Kenelle voi puhua rahasta, jos sitä on?
Perheemme on melko varakas. Sekä minä, että mieheni tienaamme hyvin. Olen itse saanut perintönä jonkin verran rahaa ja mm. sijoitusasuntoja. Samoin lapsillamme on jonkin verran perittyä varallisuutta ja säästetty heille aina verottomat maksimimäärän. Emme siis ole mitenkään rikkaita, mutta keskimääräistä varakkaampia kyllä.
Tuntuu, että meidän pitää koko ajan peitellä rahojamme tai ainakaan ei niistä saa puhua mitään. Tuntuu, että lähipiiri elää ihan eri maailmassa.
Voiko rahaan liittyvistä asioista, kuten sijoittamisesta, puhua niiden läheisten hmisten kanssa, joilla ei ole ylimääräistä rahaa? Pitääkö varakkuutensa piilottaa?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista.
Eikä ole. Se on ihan arkea. Omaisuuteen ja sen ylläpitoon liittyy paljon käytännön asioita, joista täytyy voida keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit keskustella sijoittamisesta sellaisen kanssa jolla ei selvästikään ole aiheeseen mitään annettavaa? Keskustele vaikka pankin sijoitusneuvojan kanssa.
No niillä nyt varsinkaan ei ole mitään annettavaa. Myyvät vain oman pankkinsa tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan tarvitse puhua rahasta kenellekään, junttia. Katso iltiksestä toivo sukarin haastattelu ja huomaa miten hän välttelee kaikkia kysymyksiä liittyen asiaan.
Onko Toivo Sukari mielestäsi jotain muuta kuin juntti?
Mulla on ihan sama ongelma, I feel you, ap.
"Normaaleilla" tai normituloisilla ihmisillä ilman isoja perintöjä ei ole ikinä samaistuttavia ongelmia (tai ilonaiheita) varallisuuden tai rahojen kanssa, mitä itselläni on ollut käytännössä läpi elämäni. Se on vähän rasittavaa. Sillä et vain voi jakaa omia ongelmiasi samalla kaavalla kuin köyhä voi kyllä valittaa oman elämänsä haasteista ihan täysiä.
Mä keskustelisin mielelläni tässä ketjussa aiheesta!
Juuri nyt mua vähän jännittää, tulenko saamaan erään perimäni kesämökin myytyä käsittämättömän hyvään hintaan, vai saanko taas pettyä siihen, että paikkaa hallitseva isäni leski estää ja pilaa senkin.
Joku voi kauhistella, että kuka nyt perimänsä kesämökin haluaisi myydä, mutta niinpä. Mökillä ei ole ehtinyt syntyä käytännössä minkäänlaista tunnearvoa, koska sen käytöstä on perheessä riidelty pääni yli lähes sen koko suvussa olo aika, joka on vain 39 vuotta nyt.
Isoäitini sen aikoinaan maksoi, isälleni, mutta tarkoitus oli lahjoittaa se sitten minulle.
Isoäitiä neuvoi typerä juristi, että kun hän halusi lahjoittaessaan pidättää mökin hallintaoikeuden isälleni, niin lahjavero alenisi vielä lisää, jos hallintaoikeus annettaisiin isän häntä 6 vuotta nuoremmalle kumppanille!
No, eihän tämä idi ootti ollut äitini, joten isoäiti ei tajunnut, että hallintaoikeus ei päätykään minun isäni poismenoon, vaan tämä kyseinen akka saa jäädä hallinnoimaan kesämökkiä keskenään.
Ja no, tämähän jäi. Vaikka mökin kunnossapitoon ei ole laitettu latin latia ja sen arvo on pudonnut järkyttävän paljon sen vuoksi. Mutta ylläpitokulut ovat silti suuret, kiinteistöverolin varmaan jo päälle 2000 euroa vuodessa, plus siihen päälle tiemaksut.
Sitten kävi sellainen onni, että kiinteistön naapuri haluaisi ostaa sen. Tarjosivat käsittämättömän hyvän 6-numeroisen summan siitä minulle. Siis kuormittava lautaroskakasa olisi kääntymässä elämäni lottovoitoksi minulle, jos toteutuu!
Sijainti tuohon hintaan vaikuttaa, ja tontin muoto, sijaitsee pk-seudulla.
Leski sorvaa nyt lakimiehensä kanssa sopimusta korvauksineen ja ehtoineen, jolla suostuisi siitä luopumaan. Hänellä oli jo nyt minulle vihamielinen ehto siinä; minun pitää jakaa hänen kanssaan tämän vuoden kiinteistöverot ja tiemaksut, enkä saa periä mitään niistä ostajalta. Aivan kuin mulla olisi tarvettakaan tuollaisen kauppasumman jälkeen.
Mutta leski siis pystyy estämään koko kaupan jos haluaa, on siis hankala ja mentaalisesti epätasapainoinen ihminen. Kuka tahansa muu ottaisi rahat ja juoksisi, kun pääsisi maksamasta rotiskon kuluja.
Ne menevät siis hallintaoikeuden haltijalle eli hänelle.
Mene jonnekin foorumille keskustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista.
Eikä ole. Se on ihan arkea. Omaisuuteen ja sen ylläpitoon liittyy paljon käytännön asioita, joista täytyy voida keskustella.
Niin, niiden kanssa joita asia koskee. Itse keskustelen puolisoni kanssa.
Kel onni on, se onnen kätkeköön. Ei ole tuulesta temmattu sanonta. Asioista kannattaa puhua sellaisten kanssa, jotka itse harrastavat samaa eli niiden, joilla on varaa sijoittaa. Sama pätee ihan kaikkiin puheenaiheisiin.
Nrolla 45 on myös muita rahamietteitä. Oon itse sijoittanut aika paljon kultaan. Katsoin sellaisen Ilkka Hikipään Rahavalmennuksen, jossa oli asiaa rahasta ja taloudesta. Se oli supermielenkiintoinen. Menin kultaan mukaan 2020, heti silloin, kun sain isohkon perinnön käsiini. Olen aina omistanut omistusasunnon, jo vauvasta, jonka isoäitini minulle lahjoitti, mutta ollut pienituloinen. Siksi perinnön saanti muutti elämääni parempaan suuntaan, mutta ei ollut mikään täysin uusi juttu mukanaan tulleinen asioineen. Tai siis että olin aina omistanut myös osakkeitakin ja saanut esim. jnkv osinkoja, mutta se oli uutta, että varoja pitää kerralla tuutata jonnekin esimerkiksi 100 000 euroa.
Pahemmin missään ei opeteta sijoittamista sellaisessa tilanteessa. Yleensä se on aina sitä, että laita koko ajan sivuun vähän jonnekin matalakuluiseen indeksiin :D Oh nou.
Kullasta kiinnostuin siksi, että sitä sattui olemaan mukana perinnössä vähän. Ja se teki juuri silloin uusia all time high -lukemiaan, joten kiinnostuin aiheesta, että watafak is this.
Siitä löysin sen Ilkka Hikipään valmennuksen ja sen jälkeen kultaan tekemäni sijoitukset ovat olleet se itselleni kaikkien aikojen paras sijoitustuote. Suosittelen todellakin kaikille, joilla on rahaa pankkitileillä! Sitä ei kannata pitää siellä euroissa, koska inflaatio syö niiden arvon.
Kulta taas nousee arvossaan kun rahan arvo laskee. Kulta pysyy ikään kuin paikoillaan, mutta yhtä kultagrammaa kohtaan tarvitaan rahan arvon laskiessa enemmän rahaa eli valuuttaa.
En siis ainoastaan pidä likvidejä rahavarojani kullassa, vaan olen ihan sijoitusmielessä ostanut kultaa. Tein ostoni vuosina 2020-2021 pääosin hintaan 47-50€/g, ja hintahan käväisi jo 149€:ssa per gramma, nyt on noin 123€/g.
Mutta minä uskon vakaasti, että kullan härkämarkkina ei ole vielä lopussa, vaan että hyvin ehtii mukaan.
Se näyttää siltä niin kauan, kun valtioiden velanotto vain jatkuu ja kaikki talouskriisit ratkaistaan painamalla lisää rahaa. Kaikki raha lasketaan liikkeelle lainana, jolla on aina korko, eikä niitä korkovastuita ole olemassakaan rahana. Rahaa ei siis ihan faktisestikaan riitä kaikkeen valtioitten velanmaksuun. Sen takia ollaan vähän väliä velka- ja talouskriiseissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta puhuminen on rahvaanomaista.
Eikä ole. Se on ihan arkea. Omaisuuteen ja sen ylläpitoon liittyy paljon käytännön asioita, joista täytyy voida keskustella.
Niin, niiden kanssa joita asia koskee. Itse keskustelen puolisoni kanssa.
Oot varmaan aika köyhä, jos ihan yhden ihmisen kanssa aivoriiheily aiheesta riittää?
Kyllä rikkaidenkin pitäisi voida valittaa just vuokralais- ym ongelmiaan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
No itse en kyllä puhu. Tiedostan, että olen aika onnekas ja jos nyt on välttämättä rahasta puhuttava, niin sitten vaikka sijoitusryhnissä tai ihmisten kanssa, joiden tietää olevan suunnilleen samassa tilanteessa.
Se pitää vielä sanoa, että nykypäivänä jokaisen pitää tajuta, että yhden rikastuminen ON muilta pois ja ihmisillä on oikeita ongelmia, jollainen ei ole, että varakas ei voi puhua vähempivaraisren kanssa rahasta. Sanon nämä tosiaan itse melko varakkaana ja ihan ystävällisesti. Itse yritän lähinnä miettiä, kuinka tehdä edes jollain tapaa eettisiä valintoja ja kuinka voisin ottaa muita ihmisiä paremmin huomioon.
Tämä kommentti ei tietysti koske yleistä raha-ja talouspuhetta. Se on aina ihan hyödyllistä. Mutta ei niin, että mietin ääneen sijoituskohteita ja asuntoja, kun ystävä peruu lomamatkan ja pihistää ulkona syömisestä, koska palkka ei vaan riitä.
Kerrotko vielä, millälailla yhden rikastuminen on muilta pois? Esim. ison perinnön saajat? Tai onnistuneesti sijoittaneet?
Mene Helsingin Suomalaiselle Klubille rehvastelemaan. Tai mene vaikka Tampereelle jos Helsingin kerho ei hyväksy sukupuoltasi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä keskustelupaikka.
Toivottavasti karmanlaki hoitaa varakkaat hautaan..v i t u t t a a nuo elvistelijät yli kaiken...painukoot v i t t u u n..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan tarvitse puhua rahasta kenellekään, junttia. Katso iltiksestä toivo sukarin haastattelu ja huomaa miten hän välttelee kaikkia kysymyksiä liittyen asiaan.
Jos ympärillä on läheisiä ihmisiä, raha saattaa ihan vahingossa tulla puheeksi. Esim. kun esikoisemme lähti opiskelemaan, niin läheiset alkoivat puhumaan opintotuesta ja asumistuesta, jotka saa (heillä saman ikäinen lapsi). Tuli sitten mainittua, että ei kyllä saa, kun liikaa omaisuutta ja tuloja. Kiusallinen hiljaisuus.
Sitten kauhisteltiin opiskelijoiden ongelmia, kun ei saa kesätöitä ja miten meidän lapset selviävät. No, ihan hyvin ja tarkoitus mennä kesällä interrailille. (Ovat kyllä töissäkin jatkuvasti ja sijoitukset tuottavat hyvin.)
ApOpintotukeen ei kyllä varallisuus vaikuta.
Vähän aikaa sitten vaikutti.
Ap
Olette olleet huonoja rqhankäyttäjiä jos näin oli
45 miettii edelleen.
Yksi mitä olen miettinyt, on asunnot. Että kannattaisiko niistä noin periaatteessa luopua? Itse epäilen ja pelkään meille nimenomaan syntyvän järkyttävää inflaatiota, jollon vastikkeet ja remontit tietenkin kallistuvat hirveää vauhtia. Vuokrien en näe pysyvän samalla lailla perässä, koska jos ihmisten palkkoja ei enää nosteta, kun länsimailla ei ole enää varaa maksaa palkkoja, kun kaikki tuotanto on Kiinassa, niin millä kukaan maksaisi korkeampia vuokria?
Mutta sitten taas toisaalta olen pohtinut, että ne jotkut, joilla on ns. vahvemmat kädet, voivat pitää ne asunnot. Voisinko se olla minä? Kuinka paljon massia siihen oikein voitaisiin tarvita? Onko joskus aikanaan, kriisin tuolla puolen, ne, joilla on edelleen vuokra-asuntoja, niiden ansiosta sitten entistäkin varakkaampia? Tuleeko asunnoista joskus über kalliita?
Toinen on, että kun juuri nyt ei tunnu ihan hirveän hyvältä ajalta myydä. Voi olla, että ihan lähiaikoina ei tule tämänkään veroista hetkeä, ja sitten olin typerä kun en myynyt, jos inflaatio lähtee kovalle laukalle muistakin syistä kuin Iranin öljykriisistä.
Kolmas syy on se, että mulla on asuntoihin tunnearvoa, aika paljonkin, koska olen ne perinyt, en ostanut, ja isoäitini on rakennuttanut toisen kerrostaloista, jossa osa asunnoista sijaitsee. Toisessa kerrostalossa oleva asunto taas on lapsuudenkotini.
Että ei noita oikein mielellään möisi.. vaan antaisi perinnöiksi lapsille.
Mutta mikään rahasampo ne eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
totuus lienee kuitenkini se että erittäin harva on maassa sellainen, ja sekös kokkaretta ketuttaa kun haluaa lisätä tuloeroja.
Totta vasemmisto on varmistanut aina vallassa ollessaan, ettei duunari voi rikastua. Tämä on loogista, koska jos duunarit tulisivat hyvin toimeen ja työttömyys vähenisi, niin vasemmiston äänestäjät häviäisivät myös.
Kun äänestätte, älkää miettikö vaalipuheita vaan sitä, kuka hyötyy mistäkin. Vasemmisto hyötyy siitä, että ihmiset ovat köyhiä, koska he ovat vasemmiston äänestäjäkuntaa. Kokoomus hyötyy siitä, että mahdollisimman monella menee hyvin, koska vauraamman äänestävä todennäköisemmin heitä.
Vierailija kirjoitti:
Voit tietysti puhua sijoittamisesta ja rahasta lähipiirillesi, mutta tuskin se heitä hirveästi kiinnostaa. Sama kun puhuisi jääkiekosta tai autojen korjaamisesta sellaiselle joka ei ole kiinnostunut.
Teet nyt oletuksen, että sijoittaminen kiinnostaisi vain niitä, joilla on rahaa runsaasti. Kyllähän monet opiskelijatkin harrastavat sijoittamista, voihan sitä tehdä pienilläkin summilla. Ja jokuhan siinä häviääkin.
Myös sitä oon miettinyt, että jos nyt saisin sen kesämökin myytyä, että mihin käyän kaikki ne rahat. 152 000 euroa menisi jo verottajalle, mutta oon ajatellut, että ottaisin sitä varten varmaan lainaa. Eli maksan lainalla verot ja sen jälkeen pistän tuon 152 000 kultaan ja maksan kullan arvonnousulla lainaa pois pikkuhiljaa.
Harmi, että juuri alkoi taas koronnousu, mutta ei voi mitään.
Ja tiedän, korot ovat myrkkyä kullalle, mutta nykyisin sekin yhtälö on vähän rikki, on tilanteita, joissa korkojen nousukaan ei tapa ku8llan arvon kehitystä. ei tietenkään, koska velanotto ja rahanpainanta.
Muuten olen ajatellut, että ostaisin osalla bitcoinia. Eräs viisas, jota seuraan, eli Benjamin Cowen, sanoi, että lokakuuhun mennessä kantsis ostaa.
Sitten laittaisin asuntojen remontteihin! Se on varakkaille kätevä tapa poistaa turhaa veronmaksua. Eli: remontoit sijoitusasuntoasi. -> voit vähentää kulut pääomatuloistasi -> maksat vähemmän veroja -> asunnosta tulee priimakuntoinen, joka nostaa sen arvoa -> olet varakkaampi -> jne. Eli maksatkin tavallaan verojen sijasta oman varallisuutesi kasvattamisesta.
Kolmas kohde on mun kultakaivossalkku, se on ollut paras tekemäni sijoitus ever. Toki ajoituskin meni ihan nappiin. Laitoin vuosi sitten huhti-syyskuussa 67 000 euroa kultakaivoksiin, slkun arvo on nyt 139 000 euroa. Parhaimmillaanhan tääkin oli jo 183 000 euroa. Olin vajaan 15 000 euron päässä päästä jo Nordnetin private asiakkaaksi! No, eipä sinne ole mikään mahdoton kiire :)
Sitten auttaisin toki läheisiäni, tekisin jonkun kivan matkan ja remontoisin kotiani. Lapsillekin laittaisin osan, mutta pääosan tuosta haluaisin ensin sijoittaa ja kenties niillä varoilla auttaa heitä sitten isommin.
Joku voi sanoa, että sen kantsis kasvaa heidän salkuissaan ennemmin, jotta vältytään veroilta, se on kyllä ihan totta, mutta entäs, jos he eivät haluakaan käyttää rahoja sitten esim asuntoon?
Oma asunto on siitä järkevä omaisuuserä nuorelle, että siitä ei voi myydä pientä palaa, kun tekee mieli jotain. Ja harva haluaa myydä koko asuntoa ja päätyä vuokrallekaan. Näin omaisuus säilyy paremmin.
Asuntojen paras ominaisuus sijoituksina on arvonsäilyttäjä, olettaen tietenkin, että ne sijaitsevat kasvupaikoilla.
Kuten ketjusta ilmenee, niin hyvin harvalle. Itsekin olen kiinnostunut sijoittamisesta ja rahasta. Eniten voin puhua tästä vain lähimpien omaisten kanssa.
Rahasta puhumattomuus on typerä asenne, sillä itse koen siitä puhumisen samanlaiseksi kokonaisuudeksi kuin vaikka liikunta ja ruokavalio. Talous on oleellinen osa oman ajan ja hyvinvoinnin käytöstä. Eikä se ole simppelisti niin että enemmän on enemmän.
Itse haen talouden suunnittelusta optimointia elämässäni kaikkein tärkeimmille asioille. Ei sillä miljoonaomaisuudella nautiskella jos se tarkoittaa että joudut olemaan töissä tai miettimään omaisuuttasi suurimman osan valveillaoloajastasi. Myös riippumattomuus on tärkeää, en halua joutua tilanteeseen jossa joudun tekemään omien arvojen vastaisia ratkaisuja siksi etten suunnitellut paremmin rahankäyttöä.
Up! Mä rakastan puhua rahasta ja sijoituksista! Mutta totta kai, kun kaikkea on minulle kultalautasella aina annettu. Mutta oon mä pienituloisuuttakin kokenut, se antaa perspektiiviä. Mutta ikinä en ole ollut varaton tai niin, ettenkö tietäisi, että oon käytännössä taloudellisessa turvassa.
Sellaisten kanssa joita kiinnostaa. Itseäni ei muiden varallisuus voisi vähempää kiinnostaa.