Lue keskustelun säännöt.
Olen 25v ja naimisissa 52v miehen kanssa. Lopettakaa se ikäerosta vinkuminen, te ette vain tajua.
21.03.2026 |
Kirjoitan tätä tärisevin käsin, koska olen saanut tarpeekseni siitä hiljaisesta halveksunnasta ja "huolestuneista" kommenteista, joita saan osakseni päivittäin. Olen 25-vuotias nainen, ja olen ollut neljä vuotta naimisissa 52-vuotiaan miehen kanssa. Ja totuus on että tämä on paras asia, mitä elämässäni on koskaan tapahtunut.
Tapasin mieheni ollessani 21. Olin juuri selvinnyt useammasta "suhteesta" samanikäisten pikkupoikien kanssa. Tiedättehän ne tyypit? Ne, jotka pelaavat pleikkaria yöt läpeensä, "ghostaavat" heti kun asiat menevät vakaviksi, ja joiden mielestä treffien maksaminen puoliksi on "tasa-arvoa", vaikka heillä ei ole edes vakituista työtä.
Sitten tuli hän. Silloin 48-vuotias, eronnut, kaksi aikuista lasta, oma yritys ja ennen kaikkea: hän on oikea mies. Ensimmäisillä treffeillä hän ei alkanut heti räpläämään kännykkää. Hän katsoi silmiin, keskusteli, kuunteli, teki päätökset ja piti huolta. Hän ei kysellyt "mitä sä haluaisit tehdä", vaan hänellä oli suunnitelma. Se turvallisuuden tunne oli jotain, mitä en ollut koskaan kokenut.
Nyt meillä on yhteinen koti, yhteinen talous ja odotamme ensimmäistä yhteistä lastamme. Ja kyllä, seksielämämme on valovuosia edellä mitään, mitä kukaan parikymppinen poika voisi koskaan tarjota. Hän tuntee naisen kehon, hänellä on kärsivällisyyttä, eikä hänen itsetuntonsa romutu, jos asiat eivät mene kuin pornovideossa. Hän on kypsä ihminen, joka tietää mitä haluaa.
Olen menettänyt lähes kaikki "ystäväni" tämän suhteen takia. He sanovat minua aivopestyksi tai väittävät, että olen vain rahan perässä. Mutta tiedättekö mitä? He ovat vain kateellisia. He itkevät minulle iltaisin, kun joku tindersäätö ei vastannutkaan viestiin, samalla kun minun mieheni kantaa minulle teetä sohvalle ja pitää huolta meidän tulevaisuudesta.
Evoluutio ei valehtele, vaikka teille on syötetty netflixistä ja somesta (tämä palsta varsinkin) jotain muuta roskaa viimeiset 15 vuotta. Nainen tarvitsee turvaa, vakautta ja maskuliinista johtajuutta. Mies taas kukoistaa, kun hänellä on rinnallaan nuori, elinvoimainen nainen, joka arvostaa häntä. Se on luonnollista.
Jos olet nuori nainen ja kärsit nykyajan deittikulttuurissa: lopeta niiden samanikäisten poikien perässä juokseminen. He kasvavat miehiksi ehkä nelikymppisinä, jos silloinkaan. Etsi itsellesi mies, joka on jo valmis.
Kommentit (134)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen provo tähän aamuun. En tarvitse isähahmoa minua suojelemaan. Oikea isä löytyy jo. Ja vanhempani ovat kasvattaneet ja opettaneet minut niin, että pärjään myös itsekseni. En ole riippuvainen yhdestäkään miehestä. Paljon turvallisempi olo näin. N26
Vierailija kirjoitti:
Tuollain ap:n kuvaama ikäero on luonnonvalinnan tulos.
EI OLE.
Hahahaahahahha. "Teki päätökset ja piti huolta". reps. 5-kymppisen miehen kirjoittama fantasia. Huono sellainen. Mut kiitos nauruista.
Ja parinkymmenen vuoden päästä olet tutisevan vanhuksen omaishoitaja. Onnea valitsemallenne tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ku sinä et tajua. Miehesi otta Viagraa, että saa seisomaan. Kohta ei onnistu edes Viagralla.
Noooo....
-hyvin todennäköistä on että miehesi on pinnallisesti nuoren lihan perässä, vaikka ei sitä kerro ja varmasti laittaa syyt exänsä niskoille. Juunou, synnyttänyt keski-ikäinen nainen kun on aika kulahtanut tapaus ja keski-iän terveysjutut tekee vaimosta aika kiukkuisen.
Mutta silti se vanha kääkkä on monelle keski-ikäiselle miehelle se oma, rakas vaimo.
-jos sun miehes on niin etevä ja huippu, niin miksei saanut edellistä liittoaan toimimaan?
-sun miehes huomaa jossain vaiheessa sun nuoruuden naiivit jutut. Joo no se sun nuori pilde vie silloinki sun miehelläsi voiton, mutta häntä salaa surettaa kun et kuitenkaan, loppuviimein ymmärrä millaista on olla keski-ikäinen kuten hän on.
-ei kypsiä miehiä ole vain jossain keski-ikäisissä. Itse otin nuorena kolmikymppisen miehen ja oikein fiksu ja sitoutunut on. Eräs miespuolinen kaverini on ollut aikuismainen perheenisä jo 18-vuotiaasta asti.
-Onnea, pääset 50-vuotiaana ukkosi omaishoitajaksi. Yleensä työssäkäyvät naiset hoitavat vanhempiaan kotiinsa, mutta sulla on mies+vanhempasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ei vielä ole iltasadun aika.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kirjoittama.
Mulla oli 24v ikäero tuon ikäisenä.
Ei viisikymppinen mies ole tuollainen.
Aika väsähtänyt jo.
Eivätkä ne seksitaidot välttämättä hyviä ole.
Kun teidän lapsi on parikymppinen, isä on seitsemänkymppinen.
Suurin osa tuntemistani 5-kymppisistä on kaikkea muuta kuin väsähtäneitä. Olen 6-kymppinen ja kaverini laskettelevat,, hiihtovaeltavat, kite-surffaavat, jne., ja ovat muutenkin aktiivisia. Voi olla, että fyysistä työtä tehneet ikätoverit ovat huonommassa kunnossa, mutta omaan akateemiseen ystäväpiiriini kuuluvat eivät ole, vaan viettävät hyvin aktiivista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
P.S. Tämä ei ole mikään provo, vaikka tiedän että hyökkäys alkaa heti. Tämä on minun elämäni ja olen onnellisempi kuin mitä te tulette koskaan olemaan.
Miksi selität? Nuorena tyttönä minua ällötti vanhojen miesten roikkupallit, ei kiitos. Ja rahasta en piittaa, tulen yyvin toimeen.
Vasta julkaistiin tutkimus, jonka mukaan mitä vanhemmasta miehestä on kyse, sitä liberaalimpi hän on. Liberaali mies kohtelee naista paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 2 kertaa ollut vanhemman miehen kanssa parisuhteessa. Ei toiminut.
Ja 40 kertaa samanikäisen mutta niitä ei nyt tietenkään lasketa.
Palataan asiaan kun miehesi jää eläkkeelle ja sinulla on vielä yli parikymmentä vuotta työelämää jäljellä. Sinun pitää työikäisenä jaksaa hoitaa vanhempasi ja miehesi hautaan. Kun itse pääset joskus eläkkeelle niin miehesi on jo kuollut. Teille ei ole tulossa yhdessä vanhentumista eikä yhteisiä eläkepäiviä. Niitä ei tietysti voi taata kenellekään mutta ikäerosta johtuen niitä ei ole teille tulossa 100% varmuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
P.S. Tämä ei ole mikään provo, vaikka tiedän että hyökkäys alkaa heti. Tämä on minun elämäni ja olen onnellisempi kuin mitä te tulette koskaan olemaan.
Toisten onnellisuudesta ei voi tietää, mutta olen iloinen puolestasi. Minulla on ollut kaksi pidempää suhdetta noin 20 vuotta nuoremman naisen kanssa. Yksi suhde loppui siihen, että nainen muutti toiseen maahan ja toinen olisi halunnut perustaa perheen ja minä en enää halunnut lisää lapsia. Ikäero ei haitannut yhtään ja olen säännöllisesti yhteydessä kumpaankin ihan vaan ystävänä.
Oletkohan ap vielä samaa mieltä 10 vuoden päästä? Epäilen
No ei se ole keneltäkään pois, mikäli ap on onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseensa.
Vierailija kirjoitti:
jos kirjoittaja ei olisi se hopeakettu sekopää, niin tuollaisessa tilanteessa kaikki kyllä ymmärtäisivät, että tyttö on rahan vuoksi mmiehen kanssa.
Mitä sitten? Olisiko väen väkisin pitänyt ottaa joku pleikkarin pelaaja? Hyvä sinä!
Tv N 73
Aika raskasta luettavaa tää ketju, mutta samalla ammatillisesti ihan äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa. Täällähän on käynnissä ihan oppikirjaesimerkki kollektiivisesta defenssistä, missä jengi yrittää epätoivoisesti suojella omaa horjuvaa maailmankuvaansa hyökkäämällä sellaisen mallin kimppuun, joka selvästi toimii.
Tuo "isähahmo"-kortti on ehkä väsynein ja laiskin tapa yrittää mitätöidä naisen oma tahto. Onhan se teille helpompaa selittää AP:n onnellisuus jollain lapsuuden traumalla kuin myöntää se kipeä tosiasia, että nainen hakee vaistomaisesti turvaa ja vakautta, jota nää nykyajan parikymppiset, pleikkaria pelaavat "poikamiehet" ei vaan pysty tarjoamaan. Kyse on puhtaasta resurssikateudesta. Teitä tuntuu suorastaan pelottavan se, että joku uskaltaa valita onnellisuuden ja perinteisen maskuliinisuuden somessa huudetun tasa-arvon sijaan.
Ja nää jatkuvat puheet jostain "omaishoitajuudesta" 20 vuoden päästä kertovat vaan kirjoittajien omasta schadenfreudesta ja kuolemanpelosta. Te ennustatte AP:lle kurjaa loppuelämää vain siksi, ettei teidän tarvitsisi kohdata sitä, että hänellä menee tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin teillä useimmilla tulee koskaan menemään. Evoluutiopsykologia ei kysy lupaa teidän mielipiteiltänne, eikä se välitä pätkääkään nykyajan narratiiveista. Kypsä ja pärjäävä mies on aina ollut ja tulee aina olemaan kovaa valuuttaa, vaikka se kuinka sattuisi teidän egoon. Syökää rauhassa sitä kaurapuuroanne ja jatkakaa siellä tinder-pettymysten suossa vellomista, AP elää jo sitä elämää mistä te vasta haaveilette.
No saahan Ap olla onnellinen ja perustaa perheen viisikymppisensä kanssa, ei se keneltäkään ole pois.
Se mitä itse viisikymppisenä naisena toivon (ja että itsekin sen olisin nuorena tajunnut), että oma elämä kannattaisi ensin rakentaa oman itsensä varaan eikä minkään suhteen varaan. Myös taloudellisesti. Mutta jokainen tietenkin rakentaa elämänsä itse.
Ja ei se 52-vuotias nyt mikään ikäloppu ole. Mutta en ole varma, heiluttelisinko kuitenkin 25-vuotiaana lakanoita vähän nuoremman uroksen kanssa.
Todella huono provo.