Miettikää kuinka paljon ootte kohdanneet ohmisiä, joita ei enää edes ole
Tänään on mun päivän teemana ollu viikatemies, ei ole minun valintani, mutta kaveri alkoi puhua keitä taas on kuollut. Aloin nyt oikein miettiä että miten paljon sitä onkin kuullut lapsesta allaen että kuka on taas kuollut ja miten, vaikkei niit ihmisiä ole tuntenut, niin jotkut on olleet tuttuja naamoja, sitten ne vain lakkaavat ilmestymästä minnekään, ja yhtäkkiä on kulunut jo vuosikymmeniä ettei niitä ihmisiä enää ole efes muistanut, mutta yhtäkkiä jonkun olemus palaakin mieleen, ja tulee omituinrn olo kun semmoista ihmistä ei enää missään ole olemassa, mutta joskus se tällä planeetalla käväisi ja sen näin. Itse kun asun pikkukaupungissa niin naamat tuntee jotka kuuluvat katukuvaan, sitten yhtäkkiä kuuleekin että tiettyä naamaa ei enää ikinä näe, on se vaan jännä juttu, melankolista.
Kaikki vain käyvät täällä kääntymässä, jättävät jälkensä jollainlailla yhteisöön ja sitten häviävät yhtäkkiä pois ja vuosien päästä on se naama unohdettu katukuvasta. Kuinkahan monta ihmistä en enää muista, jotka ennen kuului "näkymääni", mutta jotka on kuolleet enkä enää edes muista. Jostain muiden puheistahan sitä saattaa yhtäkkiä muistaa ihmisen, jota ei enää muistanut. On tämä elämä outoa kun välillä miettii.
Täähän se ois.