan laittamaan kaikki asumiskulut ja ruokaostokset puoliksi! Siis anteeksi mitä? 50/50 -suhteet on mulle ihan suurin mahdollinen yök ja kertoo suoraan kaiken maskuliinisen provider-energian puutteesta. Mä yritin vääntää sille nätisti rautalangasta, että mun omat pienet tulot menee puhtaasti mun itseni ylläpitämiseen. Mulla menee helposti satoja euroja kuussa kynsiin, ripsiin, ihonhoitoon ja esteettisiin juttuihin ihan vaan siksi, että pysyn freessinä ja oon edustava hänen rinnallaan. Mun pelkkä läsnäolo ja se feminiininen energia mitä tuon tähän kotiin pitäisi olla ihan riittävä panostus, mut silti toi kehtaa ulista jostain sähkölaskuista. Kuinka pihi voi ihminen olla?