Lue keskustelun säännöt.
IS: Nykyään yhä useampi uskaltaa katkaista välinsä epäterveisiin vanhempiin
17.03.2026 |
Joko täällä on puhuttu tästä?
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000011821596.html
Jutussa viitataan vanhaan ajatukseen että omia vanhempia pitää kunnioittaa, mutta minusta ei lapsille asetettua velvoitetta kunnioittaa ei saa myöskään käyttää väärin ja olla lapsille kamala, kun niiden pitäisi kunnioittaa eivätkä ne (muka) voi lähteä. Lasten ei kuulu olla vanhempiensa emotionaalisia roskasankoja, joihin puretaan omat tunteet että kulissit pysyy kasassa. Sanninkin tapauksessa näkyy, että vanhemmat osasivat käyttäytyä muille - he päättivät olla käyttäytymättä omille lapsilleen.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on täysin päinvastoin. Nykyään monilta nuorilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatiakyky. Vanhempien mielipiteet koetaan aina epäterveellisenä ja loukkaavia. Ei ole raaempaa väkivaltaa olemassakaan kuin olla näkemättä esim 70 vuotta eläneen vanhempansa sieluun, lukien niitä heidän ajatuksiaan. Työstä, asumisesta, perheestä, lasten lastensa asioista, heillä on ja kuuluukin olla omia mielipiteitä, niitä terve ihminen kestää kuunnella, eikait kukaan ole niin tyhmä että ottaa niistä niin itseensä että ajattelisi niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei esim yli 50 vuotta sitten nuoruutta eläneiltä ihmisiltä voida vaatia ajatuksia joissa me heidän lapset nykyään elämme. M40
Joten sinusta kotona voi käyttäytyä lapsilleen kuten Sannin vanhemmat ja esittää vieraille rakastavaa? Mitä hä?
En liittänyt asiaa Sanniin vaan kuten hyvin usein yleensä on nykyään. Omissa sisaruksissanikin on sellaisia jotka ottavat yli 70v vanhempiemme kommentoinnit erittäin loukaavina ja välit ovat huonot. Esim kerran oli äitimme kommentoinut sisarelleni tämän lapsen ulkomaille töihin lähtöä ettei hän suosittelisi kyllä ensimmäisenä nuorena lähtemään ulkomaille töihin. Tästä sisareni suorastaan raivostui ja huutaen kirjoitti isoon Whatsapp ryhmään että jos ette lopeta tuota henkistä väkivaltaa ja musta maalaamista niin he kyllä keinot keksivät. Siis jotain ei lapsellisempaa voi enää olla. Ensinnäkin tuollainen ei ole musta maalaamista, ei henkistä väkivaltaa, mielipiteisiin on kaikilla täysi oikeus ja on aivan normaali mielipide. Toiseksi empaattinen ihminen näkee ensimmäisenä tuollaisessa asiassa minkälaista oli kun hän oli se nuori tai hänen äitinsä oli nuori ja miltä maailma näytti silloin nuoren silmissä, tämän jälkeen käydään asiasta keskustelua syvällisemmin. Mies 40v
Ehkä 70v eläkemuorin ei tarvitse kertoa mielipiteitään siitä kannattaako ulkomaille lähteä töihin. Joskus voi vaan olla (tai esittää olevansa) iloinen toisen puolesta ja kannustaa kokeilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Sanni olisi hyötynyt jos äiti olisi myöntänyt että isä ryyppäsi ja riideltiin? Senhän sanni näki ihan itsekin. Vaimot ei aina voi justiinoina estää ukon ryyppäämistä.
Äidillä varmaan ihan riittävästi huolia avioliitosta ja alkoholista ja lisäksi vielä lapsi joka vaatii lapsuuttaan uusiksi. Teinix.
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Miten luulet sannin voivan lapsuuttaan muuttavan riitelemällä äitinsä kanssa. Se ei muutu. Aikakoneita ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhapa sinne 70-vuotiaan sieluun on kurkkia jos se on aina ollut mätä.
Yleensä aikuinen kun elämänkokemusta karttuu ymmärtää asioita, vanhempansa taustan ja että vanhempi on elänyt korttiensa mukaan. Mun lapsia veetuttaa köyhä lapsuus, ( mutta he ovat ymmärtäneet että paha pienistä palkoista samaa kuin koulukaverin teollisuuspampun lapsilla, sannia vauras lapsuus.
Mutta esimerkiksi maailma netin ja kaikenlaisten somejen myötä on muuttunut monien vanhempien aikana niin paljon etteivät he näe sille sivulle ollenkaan, he elävät siinä mitä oli 80-90 luvulla ja eikä heiltä voi vaatiakkaan tätä nykypäivää. Heitä kuuluu arvostaa loppuun asti siinä mitä ovat. M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi myös katkaissut välinsä. Ollaan varmasti epätäydellisiä vanhempia ja pyydetty monta kertaa virheitä anteeksi. Ei tiedetä edes onko tyttö elossa, varmaankin niin kauan kunnes virkavalta ilmoittaa toisin. Kaikki yhteydet on estetty ja osoite on salainen. Hän on erityislapsena joutunut kokemaan kaikenlaista, mutta olemme aina olleet hänen puolellaan. Jos saisimme vielä joskus keskustella hänen kanssa, pyytäisimme anteeksi kaikkia virheitämme.
Anteeksipyyntö ei auta jos ette osoita mitään muutosta käytöksessänne. Siihen on varmasti hyvä syy ettei halua teidän löytävän häntä eikä halua teiltä enää yhtään tyhjää anteeksipyyntöä. Vuosien syyt. Tyypillinen huonojen vanhempien ajatus tuo että lapsi ei pärjää ilman teitä ja odotatte että poliisi tulee kertomaan teille hänen kuolemasta. Lapsi saattaa hyvinkin pärjätä paljon paremmin ilman teitä.
Kaikki lapset eivät kasva aikuiseksi.
Teidän ns. erityislapsenne on kuitenkin onnistunut muuttamaan yksin omilleen, salaamaan yhteystietonsa ja pärjää ilman teitä, joko yksin tai on hakenut apua muualta.
Tämä ei ollut mun kommentti. Emme ajattele näin.
Yhteyden katkaisseen tyttären vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on täysin päinvastoin. Nykyään monilta nuorilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatiakyky. Vanhempien mielipiteet koetaan aina epäterveellisenä ja loukkaavia. Ei ole raaempaa väkivaltaa olemassakaan kuin olla näkemättä esim 70 vuotta eläneen vanhempansa sieluun, lukien niitä heidän ajatuksiaan. Työstä, asumisesta, perheestä, lasten lastensa asioista, heillä on ja kuuluukin olla omia mielipiteitä, niitä terve ihminen kestää kuunnella, eikait kukaan ole niin tyhmä että ottaa niistä niin itseensä että ajattelisi niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei esim yli 50 vuotta sitten nuoruutta eläneiltä ihmisiltä voida vaatia ajatuksia joissa me heidän lapset nykyään elämme. M40
Joten sinusta kotona voi käyttäytyä lapsilleen kuten Sannin vanhemmat ja esittää vieraille rakastavaa? Mitä hä?
En liittänyt asiaa Sanniin vaan kuten hyvin usein yleensä on nykyään. Omissa sisaruksissanikin on sellaisia jotka ottavat yli 70v vanhempiemme kommentoinnit erittäin loukaavina ja välit ovat huonot. Esim kerran oli äitimme kommentoinut sisarelleni tämän lapsen ulkomaille töihin lähtöä ettei hän suosittelisi kyllä ensimmäisenä nuorena lähtemään ulkomaille töihin. Tästä sisareni suorastaan raivostui ja huutaen kirjoitti isoon Whatsapp ryhmään että jos ette lopeta tuota henkistä väkivaltaa ja musta maalaamista niin he kyllä keinot keksivät. Siis jotain ei lapsellisempaa voi enää olla. Ensinnäkin tuollainen ei ole musta maalaamista, ei henkistä väkivaltaa, mielipiteisiin on kaikilla täysi oikeus ja on aivan normaali mielipide. Toiseksi empaattinen ihminen näkee ensimmäisenä tuollaisessa asiassa minkälaista oli kun hän oli se nuori tai hänen äitinsä oli nuori ja miltä maailma näytti silloin nuoren silmissä, tämän jälkeen käydään asiasta keskustelua syvällisemmin. Mies 40v
Ehkä 70v eläkemuorin ei tarvitse kertoa mielipiteitään siitä kannattaako ulkomaille lähteä töihin. Joskus voi vaan olla (tai esittää olevansa) iloinen toisen puolesta ja kannustaa kokeilemaan.
Muorit hiljaa. Missä iässä loppuu oikeus sanoa ajatuksiaan? Eihän muorit voi vaikuttaa lastensa ja heidän aikuisten lasten elämään mutta tuo on kohtuuton vaatimus ettei vanhukset, itse ehkä koskasn olleet ulkomailla, saisi edes pelkoaan purkaa sanoiksi. Huoltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on täysin päinvastoin. Nykyään monilta nuorilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatiakyky. Vanhempien mielipiteet koetaan aina epäterveellisenä ja loukkaavia. Ei ole raaempaa väkivaltaa olemassakaan kuin olla näkemättä esim 70 vuotta eläneen vanhempansa sieluun, lukien niitä heidän ajatuksiaan. Työstä, asumisesta, perheestä, lasten lastensa asioista, heillä on ja kuuluukin olla omia mielipiteitä, niitä terve ihminen kestää kuunnella, eikait kukaan ole niin tyhmä että ottaa niistä niin itseensä että ajattelisi niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei esim yli 50 vuotta sitten nuoruutta eläneiltä ihmisiltä voida vaatia ajatuksia joissa me heidän lapset nykyään elämme. M40
Joten sinusta kotona voi käyttäytyä lapsilleen kuten Sannin vanhemmat ja esittää vieraille rakastavaa? Mitä hä?
En liittänyt asiaa Sanniin vaan kuten hyvin usein yleensä on nykyään. Omissa sisaruksissanikin on sellaisia jotka ottavat yli 70v vanhempiemme kommentoinnit erittäin loukaavina ja välit ovat huonot. Esim kerran oli äitimme kommentoinut sisarelleni tämän lapsen ulkomaille töihin lähtöä ettei hän suosittelisi kyllä ensimmäisenä nuorena lähtemään ulkomaille töihin. Tästä sisareni suorastaan raivostui ja huutaen kirjoitti isoon Whatsapp ryhmään että jos ette lopeta tuota henkistä väkivaltaa ja musta maalaamista niin he kyllä keinot keksivät. Siis jotain ei lapsellisempaa voi enää olla. Ensinnäkin tuollainen ei ole musta maalaamista, ei henkistä väkivaltaa, mielipiteisiin on kaikilla täysi oikeus ja on aivan normaali mielipide. Toiseksi empaattinen ihminen näkee ensimmäisenä tuollaisessa asiassa minkälaista oli kun hän oli se nuori tai hänen äitinsä oli nuori ja miltä maailma näytti silloin nuoren silmissä, tämän jälkeen käydään asiasta keskustelua syvällisemmin. Mies 40v
Ehkä 70v eläkemuorin ei tarvitse kertoa mielipiteitään siitä kannattaako ulkomaille lähteä töihin. Joskus voi vaan olla (tai esittää olevansa) iloinen toisen puolesta ja kannustaa kokeilemaan.
Ei. Kyllä hän voi ihan vapaasti sen mielipiteensä asiasta ilmaista. Meidän nuorempien on opittava ymmärtämään että heidän aikanaan asioista puhuttiin niinkuin pitääkin puhua ja näkemään, erottamaan se että 70v puhuu asioista eri tavalla kuin vaikkapa 30v. On täysin tunnekylmä empatiakyvytön ihminen jos heiltä vaatii samaa. Mies 40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän toki jos vanhemmat ovat ilkeitä kiusanhenkiä tai perheessä esiintyy insestiä.
Mutta sitten on nuoria aikuisia, jotka löytävät ongelman joka asiasta tai jotka itse käyttäytyvät ikävästi. Näissä on peiliin katsomisen paikka.
Ja sustako tässä ei ollut vika vanhemissa? Ihan ok kohdella lapsia noin? Noinko itse kohtelet?
Joo. Sanni ei ees narkkarin lapsi eikä köyhäkään. Jotain 13 000 tosi huonoista kodeista sijoituksessa.
Alkoholismi on yhtä paha kuin narkomania
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi myös katkaissut välinsä. Ollaan varmasti epätäydellisiä vanhempia ja pyydetty monta kertaa virheitä anteeksi. Ei tiedetä edes onko tyttö elossa, varmaankin niin kauan kunnes virkavalta ilmoittaa toisin. Kaikki yhteydet on estetty ja osoite on salainen. Hän on erityislapsena joutunut kokemaan kaikenlaista, mutta olemme aina olleet hänen puolellaan. Jos saisimme vielä joskus keskustella hänen kanssa, pyytäisimme anteeksi kaikkia virheitämme.
Anteeksipyyntö ei auta jos ette osoita mitään muutosta käytöksessänne. Siihen on varmasti hyvä syy ettei halua teidän löytävän häntä eikä halua teiltä enää yhtään tyhjää anteeksipyyntöä. Vuosien syyt. Tyypillinen huonojen vanhempien ajatus tuo että lapsi ei pärjää ilman teitä ja odotatte että poliisi tulee kertomaan teille hänen kuolemasta. Lapsi saattaa hyvinkin pärjätä paljon paremmin ilman teitä.
Missään nimessä emme toivo sellaista suruviestiä. Ollaan hyväksytty, että jos lapsi voi paremmin näin, sitten asia on niin. Miksi kuvittelet meidän ajattelevan, ettei pärjäisi ilman meitä? On erittäin älykäs ja osaava. Terävä nainen pärjää aina. Miten voisimme osoittaa muutosta, kun emme ole häntä vuosiin tavannut? Olemme tietenkin 10 vuodessa muuttuneet paljon. Etäisyys kasvattaa. Miksi anteeksipyyntö olisi tyhjä? Ja mistä sinä sen kuvittelet tietäväsi, että on tyhjä? Meille on pääasia jos lapsi on onnellinen. Sitä toivomme. Varmasti jokainen vanhempi haluaisi kuitenkin olla yhteydessä lapsiinsa. Pidän huolestuttava, jos joku olisi täysin ok sen kanssa, ettei koskaan enää ikinä näe lastaan, joka on vihaisena lähtenyt kotoa 18-vuotiaana. Hänellä voi olla jo perhe ja lapsiakin. Tietenkin haluaisimme olla heidän elämässä. Tietenkin olemme tehneet virheitäkin.
Sama
Kuitenkin viestissäsi oli rivien välissä oletus että lapsi kuolee ennen teitä ja poliisi tuo suruviestin. Sanoit että olette aiemmin pyytäneet monta kertaa anteeksi. Ilmeisesti ette muuttaneet mitään toiminnassanne, koska tilanne on nyt tämä eikä hän halua enää kuulla teistä mitään. Tyhjiä anteeksipyyntöjä siis. Et nyt noissa viesteissäsikään vaikuta erityisesti pohtivan virheitäsi, viittat vaan että tietenkin olet niitä tehnyt ja ollut varmasti epätäydellinen vanhempi, mikä on tyypillinen vanhemman puolustusreaktio kun ei haluta oikeasti kohdata omaa käytöstään. Miten olette muuttuneet? Oletteko esimerkiksi käyneet terapiassa pohtimassa perhetilannetta? Mitä tekisit nyt toisin suhteessanne jos saisit mahdollisuuden olla yhteydessä tyttäreenne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on täysin päinvastoin. Nykyään monilta nuorilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatiakyky. Vanhempien mielipiteet koetaan aina epäterveellisenä ja loukkaavia. Ei ole raaempaa väkivaltaa olemassakaan kuin olla näkemättä esim 70 vuotta eläneen vanhempansa sieluun, lukien niitä heidän ajatuksiaan. Työstä, asumisesta, perheestä, lasten lastensa asioista, heillä on ja kuuluukin olla omia mielipiteitä, niitä terve ihminen kestää kuunnella, eikait kukaan ole niin tyhmä että ottaa niistä niin itseensä että ajattelisi niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei esim yli 50 vuotta sitten nuoruutta eläneiltä ihmisiltä voida vaatia ajatuksia joissa me heidän lapset nykyään elämme. M40
Joten sinusta kotona voi käyttäytyä lapsilleen kuten Sannin vanhemmat ja esittää vieraille rakastavaa? Mitä hä?
En liittänyt asiaa Sanniin vaan kuten hyvin usein yleensä on nykyään. Omissa sisaruksissanikin on sellaisia jotka ottavat yli 70v vanhempiemme kommentoinnit erittäin loukaavina ja välit ovat huonot. Esim kerran oli äitimme kommentoinut sisarelleni tämän lapsen ulkomaille töihin lähtöä ettei hän suosittelisi kyllä ensimmäisenä nuorena lähtemään ulkomaille töihin. Tästä sisareni suorastaan raivostui ja huutaen kirjoitti isoon Whatsapp ryhmään että jos ette lopeta tuota henkistä väkivaltaa ja musta maalaamista niin he kyllä keinot keksivät. Siis jotain ei lapsellisempaa voi enää olla. Ensinnäkin tuollainen ei ole musta maalaamista, ei henkistä väkivaltaa, mielipiteisiin on kaikilla täysi oikeus ja on aivan normaali mielipide. Toiseksi empaattinen ihminen näkee ensimmäisenä tuollaisessa asiassa minkälaista oli kun hän oli se nuori tai hänen äitinsä oli nuori ja miltä maailma näytti silloin nuoren silmissä, tämän jälkeen käydään asiasta keskustelua syvällisemmin. Mies 40v
Ehkä 70v eläkemuorin ei tarvitse kertoa mielipiteitään siitä kannattaako ulkomaille lähteä töihin. Joskus voi vaan olla (tai esittää olevansa) iloinen toisen puolesta ja kannustaa kokeilemaan.
Ei. Kyllä hän voi ihan vapaasti sen mielipiteensä asiasta ilmaista. Meidän nuorempien on opittava ymmärtämään että heidän aikanaan asioista puhuttiin niinkuin pitääkin puhua ja näkemään, erottamaan se että 70v puhuu asioista eri tavalla kuin vaikkapa 30v. On täysin tunnekylmä empatiakyvytön ihminen jos heiltä vaatii samaa. Mies 40v
Joo nää 70v jotka kertoo muille miten asiat oikeasti on kyllä tiedetään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on kyseessä sukupolvien välinen kuilu. Nykyään vatvotaan tunteita ja jo melkein syntymästä asti mietitään, mikä on mahdollisesti mennyt elämässä pieleen ja koska tietenkin siihen "kurjaan" lapsuuteen vedotaan, kun ei sitten menestytä elämässä. Kun ne traumat. Onhan kaikilla tietysti oikeus tunteisiin, mutta pitää muistaa ottaa myös vastuu niistä tunteista ihan itse. Ei se menneisyys siitä muutu, että sitä vatvotaan, eikä äitiys tai isyys tee kenestäkään täydellistä.
Vähänkään vanhemmat ihmiset ei kanna koko menneisyyttään harteilla tai vatvo sitä jossain terapiassa. Eilen oli eilen ja siitä otetaan opiksi tai sitten ei, mutta ei sitä taakaksi asti kannata ottaa. Tai jos suksi ei nyt luista, niin turha enää vedota mihinkään kurjaan lapsuuteen.
Olen yllättynyt myös siitä, miten omat vanhempani (isä) on yrittänyt hyötyä lapsistaan taloudellisesti käyttämällä heitä ilmaistyövoimana oman omaisuutensa kerryttämiseksi ja arvon nostamiseksi. Sitten uhkailee vielä perinnöttömäksi tekemisellä ja ehdottelee että pitäisi itse luopua perinnöstä. Lisäksi on asettunut neutraaliksi tilanteessa, missä mies kohdisti minuun erittäin vakavaa väkivaltaa ja rikoksia. Ei todellakaan vastaa omaa käsitystäni vanhemmuudesta vaan tulee ennemminkin ihmiskaupattu olo. Ei olla tekemisissä, tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Sanni olisi hyötynyt jos äiti olisi myöntänyt että isä ryyppäsi ja riideltiin? Senhän sanni näki ihan itsekin. Vaimot ei aina voi justiinoina estää ukon ryyppäämistä.
Äidillä varmaan ihan riittävästi huolia avioliitosta ja alkoholista ja lisäksi vielä lapsi joka vaatii lapsuuttaan uusiksi. Teinix.
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Toi on typerintä mitä toiselle voi sanoa. Et anna itsestäsi kovinkaan älykästä kuvaa.
Tiedän kaksikin perhettä jossa äiti jätti perheen ja ryyppäsi katuporukoissa itsensä hengiltä. Tai toinen päätyi kyll omaan käteen. 70-luvulla.
Tälläisestä kodista kun lähtee minne pieni lapsi jää isälle, molemmat isät tavallisia teollisuusduunareita voisi olla enemmän valittamista kuin rikkaan kulissikodin lapsella.
Ainoana lapsena ollut on nyt psykiatri, toisen perheen lapset lääkäri ja insinööri. Tietysti jo lähellä 60. Ainakin psykiatrilla hyvät suhteet isäänsä. Toisesta perheestä en tiedä nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyseessä sukupolvien välinen kuilu. Nykyään vatvotaan tunteita ja jo melkein syntymästä asti mietitään, mikä on mahdollisesti mennyt elämässä pieleen ja koska tietenkin siihen "kurjaan" lapsuuteen vedotaan, kun ei sitten menestytä elämässä. Kun ne traumat. Onhan kaikilla tietysti oikeus tunteisiin, mutta pitää muistaa ottaa myös vastuu niistä tunteista ihan itse. Ei se menneisyys siitä muutu, että sitä vatvotaan, eikä äitiys tai isyys tee kenestäkään täydellistä.
Vähänkään vanhemmat ihmiset ei kanna koko menneisyyttään harteilla tai vatvo sitä jossain terapiassa. Eilen oli eilen ja siitä otetaan opiksi tai sitten ei, mutta ei sitä taakaksi asti kannata ottaa. Tai jos suksi ei nyt luista, niin turha enää vedota mihinkään kurjaan lapsuuteen.
Jokaisella on oikeus elää myös emotionaalisesti laadukasta elämää ja jos väkivaltaiset vanhemmat eivät siihen yllä niin voi voi. Ei kuitenkaan ihan hirveästi vaadi olla pahoinpitelemättä toista fyysisesti tai verbaalisesti ja jos ainoa tapa hoitaa asia on poistaa yksilö elämästä kokonaan niin ei ole kyllä sen vika joka joutuu sen tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt myös siitä, miten omat vanhempani (isä) on yrittänyt hyötyä lapsistaan taloudellisesti käyttämällä heitä ilmaistyövoimana oman omaisuutensa kerryttämiseksi ja arvon nostamiseksi. Sitten uhkailee vielä perinnöttömäksi tekemisellä ja ehdottelee että pitäisi itse luopua perinnöstä. Lisäksi on asettunut neutraaliksi tilanteessa, missä mies kohdisti minuun erittäin vakavaa väkivaltaa ja rikoksia. Ei todellakaan vastaa omaa käsitystäni vanhemmuudesta vaan tulee ennemminkin ihmiskaupattu olo. Ei olla tekemisissä, tietenkään.
Aikuiset lapset hoitavat itse avioliittonsa
Ei tulisi mieleen sotkeutua mahdollisiin erimielisyyksiin.
Tälläisestä kodista kun lähtee minne pieni lapsi jää isälle, molemmat isät tavallisia teollisuusduunareita voisi olla enemmän valittamista kuin rikkaan kulissikodin lapsella.
Olen jättänyt miehelle lapsen koska kyseessä oli petos- ja r aiskauslapsi. Ei ole ok huijata ja väkivalloin pakottaa naista äidiksi. Muutakin väkivaltaa esiintyi. Surkeasti on sulla asioiden tola jos näet "teollisuusduunariuden" jonain hyvän vanhemmuuden ja puolisouden merkkinä. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta sietää itseensä kohdistuvia vakavia rikoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on täysin päinvastoin. Nykyään monilta nuorilta ihmisiltä puuttuu kokonaan empatiakyky. Vanhempien mielipiteet koetaan aina epäterveellisenä ja loukkaavia. Ei ole raaempaa väkivaltaa olemassakaan kuin olla näkemättä esim 70 vuotta eläneen vanhempansa sieluun, lukien niitä heidän ajatuksiaan. Työstä, asumisesta, perheestä, lasten lastensa asioista, heillä on ja kuuluukin olla omia mielipiteitä, niitä terve ihminen kestää kuunnella, eikait kukaan ole niin tyhmä että ottaa niistä niin itseensä että ajattelisi niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Ei esim yli 50 vuotta sitten nuoruutta eläneiltä ihmisiltä voida vaatia ajatuksia joissa me heidän lapset nykyään elämme. M40
Joten sinusta kotona voi käyttäytyä lapsilleen kuten Sannin vanhemmat ja esittää vieraille rakastavaa? Mitä hä?
En liittänyt asiaa Sanniin vaan kuten hyvin usein yleensä on nykyään. Omissa sisaruksissanikin on sellaisia jotka ottavat yli 70v vanhempiemme kommentoinnit erittäin loukaavina ja välit ovat huonot. Esim kerran oli äitimme kommentoinut sisarelleni tämän lapsen ulkomaille töihin lähtöä ettei hän suosittelisi kyllä ensimmäisenä nuorena lähtemään ulkomaille töihin. Tästä sisareni suorastaan raivostui ja huutaen kirjoitti isoon Whatsapp ryhmään että jos ette lopeta tuota henkistä väkivaltaa ja musta maalaamista niin he kyllä keinot keksivät. Siis jotain ei lapsellisempaa voi enää olla. Ensinnäkin tuollainen ei ole musta maalaamista, ei henkistä väkivaltaa, mielipiteisiin on kaikilla täysi oikeus ja on aivan normaali mielipide. Toiseksi empaattinen ihminen näkee ensimmäisenä tuollaisessa asiassa minkälaista oli kun hän oli se nuori tai hänen äitinsä oli nuori ja miltä maailma näytti silloin nuoren silmissä, tämän jälkeen käydään asiasta keskustelua syvällisemmin. Mies 40v
Ehkä 70v eläkemuorin ei tarvitse kertoa mielipiteitään siitä kannattaako ulkomaille lähteä töihin. Joskus voi vaan olla (tai esittää olevansa) iloinen toisen puolesta ja kannustaa kokeilemaan.
Muorit hiljaa. Missä iässä loppuu oikeus sanoa ajatuksiaan? Eihän muorit voi vaikuttaa lastensa ja heidän aikuisten lasten elämään mutta tuo on kohtuuton vaatimus ettei vanhukset, itse ehkä koskasn olleet ulkomailla, saisi edes pelkoaan purkaa sanoiksi. Huoltaan.
Joskus kontrolli on puettu huoleksi. Jos nuoret eläisi 70vuotiaiden ohjeiden mukaan niin moni ihan tavallinen asia olisi jäänyt tekemättä. Jos muori ei ole koskaan käynyt ulkomailla ja pelkää, miksi sillä pitäisi kuormittaa nuorta joka on opiskellut englantia alakoulusta, ehkä jo aiemmin ja on varmaan vanhempien tai koulun kanssa käynyt ulkomaillakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt myös siitä, miten omat vanhempani (isä) on yrittänyt hyötyä lapsistaan taloudellisesti käyttämällä heitä ilmaistyövoimana oman omaisuutensa kerryttämiseksi ja arvon nostamiseksi. Sitten uhkailee vielä perinnöttömäksi tekemisellä ja ehdottelee että pitäisi itse luopua perinnöstä. Lisäksi on asettunut neutraaliksi tilanteessa, missä mies kohdisti minuun erittäin vakavaa väkivaltaa ja rikoksia. Ei todellakaan vastaa omaa käsitystäni vanhemmuudesta vaan tulee ennemminkin ihmiskaupattu olo. Ei olla tekemisissä, tietenkään.
Aikuiset lapset hoitavat itse avioliittonsa
Ei tulisi mieleen sotkeutua mahdollisiin erimielisyyksiin.
Jaa, eli tyttären pitäisi paeta vakavaa väkivaltaa vanhempiensa sijaan esim. turvakotiin tai muualle?
Toivottavasti et ole päässyt lisääntymään ja jos olet niin katketkoon tuollainen paskalinja sinun jälkeläisiisi. Hyi helvetti.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt myös siitä, miten omat vanhempani (isä) on yrittänyt hyötyä lapsistaan taloudellisesti käyttämällä heitä ilmaistyövoimana oman omaisuutensa kerryttämiseksi ja arvon nostamiseksi. Sitten uhkailee vielä perinnöttömäksi tekemisellä ja ehdottelee että pitäisi itse luopua perinnöstä. Lisäksi on asettunut neutraaliksi tilanteessa, missä mies kohdisti minuun erittäin vakavaa väkivaltaa ja rikoksia. Ei todellakaan vastaa omaa käsitystäni vanhemmuudesta vaan tulee ennemminkin ihmiskaupattu olo. Ei olla tekemisissä, tietenkään.
Jotenkin en koe enää olevani vanhempi vahvasti aikuisille lapsilleni ( joilla omat aikuiset jo) vaan tasavertainen aikuinen. Tietysti olen äiti ja vanhempi mutta kyllä vastuuni on loppunut, en holhoa enkä ota kantaa
Missään nimessä emme toivo sellaista suruviestiä. Ollaan hyväksytty, että jos lapsi voi paremmin näin, sitten asia on niin. Miksi kuvittelet meidän ajattelevan, ettei pärjäisi ilman meitä? On erittäin älykäs ja osaava. Terävä nainen pärjää aina. Miten voisimme osoittaa muutosta, kun emme ole häntä vuosiin tavannut? Olemme tietenkin 10 vuodessa muuttuneet paljon. Etäisyys kasvattaa. Miksi anteeksipyyntö olisi tyhjä? Ja mistä sinä sen kuvittelet tietäväsi, että on tyhjä? Meille on pääasia jos lapsi on onnellinen. Sitä toivomme. Varmasti jokainen vanhempi haluaisi kuitenkin olla yhteydessä lapsiinsa. Pidän huolestuttava, jos joku olisi täysin ok sen kanssa, ettei koskaan enää ikinä näe lastaan, joka on vihaisena lähtenyt kotoa 18-vuotiaana. Hänellä voi olla jo perhe ja lapsiakin. Tietenkin haluaisimme olla heidän elämässä. Tietenkin olemme tehneet virheitäkin.
Sama