Nuoruuden rakkaus vai nykyinen vaimo? Neuvoja?

Vierailija kirjoitti:

Paska fiilis? Mistä? Eikö tämä nyt ole hiton hyvä, että pääsit irti tästä tuhoon tuomitusta kuviosta? Paska fiilis??? 

Ihan oikeasti. Taidat olla kyllä todella pihalla. Kannustaisin ihan itse nyt pohtimaan mikä sulla mättää ja se ei ole se vaimo. 

Siitä tietysti, että ap:n fantasia hänestä kilpailevista naisista osoittautui itse keksityksi harhaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paska fiilis? Mistä? Eikö tämä nyt ole hiton hyvä, että pääsit irti tästä tuhoon tuomitusta kuviosta? Paska fiilis??? 

Ihan oikeasti. Taidat olla kyllä todella pihalla. Kannustaisin ihan itse nyt pohtimaan mikä sulla mättää ja se ei ole se vaimo. 

Siitä tietysti, että ap:n fantasia hänestä kilpailevista naisista osoittautui itse keksityksi harhaksi.

En mä noin ajattele, että kilpailevat. Itsehän mä tässä olen arponut. Yhteiset velat ja ihan mukava arki on pitänyt kiinni. Ja on totta, että en nuoruuden rakkautta tunne. Tosin ollaan paljon viesteissä tutustuttu. Loppujen lopuksi tunnen ihan hyvin. Vaimon kanssa on tasasta. Kun kerroin alussa, että hän muuttuisi hirviöksi, jos ottaisin eron puheeksi, niin näin se olisi. On todella omistushaluinen persoona. Olen miettinyt sitäkin, että miten tekisi hallaa, jos tämän toisen kanssa olisin. Haluan säästää itseni ja tämän toisen naisen sellaiselta, ja siksikin olen pysynyt liitossa.

"Olen miettinyt sitäkin, että miten tekisi hallaa, jos tämän toisen kanssa olisin. Haluan säästää itseni ja tämän toisen naisen sellaiselta, ja siksikin olen pysynyt liitossa."

Hyvä että myönnät olevasi ihan onneton tapaus. Voi olla, että se vaimo kohta tapaakin jonkun määrätietoisemman miehen tai vaikka naisen ja se on sitte tsau sulle.

Taidat vaan olla peloissasi tulevasta kuolemasta.

Ikätovereita alkaa sairastua ja kuolla.

Työ ei enää haasta.

Vaimollakin alkaa olla aikaa omalle elämälle kun lapset lähteneet.

Jostain sitä jännitystä pitää saada ja sinä valitsit salaviestittelyn ja unelmoinnin.

Mene kuule laskuvarjohyppykurssille, rakastu uudelleen vaimoosi ja hyvitä hänelle henkinen (ja mahdollinen fyysinen) pettäminen kasvamalla mieheksi ja kunnolliseksi aviomieheksi.

Ja mitä tulee vaimon mahdolliseen raivostumiseen jos otat eron esille, niin olisin ihmeissäni jos hän ei raivostuisi.

Etkö itse raivostuisi jos hän olisi vuosikausia sutinoinut selkäsi takana ja ollut kertomatta, että on tyytymätön sinuun ja avioliittoonne?

Nyt on korkea aika kasvaa aikuiseksi.

Niin siis illuusiossa elellee tollaiset vetkuttajat. Tosin tuttavapiirissä on ollut ihan monien vuosien sivusuhde ja sitä en pysty ymmärtämään. Siis sitä, joka ottaa vielä takaisin. Hirveessä valheissa elämistä tommoinen on kaikille. Ei täyspäinen kykene semmoiseen mielensä lokerointiin vuosikausiksi. Tää ap onneks niin nössö, ett ihan vaan suudellut joskus. Tosin mielikuvituksessa ollut ties mitä.

Kiitos ap, nyt tajuan hieman paremmin kanssakulkijoita, että missä pyörteissä ovat/olleet. Satulinnassa. Yhteiset velat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väärin erota, mutta on väärin pettää. Ole mies ja toimi oikein.

Onpas, jumalan silmissä avioeroa ei ole.

Mitä hittoa tässä jumalia tarvitaan, ne on ihmisen keksintöä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väärin erota, mutta on väärin pettää. Ole mies ja toimi oikein.

Onpas, jumalan silmissä avioeroa ei ole.

Mitä hittoa tässä jumalia tarvitaan, ne on ihmisen keksintöä

:D

Vaimon kanssa on tasaista. Eli tarvitset äksöniä kun tasainen perus ok arki ei riitä.

No jos perusarki ei sinulle riitä, ota ero ja etsi joku kenen kanssa ei ole tasaista. Kyllä semmosia löytyy. Vaihdat uuteen, kun äksöni alkaa laantua. Se on niitä elämän lainalaisuuksia, että äksöni ei ikuisuuksiin kestä (lue 2-3 vuotta) 

Vierailija kirjoitti:

Vaimon kanssa on tasaista. Eli tarvitset äksöniä kun tasainen perus ok arki ei riitä.

No jos perusarki ei sinulle riitä, ota ero ja etsi joku kenen kanssa ei ole tasaista. Kyllä semmosia löytyy. Vaihdat uuteen, kun äksöni alkaa laantua. Se on niitä elämän lainalaisuuksia, että äksöni ei ikuisuuksiin kestä (lue 2-3 vuotta) 

Se on vähän surkeeta, jos äksönin takia joutuu noin toimimaan. Ettei muuta äksöniä kehity. Siis sisäsyntyisesti vaikka joku intohimoinen harrastus tai tiede tai uskonto tai taide. Ettei itsessään virtaakaan ilman ulkopuolista. Ja sitten ei kuiteskaan tohdi toteuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimon kanssa on tasaista. Eli tarvitset äksöniä kun tasainen perus ok arki ei riitä.

No jos perusarki ei sinulle riitä, ota ero ja etsi joku kenen kanssa ei ole tasaista. Kyllä semmosia löytyy. Vaihdat uuteen, kun äksöni alkaa laantua. Se on niitä elämän lainalaisuuksia, että äksöni ei ikuisuuksiin kestä (lue 2-3 vuotta) 

Se on vähän surkeeta, jos äksönin takia joutuu noin toimimaan. Ettei muuta äksöniä kehity. Siis sisäsyntyisesti vaikka joku intohimoinen harrastus tai tiede tai uskonto tai taide. Ettei itsessään virtaakaan ilman ulkopuolista. Ja sitten ei kuiteskaan tohdi toteuttaa. 

Aika monella on noin - ollaan pahasti ulkoaohjautuvia. Sellainen itsensä sisäinen tuntemus puuttuu täysin. Usein nämä seikkailijat etsivät myös äksöniä moottoripyöräilystä/laskuvarjohypyistä - kaikesta mahdollisesta ulkoisesta. En haluaisi olla ikävä, mutta ihminen harvemmin muuttuu.

Kun alkaa opiskella sisäistä maailmaa voi löytää paljon ja löytää myös oikean ulottuvuuden nykyiseen suhteeseen. <3 

Vierailija kirjoitti:

Edes omat lapset, muista puhumattakaan eivät voi olla perillä/sisällä toisten parisuhteesta. Helpointa on se toisen syyttäminen.

No niinpä, mies kertoo nyxälleen kaameita tarinoita kiukkuisesti exästään. Klassikkona "vaimoni ei ymmärrä minua".

Paljon helpompi tosiaan syyttää sitä toista, kuin katsoa peiliin tyyppiä joka on 7 vuotta kuherrellut vaimonsa selän takana jotain ihan toista. Sitten vielä valittaa, kun vaimo suuttuu.... 🤣

Olet pysynyt liitossa, kirjoitat. Mutta kuikuilet muualle. Ei se oli oikeasti liitossa pysymistä. 

Siis hetkinen. Koet, että tunnet tämän nuoruuden rakkauden ihan hyvin mutta hän yllätti sinut tänään kertomalla, että hyvää loppuelämää että ei kiitos. Eli Et tuntenut yhtään. Oikeasti. Et tiennyt mitä hän lopulta oikeasti ajattelee edes 

Vierailija kirjoitti:

Olet pysynyt liitossa, kirjoitat. Mutta kuikuilet muualle. Ei se oli oikeasti liitossa pysymistä. 

Avioliitto on instituutio. Mulle yksi tyyppi sanoikin, että hän voi kyllä niitä instituution sääntöjä rikkoa. Että sellaista sitoutumista suuntaan ja toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet pysynyt liitossa, kirjoitat. Mutta kuikuilet muualle. Ei se oli oikeasti liitossa pysymistä. 

Avioliitto on instituutio. Mulle yksi tyyppi sanoikin, että hän voi kyllä niitä instituution sääntöjä rikkoa. Että sellaista sitoutumista suuntaan ja toiseen.

Mieleeni tulee, että avioliitossa on enempi sopimuksia kuin sääntöjä. Mulla ei missään liitossa ole ollut sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väärin erota, mutta on väärin pettää. Ole mies ja toimi oikein.

Jos ottaa eron ollakseen uuden kanssa, niin on kyllä aika häilyvä ero sille jätetylle: joka tapauksessa on jätetty toisen takia. Siinä on vähintään henkisesti petetty. Yhtään jalompaa se ei tilanteesta tee; lopettaa pitkä liitto jonkin ihastumisen ja mielikuvan takia. 

Elämä on lyhyt, älä jää katumaan ja jossittelemaan. Ero voi olla hyvä ratkaisu tuossa tilanteessa vaikkei tuosta toisesta naisesta tulisi mitään. Mieti myös olisitko tyytyväinen tai jopa onnellinen  sinkkunakin. 

Vierailija kirjoitti:

Sinä oot paska ihminen. Päästä puolisosi vapaaksi. 

Jos ap olisi nainen, niin kommentit olisivat tyyliin: Seuraa sydäntäsi. Et ole selvästikään onnellinen nykyisessä suhteessasi, joten lopeta se ja anna itsesi tulla onnelliseksi. Tämä on oikein myös kumppaniasi kohtaan.

Kun ap sattuu olemaankin mies, niin hän on vain yksiselitteisesti paska ihminen.