Lapsi ei päässyt virpomaan
Ollut haasteita tottelemisen kanssa. Sovittiin, että pääsee virpomaan kun on kerännyt lelut huoneestaan. Yhtäkään lelua ei vieläkään kerätty, joten virpomiswt jäi. Nyt huuto itkee.
Olenko liian ankara?
Kommentit (43)
Laitat nyt ison osan leluista jätesäkkiin ja johonkin varastoon, josta sitten saa sitä mukaan niitä kun siivoaminen alkaa sujumaan. On vielä aika pieni niin pitää lapsi kyseessä niin voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraus suhteita. Ehkä 6 vuotiaalle olisi voinut sanoa, että sitten mennään virpomaan kun olet siivonnut huoneen.
Typerää kieltää virpominen tuon takia. Virpominen tekee hyvää. Sosiaalisia kohtaamisia ja kunto kohenee. Kieltäisit mieluummin herkut.
Ens lauantaina voi mennä virpomaan kun silloin trullit liikkuu 👍
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi vihaa sinua aikuisena.
Minun lapset on tajunneet aikuisena miksi oli rajoja, eivät vihaa päinvastoin. Vaikka lapsena lapsi ei tajua ja saa itkupotkuraivareita, niin viimeistään aikuisena tajuaa miksi näin kävi.
Ei 4v. osaa mitään virpomista edes haluta, ellei sitä sille hehkuteta.
Et ole, varmaan tehoaa tottelemisiin, jatka samaan malliin, ensin pyydät tekemään jotain ja lupaat vaikka sen jälkeen jätskin, jos ei tee anna kiukutella kunnes homma on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Laitat nyt ison osan leluista jätesäkkiin ja johonkin varastoon, josta sitten saa sitä mukaan niitä kun siivoaminen alkaa sujumaan. On vielä aika pieni niin pitää lapsi kyseessä niin voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraus suhteita. Ehkä 6 vuotiaalle olisi voinut sanoa, että sitten mennään virpomaan kun olet siivonnut huoneen.
Neljä vuotias kyllä ymmärtää jo syyn ja seurauksen yhteyden.
Ehkä olisi tarvinnut vähän apua siinä siivoamisessa. Eihän se tiedä mistä aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin haastavat lapset, siinä mielessä ymmärrän.
Mutta onko tottakaan, että tilanne on ollut päällä koko päivän? On aikuisen tehtävä auttaa lasta eteenpäin, pääsemään vaikeista asioista yhdessä yli, ja eteenpäin.
Neljävuotiaalle tuo tehtävä voi olla ylivoimainen tavoilla joita aikuinen ei hahmota. Tietääkö hän esim. lelujen paikat, jos ei ole koskaan niitä kerännyt? Tuntuuko urakka ylivoimaiselta? Harmittaako lapsi miten tilanteesta pääsisi eteenpäin?
Usein itselläni jis herää kysymys, olenko liian ankara, tiedän olleeni liian ankara.
Lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Murheesta yli pääsemiseen, lelujen keräämisen voi tehdä yhdessä. Aikuisen on tosi tärkeä näyttää miten vaikeista tilanteista ja harmeista voi mennä yli, ja kiva juttu voi toteutua kaikesta huolimatta.
Virpomiben saattoi myös jännittää lasta, juttuihin voi kasautua paineita.
Kuulostaa että yli meni tänään, sekä lapsella että vanhemmalla. Siinä on hyvä tarkastelun ja korjausliikkeen paikka, enben kaikkea vanhemmalle, koska lapsi on sinulla vielä tosi pieni, ja pahassa tahtoiässä todennäköisesti.
Voimia!
Tämä. Tiedän monta aikuistakin, joille kaaoksen kimppuun käyminen yksin on mahdoton tehtävä, vaan siihen tarvitaan joku tukemaan ja käskyttämään, että alkaa etenemään. Siivotkaa yhdessä.
Aika rankalta homma tuntuu 4-vuotiaalta, jos suuri määrä leluja olisi nyt kerättävä kerralla. Olet antanut mennä tilanteen liian pitkälle. Keräisin ne lelut nyt yhdessä lapsen kanssa ja sen jälkeen huolehdit, että ne kerätään pois joka päivä.
Yksikään lapsi ei ole kuollut siihen ettei pääse virpomaan. Yksikään lapsi ei itse ymmärrä lähteä virpomaan vaan ajatus siitä tulee vanhemmilta. Olet vaan hiljaa kun virpomispäivä lähestyy. Kotonanne voitte järjestää suklaamunien etsinnän OMILLA rahoillanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pientä :) ehkä korjaa vielä lelut ja keksitte jotakin mukavaa.
En usko, että kerää. Yleensä sitten lopulta viikon taistelun jälkeen minä siivoan, kun en jaksa kävellä niiden päälle. Hän on kerran tähän mennessä kerännyt lelunsa. Ei vain suostu, ei millään.
Laita isoon jätesäkkiin ne lelut ja sano, että nyt nämä menee roskiin. Loppuu tappelut.
Siinäpä tosi m u l k v i s t i n neuvo. Tuommoisen ei olisi pitänyt porsia ollenkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi vihaa sinua aikuisena.
Minun lapset on tajunneet aikuisena miksi oli rajoja, eivät vihaa päinvastoin. Vaikka lapsena lapsi ei tajua ja saa itkupotkuraivareita, niin viimeistään aikuisena tajuaa miksi näin kävi.
Tottakai on rajoja, mutta kun kielletään varmasti pitkään hehkutettu virpomisreissu keräämättömien lelujen takia, on suuri riski, että lapsi vihaa vanhempaansa aikuisena. Ties mitä muita älyttömyyksiä äiti keksii.
Ohneet on ollut selkeät ja lapsi on voinut asiaan itse vaikuttaa. Ei tuossa ole mitään ongelmaa. Virpominen ei ilmeisesti vaan ole hänelle tärkeä tapahtuma.
AP teit ihan oikein. Jos lapsen ei tarvitse ikinä noudattaa mitään sääntöjä ja saa kaiken mitä haluaa, olet pahassa lirissä, kun lapsi kasvaa.
Lapsen tulee oppia noudattamaan perheen sääntöjä, ja tuon ikäinen lapsi voi ottaa hyvin vastuun siitä, että kerää omat lelunsa, osaahan hän ne levittääkin.
Ota katsekontakti lapseen ja sano: "Olen pyytänyt sinua keräämään lelut, mutta et ole totellut. Ala keräämään niitä nyt. Jos et sitä tee, kerään lelut itse ja vien pois kokonaan etkä näe niitä tosi tosi pitkään aikaan."
Sitten ota jätesäkki viereesi ja kysy kerääkö hän nyt vai lähteekö lelut pois säkissä.
Tiedät mitä tehdä, jos lelujen siivous ei ala. Ja sen virpomisen voi hoitaa vaikka ensi viikolla. Ihan varmaan löytyy sukulaisista tai naapurustosta joku, jonka luona voitte käydä.
Vierailija kirjoitti:
Onko nepsy?
Nepsy on muka-diagnoosi huonosti kasvatetuille lapsille, sanoi eräs entinen opettaja.
Kerää itse kaikki lelut säkkiin varastoon, niitä näyttää olevan liikaa. Muutenkin kannattaisi karsia tavaraa.