Lapsuuden harrastuksesi, nykytilanne?

Piereskely. Harrastan sitä edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Soitin 11 vuotta pianoa, kun vanhemmat pakotti. En oppinut oikeastaan mitään. Enkä aikuisena osaa soittaa pianoa enkä lukea nuotteja.

En osaa soittaa mitään instrumenttia ja nuotit ovat mulle kuin hepreaa. Lapsena olisi saattanut kiinnostaa musiikkijutut, mutta eihän ne köyhät vanhemmat minua ikinä mihinkään harrastuksiin vieneet. Sitten, kun jostain ei tykännyt, niin siihen sitä sitten kyllä patistettiin.

Inhokki oli uinti, niin väkisin raahattiin johonkin rannalle, vaikka vedet eivät olleet vielä edes lämmenneet. Sitten Herrasmannin uimarannalla astuin johonkin kasviin ja jalkaa alkoi sitten pistellä ja kihelmöidä niin että vieläkin muistan. Siellä hiekan seassa oli sellainen pirun kasvi, jossa jotkut piikikkäät lehdet. En ruvennut tutkimaan sen koommin, mikä se oli. Jalkaa vain pisteli. Hölmö uimaranta.

Eipä mulla kummosia harrasteita ollut. Piirrustin ja keräilin tarroja ja kiiltokuvia. Nykyään taiteilen ja askartelen. Tarrojen keräily tuli takaisin scarpbookingin muodossa muutama vuosi sitten.

"Millon ja missä oli kymmenen markkaa tunnilta? Minä maksoni 90-luvulla viiskymppiä tunnilta, ja se ei ollut edes ratsastuskoulu, jossa oli vielä kalliimpaa. Toisaalta, käytettiinköhän tallilla tuolloin maksutonta lapsityövoimaa? Nykyään ei taitaisi onnistua, vaan jos sellaista tehtäviin, olisi ratsastuskouluilla kuitenkin joku palkattu katsomassa kyseisten lasten perään."

Se oli niinkin kauan aikaa sitten kuin 70-luvulla. Helsingin Tuomarinkylän ratsastuskoulussa ja -opistossa. 

Kyllä oli paljon vapaaehtoisia lapsia hoitamassa hevosia. Olisin itsekin halunnut, mutta ne olivat haluttuja "työpaikkoja". Tottakai ratsastusopettaja oli sitten aikuinen.

Satubaletissa oli ihan pienenä. Nykyään ei onnistuisi aikuisbalettikaan.

Olin lapsena lukutoukka, samoin nyt aikuisena. En voisi elää ilman lukuharrastusta. 

Pelasin lapsena ja nuorena jalkapalloa, nyt toiminut lapsen joukkueessa valmentajana muutaman vuoden. 

Telinevoimistelin Suomen mestaruus -tasolla. Enää en tietenkään osaisi ja jaksaisi juuri mitään. Kuulin, että osa omista aikalaisista on alkanut pitää yhtä. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa tavata niitä ihmisiä. En viihtynyt aikoinaan niissä porukoissa enkä viihtyisi nytkään. Voimistelusta tykkäsin ihan hirveän paljon. Olisi ihanaa, jos vielä kykenisi tekemään jonkun sarjan vaikka permannolla tai nojapuilla. <3.

Joku seurakunnan hontelo pöyhäkäs piti lentopallotreenejä kulmakunnan pojille.

 Alkoi sitten saarnaan harkan jälkeisestä tupakoinistamme motolla: Savukkeet ja Urheilu ei kuulu yhteen. Mutta niinhän se olikin, ekas treeni ja tokas rööki. Hontelo intti vastaan akneiho leiskuen, että ne ei vaan sovi yhteen. Lopetettiin pelaamiset ja keksittiin muuta, röökit taskua pullistellen.

 Harrastukset muuttuivat iän myötä ja kaveripiirin innostamina. Röökit jäi kyydistä. 

Kiitos nyt vuosikymmenten takaa hontelo nuorimies kun yritit raitistaa laumaasi. Olihan ne vähät pelaamiset näköalaa avartavia. Porttiteorian mukaan johdanto syvällisempään liikuntaharrastukseen. 

Jazz balettia tuli tanssittua jonkin aikaa nuorena. Onko sellaista enää?

Kalastin ja kalastan vieläkin, ensimmäinen ahven ongittu 1971.

Harrastin kuvataidekoulua ja tietokonepelaamista. Näistä toisesta tuli myöhemmin ammatti.

Tuo onkin hyvä kysymys. 

Itse harrastin lapsena yhtä harrastusta vain kaksi vuotta ja sitten lopetin. Sama kävi opinnoissa ja keskeytin monet opinnot. 

Nyt on tutkinto mutta ei töitä, osin terveyssyistä. 

Keräsin 7-vuotiaana etikettejä. Isän kanssa Alkoon ja 7-v päätti millä juomalla isä sekoittaa päänsä. Aina uusi juoma. Oli 80-luvulla vielä sellainen Alko jossa asiakas sanoo tiskillä mitä ottaa ja myyjä hakee selkänsä takaa viinat hyllyltä.  7-vuotias osoitteli ja päätti.

Sen jälkeen olin itse aikuisena pitkään juomaripuolella, kunnes sittemmin harrastuksen kummatkin puolet jääneet.

Vierailija kirjoitti:

Piereskely. Harrastan sitä edelleen.

Olin lähes kymmenen vuotta sitten kuntouttavassa työtoiminnassa. Siellä erään viikonloppusuunnitelma oli: makaa kotona, runkkaa ja syö räkää.

Olen harrastanut balettia ja nykytanssia (lähes koko kouluiän kestänyt harrastus), partiota, cheerleadingia ja vähän aikaa pianonsoittoa. Kotona olen myös tehnyt käsitöitä lapsesta asti, ja lukenut paljon.

Baletista tykkään sinänsä edelleen ja käyn ehkä muutaman vuoden välein katsomassa jonkun balettiesityksen, ja telkkarista saatan joskus katsoa. Jossain vaiheessa kävin barre-tunneilla, mutta nykyään tykkään liikuntana ehkä enemmän käydä kuntosalin lihaskuntojumpissa, lenkillä ja uimassa. Jos olisi rajattomasti vapaa-aikaa niin saattaisin vielä innostuakin aikuisbaletista, tai jotain muuta tanssiharrastusta voisi myös kokeilla.

Cheerleadingista en ole aikuisiällä ollut lainkaan kiinnostunut, enkä sitä kovin pitkään tai tosissani harrastanutkaan. Partio ehkä on vaikuttanut siihen, että edelleen tykkään retkeilystä ja luonnossa kulkemisesta, ja lasten kanssa käydään paljon metsäretkillä.

Pianonsoittoa harrastin sen aikaa, että ehdin oppia alkeellisen nuotinlukutaidon. Kotoa löytyy piano, koska mies ja poika sitä soittavat. Joskus saatan omaksi ilokseni koittaa harjoitella nuottikirjasta jonkun helpon lastenlaulun tms. mutta mitään varsinaista intoa tämän taidon kehittämiseen ei ole ikinä ollut. Unohdan niin nopeasti harjoittelemani kappaleet, enkä esim. hahmota korvakuulolta soittamista yhtään.

Käsityöharrastus minulla on kulkenut koko elämän mukana, välillä tulee tehtyä enemmän, välillä vähemmän. Neulon, virkkaan ja ompelen, miten nyt inspiraatio sattuu iskemään. Kirjoja luen myös eelleen, välillä enemmän, välillä vähemmän.

Lapsena aloitettu ratsastusharrastus jatkuu edelleen. Oma hevonen puolihoitopaikalla, joten harrastukseen kuluu joka päivä noin kolme tuntia. Kulutettua rahaa en edes halua ajatella, vähintään 1000 euroa kuussa se on. Onneksi on kohtuullinen palkka eikä lapsia, niin olen pystynyt tätä harrastusta jatkamaan. 

Kessut ja sätkäpaperi nykyään liian kalliita itse ostettaviksi ja vaarikin kuoli.

Välinevoimistelu, jota en enää aikuisena harrastanut. Voimistelua jatkoin kunnes siirryin joogaan, kuntosaliin ja lenkkeilyyn. Tyttäreni innostui akrobatiasta, liekö jotain verenperintöä?

Puissa kiipeily, sisiliskojahti, kulkukissojen hoito, hiihto, hönnien rakentaminen jne. Nyt; maastopyöräily, kajakointi, laskettelu ja vaellus.