Mitä sillä oikeasti on merkitystä, maksaako bensa 1,80 vai 2,00 litralta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa. 

Kenenkään ei tarvitse ajaa noin paljon vuodessa.

Kaikki ei voi elää loisena,  töissäkin on käytävä.

Suomalaisten työmatka on keskimäärin 12km. 

Keskiarvo työmatkan pituus ei lyhennä minun työmatkaani yhtään, joka on selvästi yli keskiarvon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta bensan hintaa emme alenna!

T. Urpo ja riikkuli

Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.

Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".

Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?

Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.

Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti. 

Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!

Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.

Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.

1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne. 

Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet. 

Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?

 

Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:

Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet): 

HS.fi

Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.

Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.

1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.

Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.

Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.

Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.

 

Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.

AI on erittäin huono isäntä.

AI on nopein tapa etsiä yleistietoa. Täytyy tietysti tarkistaa, pitääkö paikkaansa. Tässä tapauksessa pitää ja oman kokemuksen mukaan aika harvoin sekoilee.

Totuus tietysti kirpaisee, kun osuu omalle kohdalle.

Tulitsit lukemasi väärin. AI:n seputuksessa on puuttuvia osia. Moni luottaa tänään AI ja jopa tarkistaa sillä todellisuuden. Sellaiset tyypit lienee harvinaisen helppoja jymäytettäviksi. AI on edelleen kelvoton isäntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta bensan hintaa emme alenna!

T. Urpo ja riikkuli

Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.

Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".

Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?

Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.

Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti. 

Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!

Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.

Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.

1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne. 

Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet. 

Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?

 

Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:

Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet): 

HS.fi

Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.

Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.

1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.

Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.

Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.

Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.

 

Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.

AI on erittäin huono isäntä.

AI on nopein tapa etsiä yleistietoa. Täytyy tietysti tarkistaa, pitääkö paikkaansa. Tässä tapauksessa pitää ja oman kokemuksen mukaan aika harvoin sekoilee.

Totuus tietysti kirpaisee, kun osuu omalle kohdalle.

Tulitsit lukemasi väärin. AI:n seputuksessa on puuttuvia osia. Moni luottaa tänään AI ja jopa tarkistaa sillä todellisuuden. Sellaiset tyypit lienee harvinaisen helppoja jymäytettäviksi. AI on edelleen kelvoton isäntä.

AI taisi tarkastaa tämän ketjun ja päätti leikata siitä viimeisen tunnin keskustelun kokonaan pois. AI teki, ei voi mitään. Tähänkin tulette tottumaan bingossa nimeltään "suomalainen yhteiskunta". Se tulee "ei ole resursseja" päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta bensan hintaa emme alenna!

T. Urpo ja riikkuli

Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.

Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".

Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?

Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.

Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti. 

Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!

Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.

Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.

1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne. 

Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet. 

Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?

 

Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:

Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet): 

HS.fi

Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.

Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.

1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.

Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.

Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.

Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.

 

Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.

AI on erittäin huono isäntä.

AI on nopein tapa etsiä yleistietoa. Täytyy tietysti tarkistaa, pitääkö paikkaansa. Tässä tapauksessa pitää ja oman kokemuksen mukaan aika harvoin sekoilee.

Totuus tietysti kirpaisee, kun osuu omalle kohdalle.

Tulitsit lukemasi väärin. AI:n seputuksessa on puuttuvia osia. Moni luottaa tänään AI ja jopa tarkistaa sillä todellisuuden. Sellaiset tyypit lienee harvinaisen helppoja jymäytettäviksi. AI on edelleen kelvoton isäntä.

Mitä siitä puuttui? Kysyin vain miten valtion + kuntien henkilöstön lukumäärä on muuttunut 70-luvun jälkeen. Ihmettelin myös voiko aiemmin esitetty lukema pitää paikkaansa, johon AI vastasi varovaisesti eli että arvio voi pitää paikkaansa. Tuon lukumäärän antoi joku muu, aiemmin palstalla.

Itse lisäsin viimeisen "Huom." lauseen, koska tiedän, että myös kuntien henkilöstöä on "vähennetty" yhtiöityksien kautta. AI ei kiinnittänyt tuohon huomiota.

Olisi kiinnostavaa saada laskelma, kuinka paljon verovaroihin liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet, näiden muutosten kautta, vuosien saatossa. Summa on todennäköisesti valtava. Tuotakin voisi kysyä myös AI'ltä, mutta arvion luotettavuus laskee, koska tietääkseni noita lukuja ei saa helposti näkyviin, (Voin olla väärässä?) 

Se on vähän sama kysymys kuin että eikö oo ihan sama, maksaako kahvipaketti 8e vai 10e.

Ihmiset on todella typeriä. Nyt oli kauheat autojonot jossain huoltoasemalla kun bensa 1.90€/L. Eli 0.30€ halvempaa kuin viime aikoina. 50L tankin vedät täyteen niin säästit 15€ ja jonotit tunnin siinä bensa-asemalla. 

Vierailija kirjoitti:

Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa. 

Tuolla summallako taivas aukenee? 60€ jää sulle kuukaudessa enemmän. Yhtä tyhjän kanssa. Bensa maksaa sen mitä maksaa ja aina vedän tankin täyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä sen on väliä elääkö 20 vai 80 vuotta. 

On sillä 80 vuotta on aivan liikaa

Laskujeni mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin työssä käynti muuttui minulle kannattamattomaksi. Työmatkaa oli 70 km suuntaansa ja palkkani kehno sairaanhoitajan palkka. Pelkkä auton ylläpito ja uusien talvirenkaiden hankinta oli vaikeaa. Jos lisäksi silmälasit piti uusia (yli 1000 e linssit), niin lähes koko nettopalkka meni niihin. Ruokaa oli vaikea saada ostettua, työpaikkaruokailuunkaan ei ollut varaa, eväsvoileivillä vedin viimeiset vuodet. Lopetin työnteon heti, kun sain osaeläkkeen, myin talon ja muutin maasta. Kreivin aikaan, nythän tilanne on huonontunut entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa. 

No sullahan on kova kulutus

Niin on, mutta on kyllä hyvä ja tehokas autokin. Monelle vastaajalle huomiona, että en valittanut missään bensan hinnasta. Esitin vain laskelman ottamatta kantaa siihen, että onko muutos paljon vai vähän.

Ainaki vanha auto se on. Volvo V90 T8 kuluttaa 2,2l/100km. Ei se auto oo sitä tehokkaampi ku siinä on 392hv

Joo paperilla varmaan kuluttaa.  Jos mä ajelen V90 T8:lla tuon 100km  / siivu  parinkympin pakkasilla ja latausmahdollisuus on vain kotona, ei työpaikalla, niin pääseekö alle 7 litran satasella?

Vierailija kirjoitti:

Laskujeni mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin työssä käynti muuttui minulle kannattamattomaksi. Työmatkaa oli 70 km suuntaansa ja palkkani kehno sairaanhoitajan palkka. Pelkkä auton ylläpito ja uusien talvirenkaiden hankinta oli vaikeaa. Jos lisäksi silmälasit piti uusia (yli 1000 e linssit), niin lähes koko nettopalkka meni niihin. Ruokaa oli vaikea saada ostettua, työpaikkaruokailuunkaan ei ollut varaa, eväsvoileivillä vedin viimeiset vuodet. Lopetin työnteon heti, kun sain osaeläkkeen, myin talon ja muutin maasta. Kreivin aikaan, nythän tilanne on huonontunut entisestään.

Kuulostaa elämänhallinnan ongelmilta jos ei sairaanhoitajan palkalla pärjää.  Viinako vei vai mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskujeni mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin työssä käynti muuttui minulle kannattamattomaksi. Työmatkaa oli 70 km suuntaansa ja palkkani kehno sairaanhoitajan palkka. Pelkkä auton ylläpito ja uusien talvirenkaiden hankinta oli vaikeaa. Jos lisäksi silmälasit piti uusia (yli 1000 e linssit), niin lähes koko nettopalkka meni niihin. Ruokaa oli vaikea saada ostettua, työpaikkaruokailuunkaan ei ollut varaa, eväsvoileivillä vedin viimeiset vuodet. Lopetin työnteon heti, kun sain osaeläkkeen, myin talon ja muutin maasta. Kreivin aikaan, nythän tilanne on huonontunut entisestään.

Kuulostaa elämänhallinnan ongelmilta jos ei sairaanhoitajan palkalla pärjää.  Viinako vei vai mikä?

WTF? En ole käyttänyt alkoholia viimeiseen 30 vuoteen. Osaan laskea. Et taida ymmärtää, kuinka vähän jää käteen pienistä tuloista. Siitä kun maksat auton ja talon kuukausikulut ja vaikka ne silmälasit, niin ollaan jo reilusti miinuksen puolella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskujeni mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin työssä käynti muuttui minulle kannattamattomaksi. Työmatkaa oli 70 km suuntaansa ja palkkani kehno sairaanhoitajan palkka. Pelkkä auton ylläpito ja uusien talvirenkaiden hankinta oli vaikeaa. Jos lisäksi silmälasit piti uusia (yli 1000 e linssit), niin lähes koko nettopalkka meni niihin. Ruokaa oli vaikea saada ostettua, työpaikkaruokailuunkaan ei ollut varaa, eväsvoileivillä vedin viimeiset vuodet. Lopetin työnteon heti, kun sain osaeläkkeen, myin talon ja muutin maasta. Kreivin aikaan, nythän tilanne on huonontunut entisestään.

Kuulostaa elämänhallinnan ongelmilta jos ei sairaanhoitajan palkalla pärjää.  Viinako vei vai mikä?

Joku mieheksi itseään luuleva siellä kuvittelee. Viinanhimo vaivaa, niin luulee sen olevan muillekin ongelma. Ei ole, vaan pieni palkka ja suuret menot. Kotivakuutus talosta on samanhintainen pieni- ja suurituloiselle. Bensapumpulla 1900 netto tienaava joutuu täyttämään tankkinsa saman hintaisella polttoaineella kuin muutkin. Jos talo lämpiää sähköllä tai öljyllä, niin pakko on lämmittää, eikä ole energiaremontteihin varaa eikä pankkikaan myönnä edes kulutusluottoa, vaan sanoo että maksukykyä ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskujeni mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin työssä käynti muuttui minulle kannattamattomaksi. Työmatkaa oli 70 km suuntaansa ja palkkani kehno sairaanhoitajan palkka. Pelkkä auton ylläpito ja uusien talvirenkaiden hankinta oli vaikeaa. Jos lisäksi silmälasit piti uusia (yli 1000 e linssit), niin lähes koko nettopalkka meni niihin. Ruokaa oli vaikea saada ostettua, työpaikkaruokailuunkaan ei ollut varaa, eväsvoileivillä vedin viimeiset vuodet. Lopetin työnteon heti, kun sain osaeläkkeen, myin talon ja muutin maasta. Kreivin aikaan, nythän tilanne on huonontunut entisestään.

Kuulostaa elämänhallinnan ongelmilta jos ei sairaanhoitajan palkalla pärjää.  Viinako vei vai mikä?

WTF? En ole käyttänyt alkoholia viimeiseen 30 vuoteen. Osaan laskea. Et taida ymmärtää, kuinka vähän jää käteen pienistä tuloista. Siitä kun maksat auton ja talon kuukausikulut ja vaikka ne silmälasit, niin ollaan jo reilusti miinuksen puolella. 

Olen elänyt vuosia kolmannesta pienemmällä kuukausipalkalla kuin sairaanhoitaja joten tiedän kyllä pienillä tuloilla elämisestä yhtä sun toista.  Siksi tuo kitinäsi haiskahtaakin siltä että rahat menee johonkin turhanpäiväiseen.

Köyhälistölle suurikin merkitys. Saattaa se raha uupua lauantaimakkarapaketista . Paremmalle väelle ei merkitystä. Ja voinhan  laittaa sen firman kuluihin.  Olisihan se naurettavaa mennä vaikkapa Rotary-veljien miitinkiin esim. bussilla joka tarkoitettu duunarirahvaalle ;)