Appelsin: vegaanit (Abreau) tuhoavat Suomen huoltovarmuuden!

Huoltovarmuudesta jos ollaan huolissaan, järviin voisi myös istuttaa enemmän kaloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se joka tässä kohdin on typerä on Appelsin. Kyse on yhdestä keikasta ja sen ruuista. Kyse ei ole huoltovarmuudesta vaan siitä että lihansyöjät loukkaantuu siitä että kaikki ei jaa heidän arvojaan. Ja jos ihminen on vegaani, ei tarkoita ettei arvosta suomalaista ruokaa. Suomessa voi viljellä myös kasvisruokavalioon soveltuvia kasveja kuten kauraa, härkäpapua, perunaa ja kaikenlaisia kasviksia. Se että syö nyt soijaa ja tuontiruokaa ei tarkoita että ne olisi välttämättömyys. Syö sekaanitkin ison osan muualta tuotuna. Yhtä lailla hekin sitten on maanpettureita siinä missä vegaanit. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa moninkertaisen määrän soijaa rehuna, mutta jos soijan syö suoraa tofuna on pahin syntinen?? Ei hitto tätä tyhmien ihmisten maata ja maailmaa. Ps. En ole itse vegaani mutta mulle ei ole ongelma jos joku on ja kasvisruokaa tulee välillä tilailtua koska on usein paremman makuista kuin liharuoka. 

En ymmärrä, miten täysin mistään mitään ymmärtämättömän jankkaavat vuodesta toiseen sitä, että eläintuotanto pyörisi tuontisoijan varassa. Ottakaa itse asioista selvää ja lopettakaa valehtelu.

 

Suomessa tuotantoeläinten ruokinta perustuu lähinnä kotimaisiin rehuihin, mutta vaihtelee eläinlajin mukaan:

Naudat (liha ja maito):
Syövät pääasiassa nurmirehua (säilörehu, laidun) sekä viljaa. Valkuaislisänä käytetään usein rypsiä. Soijan käyttö on hyvin vähäistä tai sitä ei käytetä lainkaan. Suomalainen lihakarja on käytännössä täysin soijatonta.

Siat:
Rehun perusta on vilja (ohra, vehnä, kaura). Lisäksi tarvitaan valkuaista, jota saadaan rypsistä, härkäpavusta, herneestä ja joskus soijasta. Mukana myös kivennäisiä, vitamiineja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Kanat (broilerit ja munivat kanat):
Syövät viljapohjaista rehua, jota täydennetään valkuaisella (soija, rypsi, palkokasvit). Soijaa käytetään enemmän kuin naudoilla, mutta sitä pyritään korvaamaan kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Lampaat:
Ruokinta muistuttaa nautoja: pääasiassa nurmirehua (laidun, heinä, säilörehu) ja jonkin verran viljaa. Valkuaislisät ovat yleensä kotimaisia.

Yhteenveto:
Suurin osa rehusta on Suomessa kotimaista (erityisesti märehtijöillä), mutta sioilla ja siipikarjalla käytetään osittain myös tuontivalkuaista, kuten soijaa. Soijan osuus on tällä hetkellä 5-10% eläinlajista riippuen, mutta käytännössä ilman soijaa kasvattaminen onnistuu ongelmitta. Kyse on lähinnä vain kustannuksista. Soija on halpaa.

Tuon perusteella karja syö viljaa, palkokasveja, rypsiä, ja toki myös sitä nurmea. Fakta on se, että hädän tullen se vilja, palkokasvit ja rypsi käytetään ihmisten ravinnoksi, ei karjan. 

Kyllä, ja samalla syödään tuotantoeläimiä pois, kun ei niitä voi ruokkia. Osa tuotantoeläimistä tulee kuitenkin toimeen syömällä nurmea. Lehmät, lampaat ja kanit selviävät hyvän aikaa nurmea syömällä, joten niitä kannattaa kasvattaa huoltovarmuuden vuoksi.

Laidunkausi kestää Suomessa n. 4kk, jollakin muulla konstilla karja pitäisi ruokkia siis 8kk. Pienenkin karjan ylläpito heinällä vaatii aika suuren maa-alan.

Katovuosina parhaiten kasvavat kasvit ovat sitkeitä, nopeita, vaatimattomia ja usein monivuotisia. Klassisesti: nurmi, heinä, rypsi, peruna ja villikasvit. Huonoina satovuosina pellot eivät Suomessa tuota riittävää määrää ravintoa ihmisille. Siksi karjaa on alun perin alettu kasvattamaan. Huoltovarmuuden vuoksi. Yksinkertaista.