Lue keskustelun säännöt.
Nainen! Kun pienikin vastoinkäyminen kaataa päivän, kyse on siitä, että oma sietoikkuna on käynyt liian kapeaksi.
18.03.2026 |
Naisen aamu on alkanut juostessa paikasta toiseen, ja työpaikan viestisovelluksesta vyöryy ilmoituksia. Yhtäkkiä pomo ilmoittaa vielä muutoksesta aikatauluissa. Tuntuu, että päässä sumenee: kaikkea on vain liikaa.
Voimakas reaktio voi kertoa siitä, että ihminen on sietoikkunansa äärirajoilla tai jo sen ulkopuolella, sanoo psykologi Nina Lyytinen. Tunteet vyöryvät päälle. Pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat naiselle ylitsepääsemättömiltä ja on vaikea keskittyä.
Sietoikkuna ei ole tarkka mittari vaan naisen hermoston tilaa kuvaava metafora. Se tarkoittaa olotilaa, jossa pystyy ajattelemaan ja toimimaan selkeästi.
Ikkunan koko vaihtelee naisesta ja hetkestä riippuen. Nyt sitä saattavat monilla kaventaa muun muassa epävarmuutta korostavat talous- ja sotauutiset. Ne voivat viedä hermostoa yli- tai alivireyteen. Uhkatutka menee päälle, Lyytinen kuvaa.
Oman ikkunansa ymmärtäminen voi auttaa pitämään huolta itsestä ja muista.
Ei tarvitse vain jäädä siihen, että nyt minulla on tällaista, vaan voi huomata, mitä asialle voisi tehdä.
Kommentit (6)
Henkilöhistoria vaikuttaa muillakin tavoin: esimerkiksi opitut kiintymyssuhdemallit ja se, miten turvallinen lapsuus naisella on ollut.
Myös persoonallisuuserot vaikuttavat, esimerkiksi temperamentti. Toiselle naiselle on luontaisempaa pysyä viilipyttynä, kun toinen käy herkemmin kierroksilla.
Kenen tahansa sietoikkunaa voivat kaventaa tai leventää elintavat: uni, syöminen ja liikunta. Moni tunnistaa naisten nälkäkiukun tai tietää, miten herkillä on, jos on nukkunut monta yötä putkeen huonosti.
Olennaista on myös kuormittavien asioiden määrä elämässä. Ikkuna voi kaventua, jos esimerkiksi sairastuu tai perhe-elämässä on meneillään vaikea vaihe. Silloin naisen raja voi tulla vastaan pienestäkin lisäkuormituksesta.
Kaiken taustalla vaikuttaa myös yhteiskunnallinen epävarmuus, eri tavoin eri ihmisillä.
Jos on vaikka hyvin tiukka taloudellinen tilanne ja seuraa uutisia talouden käänteistä, kyllä se todennäköisesti sietoikkunaan vaikuttaa enemmän kuin ihmiselle, jolla on rahaa ja jonka ei tarvitse olla niin huolissaan.
Tavoitteena ei ole, että nainen olisi jatkuvasti optimivireessä. On luonnollista, että vireys vaihtelee.
Tärkeää on, ettei äärirajoille jää pitkäksi ajaksi. Siitä ei ole ihmiselle hyötyä, ja pitkittyessään se voi altistaa uupumukselle.
Lyytinen puhuu kaasusta ja jarrusta. Ylivirittyneenä on hyvä painaa jarrua ja miettiä, miten kehon voisi saada rauhoittumaan. Joillekin toimivat hengitysharjoitukset tai itseä rauhoittava kosketus. Joskus auttaa, kun siirtää huomion ympäristöönsä ja alkaa havainnoida sitä esimerkiksi etsimällä tietynvärisiä asioita.
Alivireystilassa tarvitaan kaasua. Silloin saattaa auttaa kehon ravistelu tai vaikka kävelyllä käyminen.
Pienetkin askeleet takaisin kohti sietoikkunaa riittävät.
Jos on paljon epävarmuutta ja stressiherkkyyttä, se ei aina mene niin, että nyt teen tämän harjoituksen ja sietoikkunani levenee.
Myös ympäröivät miehet voivat auttaa. Lyytinen puhuu yhteissäätelystä ja antaa esimerkin omasta elämästään: Hän oli pari vuotta sitten vapaaehtoistöissä Libanonissa, kun maata pommitettiin. Miehet, joiden kanssa hän asui, pysyivät rauhallisina.
Se rauhoitti myös minua, enkä mennyt sinne ikkunani ulkopuolelle.
Onko sietoikkuna taas yksi sana, jolla voi sysätä vastuun yksilön niskaan, jotta tämä sopeutuisi kurjiinkin olosuhteisiin? Hengitysharjoituksillahan liiasta työkuormasta selviää!
Ei suinkaan, Lyytinen sanoo. Kun tulee tietoiseksi sietoikkunastaan ja kaikesta, mikä siihen vaikuttaa, voi herkemmin huomata ongelmia myös ympäristössä.
Nainen nimittäin tottuu huomaamattaan moneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehillä ei taida olla sitä ikkunaa ollenkaan.
Onhan niitä vaikka mitä ikkuna- ja lusikkateorioita jaksamisen määrää kuvaamaan. Ne kaikki kuulostavat yhtä typeriltä. Viimeisessä kannanotossaan Lyytinen selkeästi valehtelee. Kaikki Lyytisen sitä ennen kertoma kuulostaa juuri siltä, että vika on aina omissa kyvyissä, jaksamisessa, ja ainoa tapa, jolla vika voidaan korjata on totuttaa itsensä sietämään kaikkea. Hänen esimerkkinsä sota-alueesta on ääliömäinen. Vai olivat miehet rauhallisia. Ehkä siksi, kun ovat TOTTUNEET sotaan, toisin kuin juuri alueelle saapunut suomalainen kana-aivo.
Lyytinen taitaa tykätä miesten läheisyydessä kiehnäämisestä. XD
Nina on jo päässyt hyvään vauhtiin rupsahtamisen kanssa. Siispä täytyy tuoda itseään esille lyttäämällä muita naisia!
Sietoikkunassa oleminen ei tarkoita sitä, ettei kokisi ollenkaan stressiä tai muita ikäviä tunteita. Se tarkoittaa, että nainen pystyy tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan ilman, että ne ottavat kokonaan vallan, Lyytinen sanoo.
Silloin pomon kriittinen viesti tai puolison myöhästely ei saa tunteita kiehahtamaan hallitsemattomasti. Vastoinkäymisten kanssa pystyy luovimaan, eikä hallinnan tunne katoa.
Saa asioita aikaiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä. On helpompi irrottautua työstä tai muista kuormittavista asioista.
Ikkunaa voi hahmottaa kokoaan muuttavana alueena, jonka yläpuolella vaanii ylivireystila. Ylivireänä nainen ärsyyntyy helposti ja voi tuntua, että koko ajan on kiire. Olo saattaa olla ahdistunut.
Alapuolella puolestaan uhkaa alivireystila, johon kuuluu passiivisuus ja vaikeus innostua asioista. Ei saa ehkä vastattua viesteihin tai aloitettua yksinkertaistakaan työtehtävää. Naisen tekisi mieli vetäytyä omiin oloihin.
Siinä, miten herkästi nainen joutuu sietoikkunansa ulkopuolelle, on yksilöllisiä eroja. Ikkunan kokoon vaikuttavat sekä menneet kokemukset että nykyhetken tapahtumat ja elintavat.
Käsitettä käytetään etenkin traumaterapiassa, sillä trauman kokeminen voi kaventaa sietoikkunaa niin, että turvallisuuden kokemus horjuu helposti. Yhtenä terapian tavoitteena on laajentaa sietoikkunaa, Lyytinen kertoo.