Onanointi on enemmän kuin oma valinta?

Itselläni, oma masturbointini, on syntynyt tarpeesta tallentaa elämän tavanomaisia hetkiä, niitä erityisiä hetkiä, joista omat seksikokemuksemme ja muistomme rakentuvat. 

Yksi pyrkimykseni on ollut yksinkertaisesti vahvistaa läsnäoloa, mutta niin että myös kuvitellunkumppanin läsnäolo tallentuisi näihin omienseksinkokemusteni vihkoon. Se oli mahdollista ikivanhan, eniten käytetyn, seksinmuodon avulla. Omin käsin ja osaavan mieleni, 'sen veivattavan', avuin toki. Sillä masturboiminen on fyysisesti raskasta ja vaikka veivaustahdin pyrkisi pitämään vakiona, muuttuu tunnekokemus alinomaa. Masturboidessa tuntuu siis myös kokijan sekä fyysinen että henkinen läsnäolo, se kaikki raskaasti tehty kova työ, ehkä myös (joskus. ainakin itselläni) väsyminen ja käden heikkous. Mutta se ei haittaa koska kokemus on aina sen arvoinen. Uskon näin.

Miten on sulla? Onko enemmän kuin vain valinta.

(Voit olla nainen/mies, nuori/iäkäs.). Kerro vaan. Ok