Juuri nyt: Plagiointikohun keskellä ollut Harri Istvan Mäki erosi kirjailijaliitosta
Mitähän tässä oikein on tapahtunut? Onko kukaan täällä lukenut näitä väitetysti plagioituja teoksia sekä alkuperäisiä ja mitä tämä plagiointi koskee? Hahmoja, juonta, teemoja, vai onko Istvan Mäki sanasta sanaan kääntänyt niitä teoksia ja esitellyt omana tekstinään? HS jutussa luki, että kirjailija oli käsitellyt teoksessaan toisen tuotantoa "omanaan", niin oliko se jotain epäonnistunutta intertekstuaalisuutta ja toisen tuotantoon viittaamista, vai ihan suoraa kopiointia?
Plagiointikohun keskellä ollut kirjailija Harri Istvan Mäki on eronnut Kirjailijaliitosta, kertoi Yle torstaina.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen kertoi Ylelle, että Mäki erosi Kirjailijaliitosta keskiviikkona. Hytösen mukaan liitto pohtii toimia Mäelle pari vuotta sitten myönnetyn Tirlittan-kirjallisuuspalkinnon suhteen.
Torstaina Yle kertoi myös, ettei Mäki jatka kevään jälkeen opettajana Tampereen seudun työväenopiston kirjoittajakursseilla.
Kustantamo Helmivyö tiedotti keskiviikkona vetävänsä Mäen kirjoja myynnistä plagiaattiepäilyjen vuoksi. Ylen haastattelema kustantamon perustaja kertoi, että kirjailija on myöntänyt plagioinnin ja että plagioinnin kohteena oli marokkolaisen Mohammed Mrabetin teoksia.
Mäen nimissä julkaistuja teoksia vedettiin myös viime vuonna myynnistä samasta syystä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Tuo sama juoni ei olisi plagiointia muuten, mutta tässä kokonaisuudessa näyttää yhdeltä rumalta jutulta lisää.
Aika surkeaa. Ne ensimmäiset olin valmis ajattelemaan elämänkriisin tai sairauden syyksi, mutta nyt mietityttää, että mitä kaikkea hän on plagioinut.
Hän oli silti minulle merkittävä opettaja eräällä kurssilla!
Oletko lukenut hänen tuotantoaan? Yleensähän kirjailijoilla on omintakeinen tyylinsä, joka on tunnistettava. Niin miten plagiointi sopii siihen? Eikö ne kopioidut tekstit erotu kirjailijan omasta tuotannosta, vai onko aivan kaikki kopioitua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kuvaa itse:
pastissi on mulle uus termi.
Olen teinistä asti rakastanut Richard Brautiganin omintakeista tapaa nähdä ja luoda maailmaa. Vuosien varrella olen kokeillut pastisseja hänen teoksistaan. Ja tarkoitus oli etäännyttää alkuperäiset teokset niin, että niissä Kafkan maailma kohtaa Brautiganin maailman, jolloin syntyisi mahdollisesti jotain kokeilevaa. Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.Nyt on paksua. Muka kustantajan syy, että on lähtenyt kopioimaan. En usko sanaakaan tästä selittelystä. Kuka tahansa itseään kunnioittava kirjailija olisi Mäen esittämässä tilanteessa pyytänyt lisäaikaa, ettei luisu kopioinnin puolelle.
Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.
Jep, ei voi syyttää kustantajaa, jos ei ole kommunikoinut selvästi, minkälaista teosta on kirjoittamassa. Jos se on kokoelma muiden teksteistä, niin onhan niitäkin olemassa ja tehdään, mutta silloin pitää selvästi kertoa, että on kyse kokoelmateoksesta ja olla luvat niiltä muilta kirjailijoilta, joiden tekstejä siihen tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kuvaa itse:
pastissi on mulle uus termi.
Olen teinistä asti rakastanut Richard Brautiganin omintakeista tapaa nähdä ja luoda maailmaa. Vuosien varrella olen kokeillut pastisseja hänen teoksistaan. Ja tarkoitus oli etäännyttää alkuperäiset teokset niin, että niissä Kafkan maailma kohtaa Brautiganin maailman, jolloin syntyisi mahdollisesti jotain kokeilevaa. Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.Nyt on paksua. Muka kustantajan syy, että on lähtenyt kopioimaan. En usko sanaakaan tästä selittelystä. Kuka tahansa itseään kunnioittava kirjailija olisi Mäen esittämässä tilanteessa pyytänyt lisäaikaa, ettei luisu kopioinnin puolelle.
Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.
Jep, ei voi syyttää kustantajaa, jos ei ole kommunikoinut selvästi, minkälaista teosta on kirjoittamassa. Jos se on kokoelma muiden teksteistä, niin onhan niitäkin olemassa ja tehdään, mutta silloin pitää selvästi kertoa, että on kyse kokoelmateoksesta ja olla luvat niiltä muilta kirjailijoilta, joiden tekstejä siihen tulee.
Silloin on kyse kokoelman toimittamisesta, ei varsinaisesta kirjailijan työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kuvaa itse:
pastissi on mulle uus termi.
Olen teinistä asti rakastanut Richard Brautiganin omintakeista tapaa nähdä ja luoda maailmaa. Vuosien varrella olen kokeillut pastisseja hänen teoksistaan. Ja tarkoitus oli etäännyttää alkuperäiset teokset niin, että niissä Kafkan maailma kohtaa Brautiganin maailman, jolloin syntyisi mahdollisesti jotain kokeilevaa. Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.Nyt on paksua. Muka kustantajan syy, että on lähtenyt kopioimaan. En usko sanaakaan tästä selittelystä. Kuka tahansa itseään kunnioittava kirjailija olisi Mäen esittämässä tilanteessa pyytänyt lisäaikaa, ettei luisu kopioinnin puolelle.
Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.
Jep, ei voi syyttää kustantajaa, jos ei ole kommunikoinut selvästi, minkälaista teosta on kirjoittamassa. Jos se on kokoelma muiden teksteistä, niin onhan niitäkin olemassa ja tehdään, mutta silloin pitää selvästi kertoa, että on kyse kokoelmateoksesta ja olla luvat niiltä muilta kirjailijoilta, joiden tekstejä siihen tulee.
Silloin on kyse kokoelman toimittamisesta, ei varsinaisesta kirjailijan työstä.
Nimenomaan. Kaikenlaista voi puuhata, voi kääntää, voi toimittaa kokoelman, mutta ei silloin voi väittää tekstiä omakseen. Jos lainaa toiselta, niin pitää mainita mistä ja keneltä teksti on otettu.
Onhan se selvää, ettei henkilö, joka ei joko tiedä, tai noudata näitä periaatteita voi toimia opettajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puolusteleeko ap häntä? Sairasta.
En puolustele, vaan aidosti ihmettelen, mitä on oikein tapahtunut? Jos hän on suoraan kopioinut toisen tekstejä, niin miten hän on kuvitellut, ettei siitä jäisi kiinni?
Ja miksi ei vaan kopioinnin sijaan ehdottanut kustantajalle, että hän voisi kääntää niitä teoksia suomeksi? Rahallisesti voi jopa olla, että kääntämällä olisi tienannut paremmin. Kun ei tuo kotimainen kirjallisuus mikään rahasampo ole. Ap
Käännöksillä ei tienaa mitenkään erityisesti. Käännökset tekee ammattikääntäjä, ei random kirjailija joka kopioi fanittamaansa kirjailijaa. Lisäksi käännösten pitää olla jollain tavalla relevantteja Suomen markkinoille ja kriteerit ovat kovemmat kuin siinä, että julkaistaan suomalaisten kirjailijoiden omaa tuotantoa. Ihmiset nyt vain tekee typeriä juttuja, osa jää siitä kiinni ja osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puolusteleeko ap häntä? Sairasta.
En puolustele, vaan aidosti ihmettelen, mitä on oikein tapahtunut? Jos hän on suoraan kopioinut toisen tekstejä, niin miten hän on kuvitellut, ettei siitä jäisi kiinni?
Ja miksi ei vaan kopioinnin sijaan ehdottanut kustantajalle, että hän voisi kääntää niitä teoksia suomeksi? Rahallisesti voi jopa olla, että kääntämällä olisi tienannut paremmin. Kun ei tuo kotimainen kirjallisuus mikään rahasampo ole. Ap
Käännöksillä ei tienaa mitenkään erityisesti. Käännökset tekee ammattikääntäjä, ei random kirjailija joka kopioi fanittamaansa kirjailijaa. Lisäksi käännösten pitää olla jollain tavalla relevantteja Suomen markkinoille ja kriteerit ovat kovemmat kuin siinä, että julkaistaan suomalaisten kirjailijoiden omaa tuotantoa. Ihmiset nyt vain tekee typeriä juttuja, osa jää siitä kiinni ja osa ei.
Olen siis itse opiskellut kääntämistä yliopistossa ja monet omalla vuosikurssillani opiskelivat myös kirjallisuutta ja oltiin kaikki samoilla luovan kirjoittamisen kursseilla. Eli kääntäjissä on myös ihmisiä, jotka kirjoittavat omia tekstejä. Jonkinlainen kielellinen lahjakkuus pitää ylipäätään olla, jotta voi kääntää kaunokirjallisuutta. Sen takia mielestäni kirjailija voi toimia kääntäjänä, se ei ole suojattu ammattinimike.
Jotenkin tähän tarvitsisi selityksen, kun tätä on niin vaikea ymmärtää.
Mutta ei sitä siltikään varmaan ymmärtäisi. Jokaisella on elämässään erilaiset käänteet, jotka johtavat erilaisiin päätöksiin. Oudotkin teot voivat olla osa loogista jatkumoa, kun katsotaan koko elämänkaarta.
Tämänkin jälkeen elämää on, ehkä se saa nyt uuden suunnan. Toivon hänelle kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Tuo sama juoni ei olisi plagiointia muuten, mutta tässä kokonaisuudessa näyttää yhdeltä rumalta jutulta lisää.
Aika surkeaa. Ne ensimmäiset olin valmis ajattelemaan elämänkriisin tai sairauden syyksi, mutta nyt mietityttää, että mitä kaikkea hän on plagioinut.
Hän oli silti minulle merkittävä opettaja eräällä kurssilla!
Juonethan toistuu muutenkin viihdeteoksesta toiseen. Osat on suorastaan klassikoita kuten tää vaatimattomista oloista lähtenyt sankari joka kehittyy tarinan mittaan ja lopulta pelastaa maailman tai jotain. Hero's journey, tai man with thousand faces kuten joku kirja tuota kuvailee.
Mutta jos on plagioitu systemaattisesti kappaletolkulla tekstiä toisesta kielestä kääntäen, niin tuo on jo eri asia. Varsinkin jos tuota samaa on useammassa kirjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puolusteleeko ap häntä? Sairasta.
En puolustele, vaan aidosti ihmettelen, mitä on oikein tapahtunut? Jos hän on suoraan kopioinut toisen tekstejä, niin miten hän on kuvitellut, ettei siitä jäisi kiinni?
Ja miksi ei vaan kopioinnin sijaan ehdottanut kustantajalle, että hän voisi kääntää niitä teoksia suomeksi? Rahallisesti voi jopa olla, että kääntämällä olisi tienannut paremmin. Kun ei tuo kotimainen kirjallisuus mikään rahasampo ole. Ap
Käännöksillä ei tienaa mitenkään erityisesti. Käännökset tekee ammattikääntäjä, ei random kirjailija joka kopioi fanittamaansa kirjailijaa. Lisäksi käännösten pitää olla jollain tavalla relevantteja Suomen markkinoille ja kriteerit ovat kovemmat kuin siinä, että julkaistaan suomalaisten kirjailijoiden omaa tuotantoa. Ihmiset nyt vain tekee typeriä juttuja, osa jää siitä kiinni ja osa ei.
Olen siis itse opiskellut kääntämistä yliopistossa ja monet omalla vuosikurssillani opiskelivat myös kirjallisuutta ja oltiin kaikki samoilla luovan kirjoittamisen kursseilla. Eli kääntäjissä on myös ihmisiä, jotka kirjoittavat omia tekstejä. Jonkinlainen kielellinen lahjakkuus pitää ylipäätään olla, jotta voi kääntää kaunokirjallisuutta. Sen takia mielestäni kirjailija voi toimia kääntäjänä, se ei ole suojattu ammattinimike.
Olihan juicekin myös kääntäjä, mutta hyvin luova kirjoittajakin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tähän tarvitsisi selityksen, kun tätä on niin vaikea ymmärtää.
Mutta ei sitä siltikään varmaan ymmärtäisi. Jokaisella on elämässään erilaiset käänteet, jotka johtavat erilaisiin päätöksiin. Oudotkin teot voivat olla osa loogista jatkumoa, kun katsotaan koko elämänkaarta.
Tämänkin jälkeen elämää on, ehkä se saa nyt uuden suunnan. Toivon hänelle kaikkea hyvää.
Ihmisethän ovat tunnetusti hyviä oikeuttamaan tekemisiään itselleen. Jos pitäisi kuvitella Mäen ajatusmaailmaa plagioinnin takana, niin se voisi olla esimerkiksi tyyppiä:
"Näitä kirjailijoita ei ole koskaan julkaistu suomeksi, eikä todennäköisesti tulla koskaan julkaisemaan, joten heidän ajatustensa saaminen suomenkielisten lukijoiden käsiin voidaan nähdä positiivisena tekona ja uusia taiteilijoita inspiroivana."
Tämä tietysti kaatuu kuitenkin siihen, että ollaan otettu rahallista hyötyä toisten kirjailijoiden työstä, ja otettu se täysin omiin nimiin, mutta kaiketi mies on ajatellut ettei jäisi koskaan kiinni.
^Tuohon Hero's Journey juttuun: Se, että lähes kaikki maailman tarinat seuraa tiettyjä formaatteja on täysin eri asia kuin plagiointi. Ainakin siinä aikaisemmassa Brautigan tapauksesta näin jossain esimerkkejä, joissa Mäki oli käytännössä vain kääntänyt joitakin Brautiganin runoja englannista suomeksi hyvin vähäisin muutoksin. Oletettavasti näissä Mohammed Mrabetin plagioinneissa on siis myös kopioitu enemmänkin kuin vain jotain pääpiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kuvaa itse:
pastissi on mulle uus termi.
Olen teinistä asti rakastanut Richard Brautiganin omintakeista tapaa nähdä ja luoda maailmaa. Vuosien varrella olen kokeillut pastisseja hänen teoksistaan. Ja tarkoitus oli etäännyttää alkuperäiset teokset niin, että niissä Kafkan maailma kohtaa Brautiganin maailman, jolloin syntyisi mahdollisesti jotain kokeilevaa. Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.Nyt on paksua. Muka kustantajan syy, että on lähtenyt kopioimaan. En usko sanaakaan tästä selittelystä. Kuka tahansa itseään kunnioittava kirjailija olisi Mäen esittämässä tilanteessa pyytänyt lisäaikaa, ettei luisu kopioinnin puolelle.
Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.
Eihän hän kustantajaa syytä mikäli oikein ymmärsin luetun. Itseään lähinnä.
Eli nyt on jäänyt kiinni jo ainakin viiden kirjan plagioinnista eli kopioinnista. Olisi aika kuulla Harri Istvan Mäen oma selitys asiaan.
Kumma, ettei hän joudu juridiseen vastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Kumma, ettei hän joudu juridiseen vastuuseen.
Tekijänoikeuksien haltijoiden tulee itse vaatia tästä selvitys ja mahdollisia korvauksia.
Sitä en tiedä miten apurahojen suhteen on.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tähän tarvitsisi selityksen, kun tätä on niin vaikea ymmärtää.
Mutta ei sitä siltikään varmaan ymmärtäisi. Jokaisella on elämässään erilaiset käänteet, jotka johtavat erilaisiin päätöksiin. Oudotkin teot voivat olla osa loogista jatkumoa, kun katsotaan koko elämänkaarta.
Tämänkin jälkeen elämää on, ehkä se saa nyt uuden suunnan. Toivon hänelle kaikkea hyvää.
Jotkut ihmiset ajattelevat, että eettiset säännöstöt eivät oikeastaan koske heitä itseään.
Kyselempä täälläkin ajatuksia tästä.
Kyllähän hänen on täytynyt tajuta, että jää jossain vaiheessa kiinni. Ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, etenkään enää 2020-luvulla kun tekoälyn avulla on mahdollista käydä laajoja tekstimassoja läpi, jossa tuollaisesta ei jäisi kiinni. Mutta jo sitä ennen, hänen on täytynyt 100% tajuta, että jää kiinni, koska on ymmärtääkseni normaalilla älykkyydellä varustettu henkilö.
Siksi onkin kiinnostavinta, että millainen ihminen haluaa olla kirjailija, joka tunnetaan parhaiten siitä, että hänen koko tuotantonsa oli plagioitu. Mitä hän saa siitä? Mitä hänen on sillä ollut tarkoitus tehdä kirjallisuuskentälle? Entä valtavalle määrälle opiskelijoitaan, joille tämä tulee järkytyksenä? Entä instituutioille?
Mistä syistä hän on halunnut aiheuttaa omalle brändilleen ja kirjallisuuden kentälle tämän? Siinä on oikea kysymys, johon mielellään kuulisin vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kuvaa itse:
pastissi on mulle uus termi.
Olen teinistä asti rakastanut Richard Brautiganin omintakeista tapaa nähdä ja luoda maailmaa. Vuosien varrella olen kokeillut pastisseja hänen teoksistaan. Ja tarkoitus oli etäännyttää alkuperäiset teokset niin, että niissä Kafkan maailma kohtaa Brautiganin maailman, jolloin syntyisi mahdollisesti jotain kokeilevaa. Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.Eli kyseessä on siis jonkinlainen historiallinen tyylin jäljittely, kollaasin, tai satiirin luominen yhdistelemällä tekstejä?
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:pastissi
Enemmän tuo kuulostaa ihan perinteiseltä selittelyltä missä hämäyskeinona käytetään monille vaikeaselkoisia termejä.
Kyllä nuo termit on ihan yleissivistystä.
Eikö se pastissi ole se leivonnainen, hieman croissantin tapainen missä on pistaasitäyte?
Kauas on tultu siitä kun yläasteellakin opetettiin antiikin pylvästyypit ja satiirin, ironian ja pastissin ero.
Vierailija kirjoitti:
Kyselempä täälläkin ajatuksia tästä.
Kyllähän hänen on täytynyt tajuta, että jää jossain vaiheessa kiinni. Ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, etenkään enää 2020-luvulla kun tekoälyn avulla on mahdollista käydä laajoja tekstimassoja läpi, jossa tuollaisesta ei jäisi kiinni. Mutta jo sitä ennen, hänen on täytynyt 100% tajuta, että jää kiinni, koska on ymmärtääkseni normaalilla älykkyydellä varustettu henkilö.
Siksi onkin kiinnostavinta, että millainen ihminen haluaa olla kirjailija, joka tunnetaan parhaiten siitä, että hänen koko tuotantonsa oli plagioitu. Mitä hän saa siitä? Mitä hänen on sillä ollut tarkoitus tehdä kirjallisuuskentälle? Entä valtavalle määrälle opiskelijoitaan, joille tämä tulee järkytyksenä? Entä instituutioille?
Mistä syistä hän on halunnut aiheuttaa omalle brändilleen ja kirjallisuuden kentälle tämän? Siinä on oikea kysymys, johon mielellään kuulisin vastauksen.
Niin. Paljon kysymyksiä on.
Saammeko vastausta, se on eri asia.
Mikä ylipäänsä saa ihmisen toimimaan eettisiä normeja vastaan? Ehkä se löytyy jostain sieltä.
Kun asia on nyt tullut julki, on hänellä mahdollisuus katumukseen ja hyvittämiseen. Ottaa vastuu ja aloittaa elämässään uusi luku.
No kun sehän ei ole niin, että asia olisi tullut julki, vaan mahdollisesti se 50-70 asiaa, koska hänellä on niin monta teosta, joissa on voinut plagioida.
Jokaikisen plagioidun teoksen kohdalla hän on tehnyt päätöksen aloittaa saman plagioinnin uudelleen. Joka ikinen Mäen kustannus- ja tuotantoprosessin läpikäynyt kirja on vaatinut myös muiden ihmisten ajallista ja rahallista panostusta. Ja Mäki on tiennyt, että se kaikki valuu hukkaan ja tulee tahraamaan myös kustantamon mainetta.
Ei ole mitään yhtä lipsahdusta nimeltä plagiointi, joka tässä olisi käynyt ja sitten voisi viisastuneena jatkaa matkaa, vaan toistuvasti uudelleen tehty päätös, vuodesta toiseen, kerta toisensa jälkeen.
Nyt on paksua. Muka kustantajan syy, että on lähtenyt kopioimaan. En usko sanaakaan tästä selittelystä. Kuka tahansa itseään kunnioittava kirjailija olisi Mäen esittämässä tilanteessa pyytänyt lisäaikaa, ettei luisu kopioinnin puolelle.
Valitettavasti en ilmaissut ideaani kustantajille, jolloin pastisseja olisi voinut työstää riittävän pitkään.