Löysin veroilmoituksia 90-luvulta ja 1992 sai lapsivähennystä yhdestä lapsesta
10500 markkaa eli jotain 1700 e. Asuntolainakorot oli vähennyskelpoisia, en tiedä tarkkaa määrää, mutta ei ei ihan pienesti kuitenkaan. Ja lapsilisät oli todella tuntuva lisä silloin, niillä jopa sai jotain. Kyllä nykyään on riisuttu kaikki tuet ja silti syyllistetään kansaa tukien käytöstä. Nykyään on paljon selliaisia menoja joista ei ollut tietoakaan 90-luvulla, kuten netti ja matkapuhelimet. Kyllä nykyajan lapsiperheet on paljon lujemmilla kuin silloin 90-luvulla.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Oli yhteisverotus. Lestadiolaiset eivät läytännössä veroja maksaneet kuin pari vuotta avioliiton alussa ja vasta muutaman vuoden ennen eläkeikää.
Ei ollut yhteisverotusta 90-luvulla. Se poistui jo 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkölaskut ja vesilaskut kolmelta kuukaudelta ei maksanut edes nyt kuukauden summaan kun laskuun on laitettu ties mitä lisämaksuja. Voi noita huolettomia aikoja .
Ei tainnut olla siirtomaksuja silloin.
Sähköstä maksettiin arvion mukaan kiinteää hintaa, kerran vuodessa tasattiin todellisen lukeman mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli yhteisverotus. Lestadiolaiset eivät läytännössä veroja maksaneet kuin pari vuotta avioliiton alussa ja vasta muutaman vuoden ennen eläkeikää.
Ei ollut yhteisverotusta 90-luvulla. Se poistui jo 70-luvulla.
Muistat ihan höpöjä. Perheverotus oli vielä 90 luvulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli yhteisverotus. Lestadiolaiset eivät läytännössä veroja maksaneet kuin pari vuotta avioliiton alussa ja vasta muutaman vuoden ennen eläkeikää.
Ei ollut yhteisverotusta 90-luvulla. Se poistui jo 70-luvulla.
Muistat ihan höpöjä. Perheverotus oli vielä 90 luvulla
Jos joku muistaa höpöjä, se olet sinä.
Yhteisverotus Suomessa
Yhteisverotus on Suomessa ollut aiemmin käytössä valtion tulo- ja varallisuusverotuksessa vuoteen 1975 asti.
Vierailija kirjoitti:
Sähkölaskut ja vesilaskut kolmelta kuukaudelta ei maksanut edes nyt kuukauden summaan kun laskuun on laitettu ties mitä lisämaksuja. Voi noita huolettomia aikoja .
Silloin oli vielä joku roti eliitin ahneudellakin!
Tuet pitäisi kohdistaa nimenomaan ansiotyöverotuksen kautta. Tämä kannustaisi työntekoon. Nykyinen tukipolitiikka halvaannuttaa ihmiset sohvalle, mikäli yhtään taipumusta lusmuiluun on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta silloin olikin markka ja oma talouspolittiikka.
Nyt on euro ja saksan politiikka.
Silloin aikoinaan oli myös inflaatio ja jatkuvat devalvaatiot kiusana. Mutta ei se mitään, jätetään kertomatta osa totuudesta.
Inflaation ohella tuli palkankorotuksia jopa 13-18% VUODESSA.
Unohditko kertoa sen?
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa.
Asuntolainan korot sai tosiaan vähentää mutta ne olivat huomattavasti korkeampia kuin tänä päivänä. Tänä päivänä asuntovelalliselle jää todennäköisesti enemmän rahaa käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta silloin olikin markka ja oma talouspolittiikka.
Nyt on euro ja saksan politiikka.
Silloin aikoinaan oli myös inflaatio ja jatkuvat devalvaatiot kiusana. Mutta ei se mitään, jätetään kertomatta osa totuudesta.
Inflaation ohella tuli palkankorotuksia jopa 13-18% VUODESSA.
Unohditko kertoa sen?
Niin, miksiköhän oli devaltiot sitten Suomessa? Herääkö epäilyksiä?
Jotkut vielä haaveilevat Soviet Finlandin aikaisista ajoista. Ainoa mitä kaipaan, oli tuo työnteon arvostaminen, nykyään lusmuilu on vasemman laidan erikoissuojeluksessa.
Suuret ikäluokat syntyivät kodinperustamislainojen aikaan. Kun syntyi neljä lasta perheeseen niin laina oli kuitattu.
Jos kiinnostaa verotuksen kehitys 90-luvulta eteenpäin, kannattaa lukea tämä:
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/o-vanhan-saitin-lohkotmedia/a…
Valitettavasti julkaisu on jo yli 10 vuoden takainen, eli ei sisällä tietoa nykypäivään asti, mutta 90-luvun osalta löytyy tietoa. Ihan dokumentin lopussa Liitteessä 2 on myös nuo lapsi- ja korkovähennykset ja niiden määrät silloin 90-luvun alussa.
Ja jos kadehditte sen aikaisia vähennyksiä, kannattaa huomata myös kääntöpuoli:
*Palkkaverotus oli 1990-luvun alun laman jälkeen kireimmillään vuonna 1995.
Keskituloinen palkansaaja maksoi tuolloin palkastaan veroa 37,5 prosenttia, ja
hänen lisätulojensa marginaalivero ylitti 53 prosenttia. 1990-luvun puolivälin jäl-
keen palkkaverotusta on kuitenkin kevennetty määrätietoisesti*
Vierailija kirjoitti:
Jos kiinnostaa verotuksen kehitys 90-luvulta eteenpäin, kannattaa lukea tämä:
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/o-vanhan-saitin-lohkotmedia/a…
Valitettavasti julkaisu on jo yli 10 vuoden takainen, eli ei sisällä tietoa nykypäivään asti, mutta 90-luvun osalta löytyy tietoa. Ihan dokumentin lopussa Liitteessä 2 on myös nuo lapsi- ja korkovähennykset ja niiden määrät silloin 90-luvun alussa.
Ja jos kadehditte sen aikaisia vähennyksiä, kannattaa huomata myös kääntöpuoli:
*Palkkaverotus oli 1990-luvun alun laman jälkeen kireimmillään vuonna 1995.
Keskituloinen palkansaaja maksoi tuolloin palkastaan veroa 37,5 prosenttia, ja
hänen lisätulojensa marginaalivero ylitti 53 prosenttia. 1990-luvun puolivälin jäl-
keen palkkaverotusta on kuitenkin kevennetty määrätietoisesti*
Samaan se menee tänä päivänä kun työttömyysvakuutusmaksut on niin isot. Eli nykyään on alhaisempi vero% mutta työttömyysvakuutusmaksut ihan huimat
Lainakorkokin oli lähemmäs 20 % .
Ei ollut, muuta kuin yhtenä talvena. Pankkikriisin aikana
Minulla oli asuntolainaa vv 1979-1994.
Korko vaihteli 13-16% välillä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kiinnostaa verotuksen kehitys 90-luvulta eteenpäin, kannattaa lukea tämä:
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/o-vanhan-saitin-lohkotmedia/a…
Valitettavasti julkaisu on jo yli 10 vuoden takainen, eli ei sisällä tietoa nykypäivään asti, mutta 90-luvun osalta löytyy tietoa. Ihan dokumentin lopussa Liitteessä 2 on myös nuo lapsi- ja korkovähennykset ja niiden määrät silloin 90-luvun alussa.
Ja jos kadehditte sen aikaisia vähennyksiä, kannattaa huomata myös kääntöpuoli:
*Palkkaverotus oli 1990-luvun alun laman jälkeen kireimmillään vuonna 1995.
Keskituloinen palkansaaja maksoi tuolloin palkastaan veroa 37,5 prosenttia, ja
hänen lisätulojensa marginaalivero ylitti 53 prosenttia. 1990-luvun puolivälin jäl-
keen palkkaverotusta on kuitenkin kevennetty määrätietoisesti*
Silloin sai erilaisia vähennyksiä, nykyään ei mitään juuri. Kotitalousvähennyskin on lähinnä vitsi.
Ei ollut, muuta kuin yhtenä talvena. Pankkikriisin aikana