Olen 25v ja naimisissa 52v miehen kanssa. Lopettakaa se ikäerosta vinkuminen, te ette vain tajua.
Kirjoitan tätä tärisevin käsin, koska olen saanut tarpeekseni siitä hiljaisesta halveksunnasta ja "huolestuneista" kommenteista, joita saan osakseni päivittäin. Olen 25-vuotias nainen, ja olen ollut neljä vuotta naimisissa 52-vuotiaan miehen kanssa. Ja totuus on että tämä on paras asia, mitä elämässäni on koskaan tapahtunut.
Tapasin mieheni ollessani 21. Olin juuri selvinnyt useammasta "suhteesta" samanikäisten pikkupoikien kanssa. Tiedättehän ne tyypit? Ne, jotka pelaavat pleikkaria yöt läpeensä, "ghostaavat" heti kun asiat menevät vakaviksi, ja joiden mielestä treffien maksaminen puoliksi on "tasa-arvoa", vaikka heillä ei ole edes vakituista työtä.
Sitten tuli hän. Silloin 48-vuotias, eronnut, kaksi aikuista lasta, oma yritys ja ennen kaikkea: hän on oikea mies. Ensimmäisillä treffeillä hän ei alkanut heti räpläämään kännykkää. Hän katsoi silmiin, keskusteli, kuunteli, teki päätökset ja piti huolta. Hän ei kysellyt "mitä sä haluaisit tehdä", vaan hänellä oli suunnitelma. Se turvallisuuden tunne oli jotain, mitä en ollut koskaan kokenut.
Nyt meillä on yhteinen koti, yhteinen talous ja odotamme ensimmäistä yhteistä lastamme. Ja kyllä, seksielämämme on valovuosia edellä mitään, mitä kukaan parikymppinen poika voisi koskaan tarjota. Hän tuntee naisen kehon, hänellä on kärsivällisyyttä, eikä hänen itsetuntonsa romutu, jos asiat eivät mene kuin pornovideossa. Hän on kypsä ihminen, joka tietää mitä haluaa.
Olen menettänyt lähes kaikki "ystäväni" tämän suhteen takia. He sanovat minua aivopestyksi tai väittävät, että olen vain rahan perässä. Mutta tiedättekö mitä? He ovat vain kateellisia. He itkevät minulle iltaisin, kun joku tindersäätö ei vastannutkaan viestiin, samalla kun minun mieheni kantaa minulle teetä sohvalle ja pitää huolta meidän tulevaisuudesta.
Evoluutio ei valehtele, vaikka teille on syötetty netflixistä ja somesta (tämä palsta varsinkin) jotain muuta roskaa viimeiset 15 vuotta. Nainen tarvitsee turvaa, vakautta ja maskuliinista johtajuutta. Mies taas kukoistaa, kun hänellä on rinnallaan nuori, elinvoimainen nainen, joka arvostaa häntä. Se on luonnollista.
Jos olet nuori nainen ja kärsit nykyajan deittikulttuurissa: lopeta niiden samanikäisten poikien perässä juokseminen. He kasvavat miehiksi ehkä nelikymppisinä, jos silloinkaan. Etsi itsellesi mies, joka on jo valmis.
Kommentit (510)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä uskaltaisi tehdä enää 52.v miehen siittiöillä lasta. Ongelmia luvassa väkisinkin, koska ovat kaukana priimasta. Toinen on se, että lasta tullaan kiusaamaan vanhasta isästä. Näin teoriassa, sillä tämä on tylsä provo.
Tutkimusten mukaan kehitysvammojen, kuten autismikirjon häiriöiden ja kromosomipoikkeavuuksien (esim. Downin syndrooma), todennäköisyys on korkeimmillaan, kun äiti on yli 35-vuotias.
Johtuen siitä, että tuonikäisellä naisella on samanikäinen tai hieman vanhempi mies lapselle isäksi. Miehen siittiöt mutautuoituneet, mutta munasolut ovat valmiina jo syntyessä.
Kromosomipoikkeavuudet (esim. Downin syndrooma)
Tämä on selkein ja parhaiten tutkittu syy. Riski nousee jyrkästi juuri äidin iän myötä, koska munasolun kypsymisessä (meioosissa) tapahtuu useammin nondisjunction-virhe: kromosomit eivät erotu oikein, jolloin alkiossa on ylimääräinen tai puuttuva kromosomi (aneuploidia).
Tärkeimmät biologiset mekanismit:
Kohesiini- ja securin-proteiinien väheneminen: Nämä proteiinit pitävät kromosomeja yhdessä. Ikääntyneissä munasoluissa niiden määrä laskee, kromosomit löystyvät ja jakautuvat epätasaisesti.
Spindelin kokoonpanon tarkistuspisteen (SAC) häiriöt.
Rekombinaation (kromosomien risteytymisen) epäonnistuminen.
Mitokondrioiden toimintahäiriöt ja muutokset histonien sekä tubuliinin jälkikäsittelyssä.
Esimerkiksi 40-vuotiaalla naisella jopa 60 %:ssa munasoluista voi olla väärä kromosomiluku. Siksi Downin syndrooman riski nousee 25-vuotiaalla noin 1:1 500:sta 40-vuotiaalla noin 1:100:aan (ja vielä jyrkemmin yli 45-vuotiailla). Isän ikä vaikuttaa tähän hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vau.fi/raskauden-yrittaminen/miehen-hedelmallisyys/viimeine…
Ranskalaisessa tutkimuksessa tutkittiin 12200 paria, jotka osallistuivat hedelmöityshoitoihin. Kuten oli odotettua, tutkimuksessa selvisi, että yli 35-vuotiailla naisilla oli suurempi riski saada keskenmeno.
Miesten osalta selvisi kuitenkin varsin mielenkiintoinen seikka: biologinen kello näyttää tikittävän myös miehille.
Yli 35-vuotiailla miehillä alkoi näkyä vaikeuksia saada lapsia. Jos miehen ikä oli puolestaan yli 40-vuotta, olivat miehestä johtuvat hedelmöitysongelmat jo merkittäviä.
Ongelmat johtuvat sperman laadusta.
Miesten ikääntyessä sperman DNA heikkenee.
Tästä seuraa hedelmöitysvaikeuksia. Myös keskenmenoriski on korkeampi, jos mies on yli 35-vuotta.
Lähde:
BBC
Ei kai se vanha siittiö ole enää käypää tavaraa. Valuvikainen. Siitähän se keskenmeno johtuu kun siittiö ei ole elinkelpoinen. Viallinen mikä viallinen.
Ei kiinnostanut lukea aloitusta ensimmäistä lausetta pitemmälle.
On absoluuttinen fakta, että iso ikäero aiheuttaa ongelmia eikä sitä tosiasiaa kukaan voi kiistää. Ukko pysyy varmasti fyysisesti sinun mukanasi vielä vuosia jos vain pitää itsestään huolta, mutta henkisesti te olette, tai ainakin teidän pitäisi olla, koko ajan eri tasolla. Siksi en ymmärrä miten tulette päivästä toiseen toimeen sen takia. Ainut selitys on, että ukko on jäänyt henkisessä kehityksessä pahasti jälkeen.
Mulla on nyt sen ikäinen ukko, ja olen itse 54. Kammottava ajatus, että olisi 25 vuotiaana ollut.
Vanha isä on riski
https://www.vau.fi/raskauden-yrittaminen/miehen-hedelmallisyys/vanha-is…
Mitä vanhempi isä, sitä suuremmat riskit lapselle - isän ikä voi olla riski myös äidin terveydelle
https://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/a/f32e5186-e5e4-49f8-a0da-8628…
Isän ikä saattaa haitata lapsen älyllistä kehitystä
Australialaistutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden isien lapset menestyvät monissa älyllisiä toimintoja mittaavissa testeissä huonommin kuin parikymppisten isien siittämät.
https://www.terve.fi/artikkelit/isan-ika-saattaa-haitata-lapsen-alyllis…
----
Ei siinä spermassa turhaan ole parasta ennen päivää.
Miehen ikä ja sperman ikä on riski.
Kiitos peräkammarin incelrunkkari tuosta tarinasta. Tuossa on todella monta kohtaa, joka paljastaa sen peräkammarinpojan kirjoittamaksi. Jatkahan pelle siis sitä peräkammarissa runkkaamistasi.
Iäkkäiden isien lapsilla muita todennäköisemmin sairauksia - 13-kertainen ADHD-riski! https://www.is.fi/perhe/art-2000000722475.html
Iäkkäiden isien lapsilla muita todennäköisemmin sairauksia - 13-kertainen ADHD-riski!
45-vuotiaana isäksi tulleiden lapsilla on moninkertaisesti psyykkisiä sairauksia.
https://www.is.fi/perhe/art-2000000722475.html
Mitä vanhempi isä, sitä enemmän hänen lapsellaan on uusia mutaatioita, kertoo uusi tutkimus
https://tekniikanmaailma.fi/mita-vanhempi-isa-sita-enemman-hanen-lapsel…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vau.fi/raskauden-yrittaminen/miehen-hedelmallisyys/viimeine…
Ranskalaisessa tutkimuksessa tutkittiin 12200 paria, jotka osallistuivat hedelmöityshoitoihin. Kuten oli odotettua, tutkimuksessa selvisi, että yli 35-vuotiailla naisilla oli suurempi riski saada keskenmeno.
Miesten osalta selvisi kuitenkin varsin mielenkiintoinen seikka: biologinen kello näyttää tikittävän myös miehille.
Yli 35-vuotiailla miehillä alkoi näkyä vaikeuksia saada lapsia. Jos miehen ikä oli puolestaan yli 40-vuotta, olivat miehestä johtuvat hedelmöitysongelmat jo merkittäviä.
Ongelmat johtuvat sperman laadusta.
Miesten ikääntyessä sperman DNA heikkenee.
Tästä seuraa hedelmöitysvaikeuksia. Myös keskenmenoriski on korkeampi, jos mies on yli 35-vuotta.
Lähde:
BBC
Ei kai se vanha siittiö ole enää käypää tavaraa. Valuvikainen. Siitähän se keskenmeno johtuu kun siittiö ei ole elinkelpoinen. Viallinen mikä viallinen.
Näin! Silloin luonto hoitaa ja tulee keskenmeno koska lapsi olisi elinkelvoton/pahasti vammainen niin raskaus keskeytyy. Luonnon valintaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika raskasta luettavaa tää ketju, mutta samalla ammatillisesti ihan äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa. Täällähän on käynnissä ihan oppikirjaesimerkki kollektiivisesta defenssistä, missä jengi yrittää epätoivoisesti suojella omaa horjuvaa maailmankuvaansa hyökkäämällä sellaisen mallin kimppuun, joka selvästi toimii.
Tuo "isähahmo"-kortti on ehkä väsynein ja laiskin tapa yrittää mitätöidä naisen oma tahto. Onhan se teille helpompaa selittää AP:n onnellisuus jollain lapsuuden traumalla kuin myöntää se kipeä tosiasia, että nainen hakee vaistomaisesti turvaa ja vakautta, jota nää nykyajan parikymppiset, pleikkaria pelaavat "poikamiehet" ei vaan pysty tarjoamaan. Kyse on puhtaasta resurssikateudesta. Teitä tuntuu suorastaan pelottavan se, että joku uskaltaa valita onnellisuuden ja perinteisen maskuliinisuuden somessa huudetun tasa-arvon sijaan.
Ja nää jatkuvat puheet jostain "omaishoitajuudesta" 20 vuoden päästä kertovat vaan kirjoittajien omasta schadenfreudesta ja kuolemanpelosta. Te ennustatte AP:lle kurjaa loppuelämää vain siksi, ettei teidän tarvitsisi kohdata sitä, että hänellä menee tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin teillä useimmilla tulee koskaan menemään. Evoluutiopsykologia ei kysy lupaa teidän mielipiteiltänne, eikä se välitä pätkääkään nykyajan narratiiveista. Kypsä ja pärjäävä mies on aina ollut ja tulee aina olemaan kovaa valuuttaa, vaikka se kuinka sattuisi teidän egoon. Syökää rauhassa sitä kaurapuuroanne ja jatkakaa siellä tinder-pettymysten suossa vellomista, AP elää jo sitä elämää mistä te vasta haaveilette.
Tämä kommentti viimeistään paljasti, että ap on oikeasti mies, ja vielä esiintyy eri kommentoijana.
En sinänsä tuomitse ison ikäeron suhteita. Omassa lähipiirissä on useampi pariskunta 10-15 vuoden ikäerolla, joilla on takana pitkä avioliitto. Mutta nämä parit ovat tavanneet vähän vanhempina niin, että nuorempi on ollut vähintään lähempänä kolmeakymppiä. Parikymppinen on vielä oikeasti niin lapsi, että ei ole vielä ehtinyt kunnolla kasvaa omaksi itsekseen ja tulee helposti hyväksikäytetyksi tai vähintäänkin mukautuu sellaiseen elämään, jota ei ehkä itse valitsisi. Ja toisaalta ap:n kuvitelma (tai ennemminkin toive) siitä, että naiset haluavat miehen päättävän, on ihan höpöhöpöä. Osa varmasti haluaa, mutta esimerkiksi minä olen aina tiennyt mitä haluan, enkä olisi ikimaailmassa suostunut siihen, että joku toinen päättää asiat puolestani. Ja siitä huolimatta, että minulla on itseäni vanhempi mies, olen meistä kahdesta rohkeampi ja päättäväisempi, mies taas on kiltimpi ja mukautuvaisempi. Tämä ei varmaan sovi ap:n maailmankuvaan ollenkaan.
Hämmästyn joka kerta miten avoimesti osa naisista paljastaa oman kehittymättömyytensä, kun olivat parikymppisiä. Kuulostahan se hulvattomalta, että parikymppinen nainen voi täysin hyväksytysti perustaa perheen oman ikäisen tai korkeintaan 1-2v vanhemman miehen kanssa. Auta armias, jos mies onkin jo lähes 50v, vakavarainen ja täysin kunnollinen mies, niin se sama parikymppinen nainen taantuu jotenkin jälkeenjääneeksi ja sellaista varmasti vaan käytetäån vain hyväksi.
Eikö 50M mälli ole jo myrkkyä. Mihin tarkoitukseen tahansa: raskautumiseen, suuhun, pimppiin....
Huh huh
Vierailija kirjoitti:
Kiitos peräkammarin incelrunkkari tuosta tarinasta. Tuossa on todella monta kohtaa, joka paljastaa sen peräkammarinpojan kirjoittamaksi. Jatkahan pelle siis sitä peräkammarissa runkkaamistasi.
Kuulostat plussapallolta, jonka töppökädet eivät ole kymmeniin vuosiin yltäneet sille alueelle hiplailemaan, että kehtaisit sanoa itsellesi runkanneesi.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika raskasta luettavaa tää ketju, mutta samalla ammatillisesti ihan äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa. Täällähän on käynnissä ihan oppikirjaesimerkki kollektiivisesta defenssistä, missä jengi yrittää epätoivoisesti suojella omaa horjuvaa maailmankuvaansa hyökkäämällä sellaisen mallin kimppuun, joka selvästi toimii.
Tuo "isähahmo"-kortti on ehkä väsynein ja laiskin tapa yrittää mitätöidä naisen oma tahto. Onhan se teille helpompaa selittää AP:n onnellisuus jollain lapsuuden traumalla kuin myöntää se kipeä tosiasia, että nainen hakee vaistomaisesti turvaa ja vakautta, jota nää nykyajan parikymppiset, pleikkaria pelaavat "poikamiehet" ei vaan pysty tarjoamaan. Kyse on puhtaasta resurssikateudesta. Teitä tuntuu suorastaan pelottavan se, että joku uskaltaa valita onnellisuuden ja perinteisen maskuliinisuuden somessa huudetun tasa-arvon sijaan.
Ja nää jatkuvat puheet jostain "omaishoitajuudesta" 20 vuoden päästä kertovat vaan kirjoittajien omasta schadenfreudesta ja kuolemanpelosta. Te ennustatte AP:lle kurjaa loppuelämää vain siksi, ettei teidän tarvitsisi kohdata sitä, että hänellä menee tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin teillä useimmilla tulee koskaan menemään. Evoluutiopsykologia ei kysy lupaa teidän mielipiteiltänne, eikä se välitä pätkääkään nykyajan narratiiveista. Kypsä ja pärjäävä mies on aina ollut ja tulee aina olemaan kovaa valuuttaa, vaikka se kuinka sattuisi teidän egoon. Syökää rauhassa sitä kaurapuuroanne ja jatkakaa siellä tinder-pettymysten suossa vellomista, AP elää jo sitä elämää mistä te vasta haaveilette.
Tämä kommentti viimeistään paljasti, että ap on oikeasti mies, ja vielä esiintyy eri kommentoijana.
En sinänsä tuomitse ison ikäeron suhteita. Omassa lähipiirissä on useampi pariskunta 10-15 vuoden ikäerolla, joilla on takana pitkä avioliitto. Mutta nämä parit ovat tavanneet vähän vanhempina niin, että nuorempi on ollut vähintään lähempänä kolmeakymppiä. Parikymppinen on vielä oikeasti niin lapsi, että ei ole vielä ehtinyt kunnolla kasvaa omaksi itsekseen ja tulee helposti hyväksikäytetyksi tai vähintäänkin mukautuu sellaiseen elämään, jota ei ehkä itse valitsisi. Ja toisaalta ap:n kuvitelma (tai ennemminkin toive) siitä, että naiset haluavat miehen päättävän, on ihan höpöhöpöä. Osa varmasti haluaa, mutta esimerkiksi minä olen aina tiennyt mitä haluan, enkä olisi ikimaailmassa suostunut siihen, että joku toinen päättää asiat puolestani. Ja siitä huolimatta, että minulla on itseäni vanhempi mies, olen meistä kahdesta rohkeampi ja päättäväisempi, mies taas on kiltimpi ja mukautuvaisempi. Tämä ei varmaan sovi ap:n maailmankuvaan ollenkaan.Hämmästyn joka kerta miten avoimesti osa naisista paljastaa oman kehittymättömyytensä, kun olivat parikymppisiä. Kuulostahan se hulvattomalta, että parikymppinen nainen voi täysin hyväksytysti perustaa perheen oman ikäisen tai korkeintaan 1-2v vanhemman miehen kanssa. Auta armias, jos mies onkin jo lähes 50v, vakavarainen ja täysin kunnollinen mies, niin se sama parikymppinen nainen taantuu jotenkin jälkeenjääneeksi ja sellaista varmasti vaan käytetäån vain hyväksi.
No onhan tuossa 50v jo niin vanhat osat että ei siitä priimaa saa lapsentoessa mitenkään.
Yrjöön
Ottaapa se naisille koville, kun nuori nainen on onnellinen.
Minun ja vanhempieni ikäero on suunnilleen tuo 27 vuotta. Olen nyt 60-vuotias. Toinen vanhemmistani kuoli muutama vuosi sitten ja toinen on siinä kunnossa, että ei oikein pärjää kotona kotihoidonkaan turvin. Hänestä ei ole lähtijäksi kodin ulkopuolelle kuin ihan pakollisiin menoihin kuten lääkäriin ja sekin vaatii monen ihmisen panostuksen. On ihan turha väittää, että 87-vuotias on yhtä hyvässä kunnossa mitä kuusikymppinen. Onneksi oma puoliso on kanssani samaa ikäluokkaa.
Huomioita:
- Suomalainen nainen ei tue ja hoivaa, jos lähimmäinen tarvitsee apua
- Seurustelun alkumetreillä hypätään mielikuvissa suoraan vanhuuteen ja sen tuomiin vaivoihin
- Yli 40v miehen siittiöt (muka) kelvottomia
Onko nainen onnellinen 10v päästä, kun pappa istuu keinutuolissa eturauhasvaivoineen? Tässä elämät vaan menee ihan eri tahtia ja kummasti alkaa komeat ja samanikäiset miehet kiinnostamaan. Yleensä että nuori nainen ottaa vanhan kävyn, on syy ettei saa ikäistä sä miestä.
Vierailija kirjoitti:
Huomioita:
- Suomalainen nainen ei tue ja hoivaa, jos lähimmäinen tarvitsee apua
- Seurustelun alkumetreillä hypätään mielikuvissa suoraan vanhuuteen ja sen tuomiin vaivoihin
- Yli 40v miehen siittiöt (muka) kelvottomia
Omaishoito on raskasta työtä. Aloituksen naisella on kuusikymppisenä 87-vuotias puoliso. Hänen pitäisi jaksaa töissä vielä vuosia ennen omaa eläkettä. Hänen omat vanhempansa ovat samaa ikäluokkaa mitä puoliso ja hekin tarvitsevat apua. Omilla lapsilla alkaa olla lapsia ja oletettavasti nainen haluaisi auttaa lapsiaan heidän kanssaan. Kysynkin sitten ketjun mieskirjoittajilta, miten he kuvittelevat naisen jaksavan ja mihin tärkeysjärjestykseen he nuo autettavat pistäisivät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioita:
- Suomalainen nainen ei tue ja hoivaa, jos lähimmäinen tarvitsee apua
- Seurustelun alkumetreillä hypätään mielikuvissa suoraan vanhuuteen ja sen tuomiin vaivoihin
- Yli 40v miehen siittiöt (muka) kelvottomia
Omaishoito on raskasta työtä. Aloituksen naisella on kuusikymppisenä 87-vuotias puoliso. Hänen pitäisi jaksaa töissä vielä vuosia ennen omaa eläkettä. Hänen omat vanhempansa ovat samaa ikäluokkaa mitä puoliso ja hekin tarvitsevat apua. Omilla lapsilla alkaa olla lapsia ja oletettavasti nainen haluaisi auttaa lapsiaan heidän kanssaan. Kysynkin sitten ketjun mieskirjoittajilta, miten he kuvittelevat naisen jaksavan ja mihin tärkeysjärjestykseen he nuo autettavat pistäisivät?
Palvelutalon hoitopaikat on tiukassa, eikä sinne niin vaan pääse, raskasta on arki omaishoitajana. Vanhat ukot on ikääntyessään kärttyisiäkin. Se joka mussuttaa, että nuorikin voi sairastua, totta kyllä, mutta ikääntyessä tulee vaivoja sata varmasti. 60v on vielä työelämässä ja voi olla hyvässä kunnossa, kun 87v pappa on luultavasti dementoitunut. Ei käy kateeksi, ei.
"Ranskalaisessa tutkimuksessa tutkittiin 12200 paria, jotka osallistuivat hedelmöityshoitoihin. Kuten oli odotettua, tutkimuksessa selvisi, että yli 35-vuotiailla naisilla oli suurempi riski saada keskenmeno."
Mikähän taho pakottaisi palstakalkkunat takaisin koulun penkille opettelemaan lukemista ja ennen kaikkea luetun ymmärtämistä?
Täällä nimittäin julistetaan ainoana totuutena, että miesten sperma on aivan surkeaa, vaikka tuossakin oli jo tutkimusaineistona miehiä, joilla ongelmia hedelmällisyyden kanssa.
Aikuiset naiset kyllä lässyttää