Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sillä oikeasti on merkitystä, maksaako bensa 1,80 vai 2,00 litralta?
29.03.2026 |
Ei voi elämä olla 20 sentistä kiinni. Tai jos 10 litraa ottaa, niin 2 eurosta?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
Julkisella puolella on mm:
Terveydenhoito
Opetustoimi
Pelastustoimi
Sosiaalitoimi
Puolustusvoimat
Rajavalvonta
Poliisi
Yritätkö ihan oikeasti väittää, että näistä vain 40 % on suorittavassa työssä?Se on aivan fakta, eikä mikään väite. Aina listataan listaamasi asiat, käsittämättä, ettei ne ole edes puolta julkisesta sektorista. Sen jälkeen muistutetaan valtion virkamiesten määrästä, joka on vain reilu 10 % julkisesti palkatuista.
Kerro sitten mikä tämä loppu julkisesta sektorista on? Ja kerro, ketä voi pistää pihalle ilman haittaa? USAssahan kokeiltiin pistää amatöörit karsimaan hallintoa, ei mennyt oikein putkeen.
Voi laittaa pihalle 400 000 konttoristia maakunnista kuntasektorilta. Mitään tulosvastuuta ei ole eikö hyödyllistä toimenkuvaa.
Pakko olla samaa mieltä. Jos kerran siellä on 400 000 ylimääräistä konttoristia, ja vuonna 2023 koko kuntasektorilla oli vain 218 000 henkilöä.
https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/kunta-alan-henkilostotilastot
Julkisella on 712 000, joista suurin osa on kuntasektorilla joista 400 000 on konttoristeja ei auta jonkun erillisen tilasto kaivaminen jostain.
Suurin osa julkisen puolen työntekijöistä on terveydenhoidon parissa. Joten jos julkista puolta halutaan merkittävästi leikata niin se tarkoittaa suljettuja sairaaloita, irtisanottuja lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Seuraavana jonossa on vanhustenhoito. Vähentämällä henkilökuntaa joutuu vanhukset makaamaan likaisissa vaipoissa odotten milloin joku ehtii tulemaan syöttämään. Ei kovin iloinen mielikuva tämäkään.
Sitten on koulutus jossa on paljon työntekijöitä. Lakkautetaanko ensin peruskoulut vai yliopistot? Suomen tulevaisuuden menestys tuskin tällä reseptillä syntyy.
Kertoisitko, miksi kaikki sairaanhoito, koulut ja yliopistot pitää olla julkisen vallan tuottamia?
Koska se on kustannustehokas tapa tuottaa näitä välttämättömiä peruspalveluita. Lisäksi sillä saavutetaan tasa-arvoinen saatavuus. Kaikilla on Suomessa mahdollisuus opiskella. Myös köyhistä perheitä tulevilla lapsilla. Se on hieno asia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lisäksi Suomessa saa perustaa yksityisiä yrityksiä tarjoamaan koulutusta ja terveydenhoitoa. Niihin saa jopa verorahaa, eli ei ne kaikki ole julkisen vallan tuottamia.
Ei muuten saa, kuin teoriassa.
Kyllä terveydenhoitofirmoja on vaikka kuinka. Yksityisvastaanotosta isoihin ketjuihin, millä ihmeen perustella väität, ettei olisi? koulutusta vähemmän, mutta kyllä niitäkin on.
Montako yksityistä yliopista tai koulua Suomeen on perustettu vuoden 2000 jälkeen? Entä montako keppiä Suomen edellinen punahallitus heitti yksityisen sairaanhoidon rattaisiin? Suomessa on syvään juurtunut valtioideologia, vaikka valtio ei tuota mitään. Ei niitä terveydenhoitofirmoja noin vain perusteta Suomeen, eikä niiden yrittämisen ympäristö ole kadehdittava.
Yksityisen sairaanhoidon on toimittava samoilla säännöillä kuin julkisen. Kyllähän sillä saa sen näyttämään tehokkaalta, että yksityinen hoitaa nilkan nyrjähdykset ja kausiflunssat, dumppaa kalliit ja vaikeat hoidot julkiselle. Vai onko tuollainen mielestäsi punavihreää hapatusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
Julkisella puolella on mm:
Terveydenhoito
Opetustoimi
Pelastustoimi
Sosiaalitoimi
Puolustusvoimat
Rajavalvonta
Poliisi
Yritätkö ihan oikeasti väittää, että näistä vain 40 % on suorittavassa työssä?Se on aivan fakta, eikä mikään väite. Aina listataan listaamasi asiat, käsittämättä, ettei ne ole edes puolta julkisesta sektorista. Sen jälkeen muistutetaan valtion virkamiesten määrästä, joka on vain reilu 10 % julkisesti palkatuista.
Kerro sitten mikä tämä loppu julkisesta sektorista on? Ja kerro, ketä voi pistää pihalle ilman haittaa? USAssahan kokeiltiin pistää amatöörit karsimaan hallintoa, ei mennyt oikein putkeen.
Mitä jos itse ottaisit selvää? Eivät toiset ole palvelijoitasi, eikä sinulle velkaa. Totutellesasi sinulle outoon toimintatapaan, voit yrittää perustella 750 valtiollisen säätieteilijän tarpeellisuutta.
Sinähän tässä olet selittämässä, että kunta-alalta pitäisi pistää pois kaksi kertaa enemmän väkeä kuin siellä edes on töissä. Joten sinunhan se lista pitää esittää. Muuten joku saattaa vaikka epäillä, että puhut läpiä päähäsi.
Sekoitat kirjoittajat ja kunta-alankin. Se, että sairaanhoito on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2025 ei muuta mitään, lukuun ottamatta massivisia, pysyviä, lisäkuluja ja korkeampia palkkoja. Julkisella on edelleen 735.000 palkannauttijaa. Lähde TEM 2026
Ja yrität selittää, että niistä 735 000sta on 400 000 turhaa konttoristia? Kokeilisit nyt miettiä, edes vähän. Ei se niin kipeää tee.
Ei suorittava ei ole sama kuin konttoristi. Numerot ovat muutoin oikein. Tutustu faktaan ja hämmästy. Voit sen lisäksi keskittyä pysymään aiheessa. Teksti johon vastasit, ei sisällä sanaa "konttoristi".
Eikös tuossa 400 000:lla viitattu niihin ei-suorittaviin kuitenkin?
Kävin tankkaamassa puolen päivän aikaan. Varsinainen syy mennä huoltikselle, oli lisätä ilmaa juuri vaihdettuihin kesärenkaisiin. Kun lähdin asemalta, huomasin, että bensan hinta oli noussut 12 senttiä/l sen 5 min aikana, kun tsekkasin paineet - !
St1:llä saa vielä 2 c/l alennuksen, kun ostaa helposti sovelluksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
Julkisella puolella on mm:
Terveydenhoito
Opetustoimi
Pelastustoimi
Sosiaalitoimi
Puolustusvoimat
Rajavalvonta
Poliisi
Yritätkö ihan oikeasti väittää, että näistä vain 40 % on suorittavassa työssä?Se on aivan fakta, eikä mikään väite. Aina listataan listaamasi asiat, käsittämättä, ettei ne ole edes puolta julkisesta sektorista. Sen jälkeen muistutetaan valtion virkamiesten määrästä, joka on vain reilu 10 % julkisesti palkatuista.
Kerro sitten mikä tämä loppu julkisesta sektorista on? Ja kerro, ketä voi pistää pihalle ilman haittaa? USAssahan kokeiltiin pistää amatöörit karsimaan hallintoa, ei mennyt oikein putkeen.
Mitä jos itse ottaisit selvää? Eivät toiset ole palvelijoitasi, eikä sinulle velkaa. Totutellesasi sinulle outoon toimintatapaan, voit yrittää perustella 750 valtiollisen säätieteilijän tarpeellisuutta.
Sinähän tässä olet selittämässä, että kunta-alalta pitäisi pistää pois kaksi kertaa enemmän väkeä kuin siellä edes on töissä. Joten sinunhan se lista pitää esittää. Muuten joku saattaa vaikka epäillä, että puhut läpiä päähäsi.
Sekoitat kirjoittajat ja kunta-alankin. Se, että sairaanhoito on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2025 ei muuta mitään, lukuun ottamatta massivisia, pysyviä, lisäkuluja ja korkeampia palkkoja. Julkisella on edelleen 735.000 palkannauttijaa. Lähde TEM 2026
Ja yrität selittää, että niistä 735 000sta on 400 000 turhaa konttoristia? Kokeilisit nyt miettiä, edes vähän. Ei se niin kipeää tee.
Ei suorittava ei ole sama kuin konttoristi. Numerot ovat muutoin oikein. Tutustu faktaan ja hämmästy. Voit sen lisäksi keskittyä pysymään aiheessa. Teksti johon vastasit, ei sisällä sanaa "konttoristi".
No tämähän on selvä. Lempataan julkiselta puolelta pois kaikki muut kuin suorittavan työn tekijät. Mikä voisi mennä pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kommenttina ap. Se nousu on sit näkyvissä kaikessa. Lämpö, bensa, ruoka ja jne.
Tämä. Käytetään verukkeena nostaa lähes minkä tahansa tuotteen tai palvelun hintaa, kun kustannukset nousseet. Kustannus = polttoaineen hinta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kommenttina ap. Se nousu on sit näkyvissä kaikessa. Lämpö, bensa, ruoka ja jne.
Suklaan hinta nousi 150 %, kiitos kaakaon kallistumisen. Nyt kaakaon hinta on tippunut 75 %, miten on käynyt suklaan kanssa? Polttoaine vaikuttaa, mutta korotukset ovat helposti yli kymmenkertaisesti emmän kuin polttoaineen osuus. Kun öljyn hinta tippuu, juuri mikään ei muutu ruossa tai lämmössä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen on väliä elääkö 20 vai 80 vuotta.
Kyllä sillä on väliä ja paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
Julkisella puolella on mm:
Terveydenhoito
Opetustoimi
Pelastustoimi
Sosiaalitoimi
Puolustusvoimat
Rajavalvonta
Poliisi
Yritätkö ihan oikeasti väittää, että näistä vain 40 % on suorittavassa työssä?Se on aivan fakta, eikä mikään väite. Aina listataan listaamasi asiat, käsittämättä, ettei ne ole edes puolta julkisesta sektorista. Sen jälkeen muistutetaan valtion virkamiesten määrästä, joka on vain reilu 10 % julkisesti palkatuista.
Kerro sitten mikä tämä loppu julkisesta sektorista on? Ja kerro, ketä voi pistää pihalle ilman haittaa? USAssahan kokeiltiin pistää amatöörit karsimaan hallintoa, ei mennyt oikein putkeen.
Mitä jos itse ottaisit selvää? Eivät toiset ole palvelijoitasi, eikä sinulle velkaa. Totutellesasi sinulle outoon toimintatapaan, voit yrittää perustella 750 valtiollisen säätieteilijän tarpeellisuutta.
Sinähän tässä olet selittämässä, että kunta-alalta pitäisi pistää pois kaksi kertaa enemmän väkeä kuin siellä edes on töissä. Joten sinunhan se lista pitää esittää. Muuten joku saattaa vaikka epäillä, että puhut läpiä päähäsi.
Sekoitat kirjoittajat ja kunta-alankin. Se, että sairaanhoito on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2025 ei muuta mitään, lukuun ottamatta massivisia, pysyviä, lisäkuluja ja korkeampia palkkoja. Julkisella on edelleen 735.000 palkannauttijaa. Lähde TEM 2026
Ja yrität selittää, että niistä 735 000sta on 400 000 turhaa konttoristia? Kokeilisit nyt miettiä, edes vähän. Ei se niin kipeää tee.
Ei suorittava ei ole sama kuin konttoristi. Numerot ovat muutoin oikein. Tutustu faktaan ja hämmästy. Voit sen lisäksi keskittyä pysymään aiheessa. Teksti johon vastasit, ei sisällä sanaa "konttoristi".
No tämähän on selvä. Lempataan julkiselta puolelta pois kaikki muut kuin suorittavan työn tekijät. Mikä voisi mennä pieleen.
Viilaa vielä vähän suunnitemaasi, niin hyvä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitempi matka ajettavana sen enemmän merkitystä.
Suurin osa voisi matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla jotka ei ole hintojaan vielä nostaneet. Tämä keino kerrottiin telkkarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tunnu minulla missään. Ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa.
No sullahan on kova kulutus
Niin on, mutta on kyllä hyvä ja tehokas autokin. Monelle vastaajalle huomiona, että en valittanut missään bensan hinnasta. Esitin vain laskelman ottamatta kantaa siihen, että onko muutos paljon vai vähän.
Ainaki vanha auto se on. Volvo V90 T8 kuluttaa 2,2l/100km. Ei se auto oo sitä tehokkaampi ku siinä on 392hv
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelen joten ei tosiaankaan mitään väliä, tosin polttoaineen hintakorotus taas nostaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden hintaa, ikuinen kehä josta ei päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa.
Kenenkään ei tarvitse ajaa noin paljon vuodessa.
Kaikki ei voi elää loisena, töissäkin on käytävä.
Töihin pääsee kävellen, pyörällä, bussilla, junalla, raitiovaunulla, metrolla, vain maalaisjuntti tarvitsee autoa työmatkoihin.
Ei saatana te hesalaiset olette t y hmää porukkaa, aina jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on periaatteesta. Koska bensakauppa on monopoli/kartelli, niin pitää huolehtia siitä, ettei joku rikastu liikaa. Bensakaupassa kaikille toimijoille riittää rahaa, kun toimitaan nätisti. Kun vielä jokaisen toimijan siivu tuodaan julkisuuteen, niin kansakin on suhteellisen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auto vie maantieajossa n. 12l/100km. Vuodessa ajoa tulee n. 30000km. 20c korkeampi hinta tarkoittaa n. €700 korkeampaa bensalaskua vuodessa.
Kenenkään ei tarvitse ajaa noin paljon vuodessa.
Kaikki ei voi elää loisena, töissäkin on käytävä.
Töihin pääsee kävellen, pyörällä, bussilla, junalla, raitiovaunulla, metrolla, vain maalaisjuntti tarvitsee autoa työmatkoihin.
Ei saatana te hesalaiset olette t y hmää porukkaa, aina jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen
Mitenkä hesalainen pyöräilee kun kaikki pyörät varastetaan suorastaan käsistä ja vielä vaatteetkin, mene siinä sitten pyörättömänä ja nudistina työpaikalle.Raitiovaunussa ,häiriköt hyökkää kimppuun, junassa sut heitetään kiskoille kun et muistanut maksaa, kävellen vielä riskimpi tapa yrittää työpaikalleen, siis ole työtön vaan kotona ja juopottele sekä peukuttele.Metro se on viimeinen niitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne.
Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet.
Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?
Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:
Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet):
HS.fi
Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.
Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.
1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.
Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.
Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.
Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.
Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitempi matka ajettavana sen enemmän merkitystä.
Suurin osa voisi matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla jotka ei ole hintojaan vielä nostaneet. Tämä keino kerrottiin telkkarissa.
Julkinen liikenne on toisten kustannuksella matkustamista. Julkinen liikenne tulee saattaa omavaraiseksi ennen vappua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne.
Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet.
Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?
Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:
Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet):
HS.fi
Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.
Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.
1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.
Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.
Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.
Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.
Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.
AI on erittäin huono isäntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta bensan hintaa emme alenna!
T. Urpo ja riikkuli
Ongelma on siinä, ettei se raha tyhjästä ilmesty. Tuollainen päätös olisi tulonsiirtoa veronmaksajilta yksityisautoilijoilla. Käytännössä paljon autoilevat voittaisivat ja muut veronmaksajat häviäisivät. Jokainen euro jolla alennetaan bensan hintaa on pois jonkun muun taskusta.
Et sinä oikeasti ole niin typerä, ettet tietäisi, että autoilija on Suomen suurin veronmaksaja. Jos autoilija maksaa vähemmän perusteettomia veroja, verotulojen käyttäjät joutuvat rahoittamaan jotain itse tai lopettamaan tuhlailunsa. Se on suomeksi "hyvä alku".
Niin ja jos näitä veroja lasketaan täytyy valtion budjettia tasapainottaa samalla summalla. Nostetaanko arvonlisäveroa parilla prosentilla vai suljetaanko kymmenen sairaalaa?
Yhteiskunnassa verojen kerääminen on pakollinen paha. Jossei veroja ketätä autoilusta niin mistä sitten? Ei sekään ole järkevää, että palkkoja verotettaisiin rankemmin tai ruoan hintaa.
Ei tarvitse. Valtio elää kroonisesti yli varojensa, budjetista riippumatta. Ei ole mitään annettua määrää, jota pitää verottaa. On vain minimi, jonka valtion on oltava, ja Suomi ylittää tämän jatkuvasti moninkertaisesti.
Suurin osa verovaroista kuluu tuottamattomaan hallintoon ja byrokratiaan. Ei niillä rahoilla saada juuri mitään palveluja kansalaisten hyväksi aikaan enää. Mammuttimainen koneisto nielee kaikki rahat vain sen koneiston pyörittämiseksi. Tässä ei ole vähäisintäkään järkeä!
Höpönlöpön. Totta kai byrokratiaan menee rahaa, ei valtio ja julkinen sektori ilman sitä toimi. Mutta ihan mennentullen suurin menoerä on sosiaalipuoli. Varsinainen hallinto on aika pieni osa julkisista menoista.
Julkisella on 735.000 palkannauttijaa, joista 2/5 tekevät operatiivista työtä ja maksavat meille vähiten nuppia kohden. 3/5 on erilaista kallista ylijohtajaa, pormestaria, kunnanjohtajaa, suunnittelijaa, tutkijaa, muuta pomoa, säätieteilijää ja sen sellaista. Se porukka pitää heti kättelyssä puolittaa ja sitten puolittaa uudelleen.
1970-luvulla oli yleinen "sanonta": "Valtion ja kuntien virkamiesten leipä on pitkä ja kapea", jolla tarkoitettin, että palkka oli huonompi kuin yksityisellä sektorilla, mutta työsuhde periaattessa jatkui "ikuisuuteen" saakka. Myös edut olivat paremmat, mm. pitkät loma-ajat jne.
Nyt tilanne on toinen - virkamiesten palkat ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla (joitakin poikkeuksia toki), mutta loma-edut ovat säilyneet.
Tuo julkisten palkannauttijoiden määrä ilmeisesti selittää miksi näin on käynyt?
Lisään tähän kyselyn AI'lle miten tilanne on muuttunut 1970-luvun jälkeen:
Julkisen sektorin työntekijämäärä on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla, ylittäen 650 000 hengen rajan jo vuonna 2023. Vuoden 2026 ennusteissa luku voi hyvinkin lähestyä mainitsemaasi määrää, jos mukaan lasketaan kaikki palkansaajat (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet):
HS.fi
Kasvutrendi: Julkisen sektorin työntekijämäärä kasvoi ennätyslukemiin 2020-luvun alkupuolella, erityisesti sote-uudistuksen ja palvelutarpeen kasvun myötä.
Palkkasumman kasvu: Vuodelle 2026 ennustetaan julkisen sektorin palkkasumman kasvavan noin 3,8 %, mikä heijastaa sekä palkankorotuksia että työllisyyden säilymistä korkeana.
1980-luvulla julkinen sektori oli huomattavasti pienempi, vaikka se kasvoi voimakkaasti hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.
Henkilöstömäärä: Vuonna 1980 julkisella sektorilla työskenteli noin 470 000 500 000 henkilöä. Määrä kasvoi kymmenen vuoden aikana niin, että 1990-luvun alkaessa julkisella sektorilla oli jo noin 600 000 työntekijää.
Valtion rooli: Erityisesti valtion henkilöstömäärä oli 1980-luvulla nykyistä suurempi (noin 200 000), koska monet nykyisin yhtiöidyt laitokset (kuten Posti ja VR) olivat osa valtion virastokoneistoa.
Kasvuvauhti: 1980-luku oli julkisten palvelujen laajenemisen kulta-aikaa, jolloin erityisesti kuntasektorin henkilöstömäärä kasvoi vauhdilla terveydenhuollon ja koulutuksen panostusten vuoksi.
Huom: Posti ja VR olivat 1980-luvulla osa henkilöstöä, mutta nyt niitä ei lasketa mukaan. Myös kuntien laitoksia on yhtiöitetty, joiden henkilöstöt ovat poissa nykylaskelmista.
AI on erittäin huono isäntä.
AI on nopein tapa etsiä yleistietoa. Täytyy tietysti tarkistaa, pitääkö paikkaansa. Tässä tapauksessa pitää ja oman kokemuksen mukaan aika harvoin sekoilee.
Totuus tietysti kirpaisee, kun osuu omalle kohdalle.
Alue: Aihe vapaa
Ei suorittava ei ole sama kuin konttoristi. Numerot ovat muutoin oikein. Tutustu faktaan ja hämmästy. Voit sen lisäksi keskittyä pysymään aiheessa. Teksti johon vastasit, ei sisällä sanaa "konttoristi".