Lue keskustelun säännöt.
Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?
Saa ehdottaa. Yläpeukku jos olet samaa mieltä, alapeukku jos olet eri mieltä.
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän nämä yhteiskuntaluokan tai koulutuksen vaikutus puheeseen ja käytettäviin sanoihin ole niin yksioikoista. Usein työpaikan tauolla jutellaan ihan niiden kanssa jotka sattuu siellä samassa tilassa olemaan, ihan koulutuksesta tai työstä riippumatta. Tiedän että joillain työpaikoilla on sellaista itse rakennettua hierarkiaa ja klikkejä, mutta se on aika keinotekoista ja turhaa. Kyseessä on kuitenkin vain työ, mikä ei määrittele koko ihmistä.
Keskiluokkainen muuntaa keskusteluaan. puhuessaan duunarin kanssa. Ei puhuta samoista aiheista kuin oman luokkaisen kanssa. Eikä niitä taukotiloja jaeta. Yleensä keskiluokan työpaikoilla duunarit työskentelevät eri työnantajalle.
Meillä ainakin on samat taukotilat kaikille työntekijöille taustoista riippumatta. Ja itse kyllä puhun samalla tavalla ihmisten kanssa ihan mistään luokista riippumatta.
Ei meillä taitaisi siivooja edes osata suomea niin hyvin, että pystyisi osallistumaan keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän nämä yhteiskuntaluokan tai koulutuksen vaikutus puheeseen ja käytettäviin sanoihin ole niin yksioikoista. Usein työpaikan tauolla jutellaan ihan niiden kanssa jotka sattuu siellä samassa tilassa olemaan, ihan koulutuksesta tai työstä riippumatta. Tiedän että joillain työpaikoilla on sellaista itse rakennettua hierarkiaa ja klikkejä, mutta se on aika keinotekoista ja turhaa. Kyseessä on kuitenkin vain työ, mikä ei määrittele koko ihmistä.
Keskiluokkainen muuntaa keskusteluaan. puhuessaan duunarin kanssa. Ei puhuta samoista aiheista kuin oman luokkaisen kanssa. Eikä niitä taukotiloja jaeta. Yleensä keskiluokan työpaikoilla duunarit työskentelevät eri työnantajalle.
Meillä ainakin on samat taukotilat kaikille työntekijöille taustoista riippumatta. Ja itse kyllä puhun samalla tavalla ihmisten kanssa ihan mistään luokista riippumatta.
Ei meillä taitaisi siivooja edes osata suomea niin hyvin, että pystyisi osallistumaan keskusteluun.
Siinähän sitä just oppisi, arkisten tilanteiden keskustelut on just parasta kielikylpyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.
Eikö nuo ole varakkaiden juttuja? Ei keskiluokan. Olen itse vakaope ja mies DI eikä ole tuollaisiin juttuihin varaa.
Täh? Nuo nimenomaan ovat tavallisia keskiluokkaisia juttuja.
Varakkailla on sitten viinitila keskieuroopassa ja autokin jotain ihan muuta kuin Audi tai BMW.
No, kyllä ne viinitilat edellyttävät jo rikkautta ja miljonääriluokkaa. Keskiluokkainen perhe asuu Helsingissä ihan tavallisessa kerrostalossa, perheasunnossa ja jos auto on, se ei välttämättä ole mikään Audi. Kaupunkikeskiluokalle on tyypillistä, että autoa ei välttämättä edes ole. Meillä on, mutta vanha Scoda, koska ei tarvita autoa mitenkään pakollisesti.
Sä nyt taidat sekoittaa keskiluokan duunareihin. Sinä kuvailet tavallisia duunareita. Keskiluokalla on hyvin varaa niihin audeihin ja mökkeihin.
Keskiluokkainen ja keskituloinen eivät myöskään ole sama asia.
Tavallinen keskiluokkainen perhe, jossa äiti on vaikka opettaja, tienaa 60 000 vuodessa ja isä insinööri 80 000 vuodessa. Ei niillä tuloilla osteta viinitilaa Loiren laaksosta. Niillä asutaan 80m2:n neliön perheasunnossa Herttoniemessä.
Mistä sä nämä palkat keksit?
Olen vakaope ja palkka 3400 e kk, mies DI ja palkka 4500 e kk. Eli vuosipalkat n 30 000 e v ja 55 000 v.
Ei ole edes sitä 80 neliön asuntoa.
On aika huonot palkat teillä.. Metalli miehenä tienaan ton 4500e kk ja muija saa sen 3500e elintarvikkeiden pakkaamisesta. 3500e kk on n.42k/v.
Vierailija kirjoitti:
Minua aina naurattaa nämä ketjut ja keskustelut tästä aiheesta. Suomalaiset, oli sitten keskiluokkaiset tai alempaa luokkaa, ovat kaikki niin juntteja, ettei mikään tässä ketjussa kirjoitettu pidä paikkaansa. Ai keskiluokkaiset muka käyvät baletissa, oopperassa ja lukevat klassikoita? Täysin naurettavaa, enemmistö käy jossain lätkäottelussa ja harrastaa urheilua sekä kuuntelee jotain ällöä suomipoppia, tyyliin Ellinoora, JVG ja sen sellaista "korkeakulttuurista". Tämä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Saatan toki olla väärässä, koska olen ulkomaalainen.
Olet väärässä. Jostain syystä olet tutustunut vain mainitsemasi kaltaisiin ihmisiin. Ehkä se kertookin lähinnä sinusta millainen olet ja mikä sinua itseäsi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua aina naurattaa nämä ketjut ja keskustelut tästä aiheesta. Suomalaiset, oli sitten keskiluokkaiset tai alempaa luokkaa, ovat kaikki niin juntteja, ettei mikään tässä ketjussa kirjoitettu pidä paikkaansa. Ai keskiluokkaiset muka käyvät baletissa, oopperassa ja lukevat klassikoita? Täysin naurettavaa, enemmistö käy jossain lätkäottelussa ja harrastaa urheilua sekä kuuntelee jotain ällöä suomipoppia, tyyliin Ellinoora, JVG ja sen sellaista "korkeakulttuurista". Tämä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Saatan toki olla väärässä, koska olen ulkomaalainen.
Olet ilmeisesti asunut joi kauan Suomessa kun noin sujuvasti kieltämme käytät. Itse asiasta olen tyystin eri mieltä, kannattaa avartaa niitä omia ympyröitä ja huomata että muunkinlaisia ihmisiä on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Kaikissa yrityksissä/työpaikoilla on oma fakkikielensä. Yleensä, kun vaihtaa työnantajaa, tuntuu kuin saapuisi vieraaseen maahan, koska iso osa sanastosta on sellaista, mitä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös eri ikäpolvien ja asuinseutujen sanastoissa on eroja.
Empä sanoisi. Oma kokemus on, että aikaisemmassa työssäni pörssiyrityksessä kahvipöytäjutut akateemisten seurassa olivat aika lailla samanlaisia kuin nykyisessä julkisen puolen asiantuntijatyöni kahvipöydässä.
Se kirjoitetaan enpä, ei empä. Luulisi koulutetun asiantuntijatyössä olevan tietävän.
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ylempi keskiluokka taas pyrkii tietyillä detaljeilla, elämäntavoilla ja sivistystä ja korkeakulttuuria preferoimalla tekemään eroa alempaan keskiluokkaan ja jäljittelemään yläluokkaa."
Siis millä tavalla?
Ja miksi ihmeessä pitää käyttää käsitettä korkeakulttuuri, miksei vaan voi sanoa ihan niillä oikeilla sanoilla.
Miksi korkeakulttuuri ei sinusta ole oikea sana?
Ei oikeastaan. Mikä tekisi jostain kulttuurista korkean ja toisesta matalan?
Korkeakulttuuri on meille länsimaalaisille yhteistä. Sitten on erikseen se paikallinen kansankulttuuri. Eli Joutsenlampi baletti vs Rymättylän taidekesä.
Hiveleekö itsensä nostaminen korokkeelle paljonkin? Ei baletissa ja Joutsenlammessa ole mitään korkeampaa kuin vaikkapa elokuvassa ja The Wall albumissa. Rymättylän taidekesä puolestaan tarjoaa sillinpurkittajan elämää tavalla, johon juuri mikään muu ei kykene. Kuinka matalalle Uudenkaupungin Bonk installaatio rankataan?
Tekeekö kulttuurin nauttiminen toisten kustantamana siitä ”korkeaa” kulttuuria?
Jos on käsitteet noin vaikeita, ei kannata edes kuvitella kuuluvansa keskiluokkaan.
Hyökkäys on paras puolustus? Mitä muuta eroa on korkeakulttuurin, matalakulttuurin ja kulttuurin välillä kuin se, että korkeakulttuurin tuottajat ja kuluttajat tekevät sitä huomattavasti enemmän toisten kuin omilla rahoillaan? Suhde oopperassa on vaivaiset 5/6 osaa muiden rahoja ja 1/6 omia. Tämä koskee vain esityksiä. Jotta esitykseen asti päästään, muiden rahoja on kulunut huimasti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Kaikissa yrityksissä/työpaikoilla on oma fakkikielensä. Yleensä, kun vaihtaa työnantajaa, tuntuu kuin saapuisi vieraaseen maahan, koska iso osa sanastosta on sellaista, mitä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös eri ikäpolvien ja asuinseutujen sanastoissa on eroja.
Se on osittain totta ja tapa brassailla ja nostaa itseään olemattomalle jalustalle. Sairastuvalla palkkalistoilla olevat ovat olevinaan kovastikin fiksuja, kun sekoittavat latinalaisia käsitteitä, muka normaaleina, puheeseensa. Se saa aivan oikeassa elämässä k.o. henkilöt vaikuttamaan vähintään typeriltä. Jokaisella asialla on suomen- ja ruotsinkielinen vastine Suomessa. Latinalle ei ole mitään tarvetta kommunikoimissa asiakkaan suuntaan.
P.S: Fakkikieli = suomeksi ammattikieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ylempi keskiluokka taas pyrkii tietyillä detaljeilla, elämäntavoilla ja sivistystä ja korkeakulttuuria preferoimalla tekemään eroa alempaan keskiluokkaan ja jäljittelemään yläluokkaa."
Siis millä tavalla?
Ja miksi ihmeessä pitää käyttää käsitettä korkeakulttuuri, miksei vaan voi sanoa ihan niillä oikeilla sanoilla.
Miksi korkeakulttuuri ei sinusta ole oikea sana?
Ei oikeastaan. Mikä tekisi jostain kulttuurista korkean ja toisesta matalan?
Korkeakulttuuri on meille länsimaalaisille yhteistä. Sitten on erikseen se paikallinen kansankulttuuri. Eli Joutsenlampi baletti vs Rymättylän taidekesä.
Hiveleekö itsensä nostaminen korokkeelle paljonkin? Ei baletissa ja Joutsenlammessa ole mitään korkeampaa kuin vaikkapa elokuvassa ja The Wall albumissa. Rymättylän taidekesä puolestaan tarjoaa sillinpurkittajan elämää tavalla, johon juuri mikään muu ei kykene. Kuinka matalalle Uudenkaupungin Bonk installaatio rankataan?
Tekeekö kulttuurin nauttiminen toisten kustantamana siitä ”korkeaa” kulttuuria?
Jos on käsitteet noin vaikeita, ei kannata edes kuvitella kuuluvansa keskiluokkaan.
Hyökkäys on paras puolustus? Mitä muuta eroa on korkeakulttuurin, matalakulttuurin ja kulttuurin välillä kuin se, että korkeakulttuurin tuottajat ja kuluttajat tekevät sitä huomattavasti enemmän toisten kuin omilla rahoillaan? Suhde oopperassa on vaivaiset 5/6 osaa muiden rahoja ja 1/6 omia. Tämä koskee vain esityksiä. Jotta esitykseen asti päästään, muiden rahoja on kulunut huimasti enemmän.
Voi voi, ottaa koville, että jako korkeakulttuuriin ja rahvaankulttuuriin tehtiin jo 1700 -luvulla. Saat sinä ämpytä sitä vastaan ihan miten haluat, mutta ei se muuta tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
Juu, nauratti minuakin tuo "olen ulkomaalainen". Uskoo ken tahtoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
kohta se signeeraa kommenttinsa "usalainen". tietäjät tietää.
Vierailija kirjoitti:
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
Tuota noin, onko tosiaan niin vaikea käsittää, että myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset käyvät tällä palstalla? Ja että joku on voinut asua puolet elämästä Suomessa ja osaa kielen natiivitasolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
Tuota noin, onko tosiaan niin vaikea käsittää, että myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset käyvät tällä palstalla? Ja että joku on voinut asua puolet elämästä Suomessa ja osaa kielen natiivitasolla?
Ja on melkoisen halveksiva suomalaisia kohtaan. Se kävi erittäin selväksi tekstistänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ylempi keskiluokka taas pyrkii tietyillä detaljeilla, elämäntavoilla ja sivistystä ja korkeakulttuuria preferoimalla tekemään eroa alempaan keskiluokkaan ja jäljittelemään yläluokkaa."
Siis millä tavalla?
Ja miksi ihmeessä pitää käyttää käsitettä korkeakulttuuri, miksei vaan voi sanoa ihan niillä oikeilla sanoilla.
Miksi korkeakulttuuri ei sinusta ole oikea sana?
Ei oikeastaan. Mikä tekisi jostain kulttuurista korkean ja toisesta matalan?
Korkeakulttuuri on meille länsimaalaisille yhteistä. Sitten on erikseen se paikallinen kansankulttuuri. Eli Joutsenlampi baletti vs Rymättylän taidekesä.
Hiveleekö itsensä nostaminen korokkeelle paljonkin? Ei baletissa ja Joutsenlammessa ole mitään korkeampaa kuin vaikkapa elokuvassa ja The Wall albumissa. Rymättylän taidekesä puolestaan tarjoaa sillinpurkittajan elämää tavalla, johon juuri mikään muu ei kykene. Kuinka matalalle Uudenkaupungin Bonk installaatio rankataan?
Tekeekö kulttuurin nauttiminen toisten kustantamana siitä ”korkeaa” kulttuuria?
Jos on käsitteet noin vaikeita, ei kannata edes kuvitella kuuluvansa keskiluokkaan.
Hyökkäys on paras puolustus? Mitä muuta eroa on korkeakulttuurin, matalakulttuurin ja kulttuurin välillä kuin se, että korkeakulttuurin tuottajat ja kuluttajat tekevät sitä huomattavasti enemmän toisten kuin omilla rahoillaan? Suhde oopperassa on vaivaiset 5/6 osaa muiden rahoja ja 1/6 omia. Tämä koskee vain esityksiä. Jotta esitykseen asti päästään, muiden rahoja on kulunut huimasti enemmän.
Voi voi, ottaa koville, että jako korkeakulttuuriin ja rahvaankulttuuriin tehtiin jo 1700 -luvulla. Saat sinä ämpytä sitä vastaan ihan miten haluat, mutta ei se muuta tilannetta.
Tuo jakohan on täysin keinotekoinen eikä sillä nyt oikeastaan ole tekemistä todellisuuden kanssa, taitaa koskea vain niitä jotka sitä haluavat väkisinkin ylläpitää. Esimerkiksi teatterissa käyminen on jo kauan ollut arkisempaa, ei nykyään ole mitään erityistä juhlaa mennä teatteriin, tai konserttiin tai balettiinkaan. Toki on varmasti ihmisiä jotka kokevat vaikka sen teatterissa käymisen juhlavana tilaisuutena.
Perin hassu on tämä vauvapalstan oletus, että kaikki ovat kiinnostuneita astiastoista ja sisustuksesta (vrt. myrnakuppijankutus - en ikinä ole kuullut moisista, vaikka Suomessa olen asunut kuudella vuosikymmenellä, ei kiinnosta moiset). Määritelkäämme siis luokatkin sen kautta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
laadukasta keskustelua. uusi palstahullu ilmoittautunut -tekeydyn ulkomaalaiseksi.
Tuota noin, onko tosiaan niin vaikea käsittää, että myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset käyvät tällä palstalla? Ja että joku on voinut asua puolet elämästä Suomessa ja osaa kielen natiivitasolla?
Ja on melkoisen halveksiva suomalaisia kohtaan. Se kävi erittäin selväksi tekstistänsä.
No minkä minä sille voin, että enemmistö suomalaisia on juntteja? Luuletko oikeasti, että kaikkien ulkomaalaisten pitäisi nuoleskella teitä suomalaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ylempi keskiluokka taas pyrkii tietyillä detaljeilla, elämäntavoilla ja sivistystä ja korkeakulttuuria preferoimalla tekemään eroa alempaan keskiluokkaan ja jäljittelemään yläluokkaa."
Siis millä tavalla?
Ja miksi ihmeessä pitää käyttää käsitettä korkeakulttuuri, miksei vaan voi sanoa ihan niillä oikeilla sanoilla.
Miksi korkeakulttuuri ei sinusta ole oikea sana?
Ei oikeastaan. Mikä tekisi jostain kulttuurista korkean ja toisesta matalan?
Korkeakulttuuri on meille länsimaalaisille yhteistä. Sitten on erikseen se paikallinen kansankulttuuri. Eli Joutsenlampi baletti vs Rymättylän taidekesä.
Hiveleekö itsensä nostaminen korokkeelle paljonkin? Ei baletissa ja Joutsenlammessa ole mitään korkeampaa kuin vaikkapa elokuvassa ja The Wall albumissa. Rymättylän taidekesä puolestaan tarjoaa sillinpurkittajan elämää tavalla, johon juuri mikään muu ei kykene. Kuinka matalalle Uudenkaupungin Bonk installaatio rankataan?
Tekeekö kulttuurin nauttiminen toisten kustantamana siitä ”korkeaa” kulttuuria?
Jos on käsitteet noin vaikeita, ei kannata edes kuvitella kuuluvansa keskiluokkaan.
Hyökkäys on paras puolustus? Mitä muuta eroa on korkeakulttuurin, matalakulttuurin ja kulttuurin välillä kuin se, että korkeakulttuurin tuottajat ja kuluttajat tekevät sitä huomattavasti enemmän toisten kuin omilla rahoillaan? Suhde oopperassa on vaivaiset 5/6 osaa muiden rahoja ja 1/6 omia. Tämä koskee vain esityksiä. Jotta esitykseen asti päästään, muiden rahoja on kulunut huimasti enemmän.
Voi voi, ottaa koville, että jako korkeakulttuuriin ja rahvaankulttuuriin tehtiin jo 1700 -luvulla. Saat sinä ämpytä sitä vastaan ihan miten haluat, mutta ei se muuta tilannetta.
1700-luvulla tehtiin kaikki oikein ja tiedettiin jo aivan kaikki. Pidä kiinni siitä, sillä se selkeästi tekee onnelliseksi ja nostaa leijumaan yli keskellä olevan ja muidenkin luokkien, aivan omaan pikku sfääriin. Kadehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ylempi keskiluokka taas pyrkii tietyillä detaljeilla, elämäntavoilla ja sivistystä ja korkeakulttuuria preferoimalla tekemään eroa alempaan keskiluokkaan ja jäljittelemään yläluokkaa."
Siis millä tavalla?
Ja miksi ihmeessä pitää käyttää käsitettä korkeakulttuuri, miksei vaan voi sanoa ihan niillä oikeilla sanoilla.
Miksi korkeakulttuuri ei sinusta ole oikea sana?
Ei oikeastaan. Mikä tekisi jostain kulttuurista korkean ja toisesta matalan?
Korkeakulttuuri on meille länsimaalaisille yhteistä. Sitten on erikseen se paikallinen kansankulttuuri. Eli Joutsenlampi baletti vs Rymättylän taidekesä.
Hiveleekö itsensä nostaminen korokkeelle paljonkin? Ei baletissa ja Joutsenlammessa ole mitään korkeampaa kuin vaikkapa elokuvassa ja The Wall albumissa. Rymättylän taidekesä puolestaan tarjoaa sillinpurkittajan elämää tavalla, johon juuri mikään muu ei kykene. Kuinka matalalle Uudenkaupungin Bonk installaatio rankataan?
Tekeekö kulttuurin nauttiminen toisten kustantamana siitä ”korkeaa” kulttuuria?
Jos on käsitteet noin vaikeita, ei kannata edes kuvitella kuuluvansa keskiluokkaan.
Hyökkäys on paras puolustus? Mitä muuta eroa on korkeakulttuurin, matalakulttuurin ja kulttuurin välillä kuin se, että korkeakulttuurin tuottajat ja kuluttajat tekevät sitä huomattavasti enemmän toisten kuin omilla rahoillaan? Suhde oopperassa on vaivaiset 5/6 osaa muiden rahoja ja 1/6 omia. Tämä koskee vain esityksiä. Jotta esitykseen asti päästään, muiden rahoja on kulunut huimasti enemmän.
Voi voi, ottaa koville, että jako korkeakulttuuriin ja rahvaankulttuuriin tehtiin jo 1700 -luvulla. Saat sinä ämpytä sitä vastaan ihan miten haluat, mutta ei se muuta tilannetta.
1700-luvulla tehtiin kaikki oikein ja tiedettiin jo aivan kaikki. Pidä kiinni siitä, sillä se selkeästi tekee onnelliseksi ja nostaa leijumaan yli keskellä olevan ja muidenkin luokkien, aivan omaan pikku sfääriin. Kadehdin.
On siinä oikeasti ero, mikä on korkeakulttuuria ja mikä ei. Aina se ero ei ole selvä kuitenkaan.
Mutta en puhuisi sen vastakohtana rahvaankulttuurista. Ehkä ennemmin populaarikulttuurista.
Menneinä aikoina on ollut niinkin että klassista kuuntelivat ihmiset ainakin lähes kaikista kansankerroksista. Piippuhyllyt olivat niitä rahvaanpaikkoja.
Ja entäs balettitanssijat? No heitähän pidettiin prostituoituina ja kohdeltiin sen mukaisesti! Tanssijat tulivat köyhemmästä väestä, ja vain osa heistä pääsi köyhyydestä pois.
Meillä ainakin on samat taukotilat kaikille työntekijöille taustoista riippumatta. Ja itse kyllä puhun samalla tavalla ihmisten kanssa ihan mistään luokista riippumatta.