Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi musiikki- vai matikkaluokalle?
2. luokalla oleva lapsemme on ujo ja hiljainen, klassista musiikkia, tanssia ja kirjojen lukemista harrastava poika joka on älykäs ja kiinnostunut koulunkäynnistä. Häntä kiusattiin aluksi koulussa, mutta kiusaaminen saatiin loppumaan ja hän on löytänyt muutaman hyvän ystävän luokaltaan.
Lapsemme tahtoisi syksyllä alkavalle musiikkiluokalle, mutta hänen täytyisi vaihtaa koulua ja pelkäämme, että häntä alettaisiin kiusata eikä hän saisi kavereita. Lisäksi koulumatkoista tulisi hankalat. Olemmekin miettineet, olisiko lapsen parempi käydä alakoulu loppuun nykyisellä luokalla ja hakea 7. luokalla alkavalle matikkaluokalle, josta hän on myös kiinnostunut. Hän ei kuitenkaan haaveile mistään ammattimuusikon urasta, joten emme olisi torppaamassa hänen unelmiaan. Matikasta olisi enemmän hyötyä tulevia opintoja ja työllistymistä varten, ja lapsi saisi jatkaa musiikkiharrastustaan musiikkiopistossa. Vai riistämmekö lapselta jotain erityistä, jos häneltä jää musiikkiluokka väliin?
Kommentit (306)
Pahimmassa tapauksessa käy niin, että lasta kiusataan eikä hän saa yhtään kaveria uudesta koulusta. Myös välit nykyisiin luokkakavereihin voi hiipua vähitellen pois, kun kaverusten elämänpiirit erkanee toisistaan ja nykyiset kaverit muodostaa tiiviitä ystävyyssuhteita/kaveriporukoita oman koulunsa oppilaiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä se musiikkiluokalle nyt. Yleensä musiikkiluokilla on rauhallisempaa ja älykkäämpää väkeä kuin tavallisilla koululuokilla. Sitten kun se on 7. luokalla, voit harkita siirtoa matematiikkaluokalle. Silloin poika osaa jo itse sanoa, mitä haluaa.
Koulun vaihto on aina riski lapsen ystävyyssuhteiden kannalta. t. yläkoulun ope
Jos lapsi käy koulua kaukana kotiympäristöstään, jossa olisi lähikoulu, hän ei pääse verkostoitumaan samalla alueella asuvien lasten kanssa. Teini-iässä se saattaa olla ongelma, kun verkosto on muualla.
Jos poika viihtyy yksin eikä halua lähteä koulukavereiden kanssa tekemään mitään iltaisin tai koulun jälkeen, kaukana oleva musaluokka on ihan ok. Jos poika haluaa kavereita lähiympäristöstä tai on saanut niitä jo, suosittelen lähikoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten matematiikka, mutta jos asut pääkaupukiseudulla, musiikki. Työrauha on nykykoulussa harvinainen ilmiö inkluusion takia. Inkluusio on muuten hyvä asia, mutta liian usein se on säästökeino. S2-opiskelijoiden mukana oloa on tutkittukin ja tietty prosenttiosuus tukee kaikkia. Jos se ylittyy (en muista oliko se 10 prosentien luokkaa...), tuen saanti hajoaa, eikä kukaan hyödy. Musiikkiluokalle hakee edelleen pääosin koulutusmyönteisiä ihmisiä, eli itsekin usein pitkälle koulutettuja. Valikointi rajaa rajuimmat käytöshäiriöt pois.
*siis koulutusmyönteisten ihmiten lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen musiikkiluokkaa! Kaksi lapsistani oli musaluokilla. Ujoja ja hiljaisia, hyvä etteivät vieraat ihan mykkinä pitäneet. Molempien musikkitausta alkoi jo muskarista ja jatkui kolmannella musiikkiluokalle. Musiikkiluokilla oli hyvä yhteishenki, tekivät keikkoja ja esiintymisiä vaikka missä. Se ylpeydentunne omasta muksusta on valtava, kun ne uskaltaa soittaa ja laulaa yleisön edessä vaikka muuten ois hirveän ujo. Molemmat olivat taitavia myös matikassa. He osaavat vieläkin nuotit, itse en koskaan niitä oppinut. Musiikkiluokka ainakin meillä vaati myös vanhemmilta panostusta osallistua narikkatoimintaan, sillä kustannettiin soittimia ja leirejä. Mutta ei se nyt niin kamalaa ollut. Toinen nyt jo aikuisista musalapsistani soittaa taas orkesterissa ja toinen vaan omaksi ilokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemiset vanhemmat laittavat lapsiaan musiikkiluokille. Sen takia musiikkiluokkien oppilaat ovat eteviä muissakin aineissa. Musiikkiluokilla on kova taso myös matematiikassa.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaisi pysyä nykyisessä ja hakea sitten yläkouluun matikkaluokalle. Hankalat koulumatkat ja riski kavereiden menettämisestä ei kuulosta hyvältä. Varsinkaan jos ei tähtää muusikoksi, niin ei menetä mitään jos ei käy musiikkiluokkaa. Jos musiikkia haluaa harrastaa enemmän, niin musiikkiopistossa voi ottaa myös sivuaineeksi jonkin orkesterisoittimen, ja kesällä voi osallistua musiikkileirille.
Ei ehkä oppisi musiikkiluokalla mitään sellaista mitä ei oppisi musiikkiopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Pojasta tulee kuitenkin työtön, joten kannattaa varautua jo nyt. Työttömänä päivät menee mukavammin kun voi jotain soitella. Katusoittajana voi tienata rahat voikkuleipään ja kolaan eikä työkkäri saa tietää.
Suosittelen matematiikkaa, sillä matikan laudaturilla pääsee suoraan moneen yliopiston kandiohjelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen matematiikkaa, sillä matikan laudaturilla pääsee suoraan moneen yliopiston kandiohjelmaan.
ja sieltä kandiohjelmasta tai vaikka maisterista moni pääsee suoraan työttömäksi. Jos lapsi ei itse halua matikkaluokalle vaan musiikkiluokalle, niin ehkä kannattaisi kuunnella sitä lastakin joka sen koulun joutuu kuitenkin käymään. Voihan olla että lapsi ei halua tavalliseen yliopistoon vaan haluaa tehdä jotain ihan muuta - hyvin todennäköistäkin, jos koko lapsuuden on piiskattu akateemisiin suorituksiin. Ehkäpä lapsi haluaa muusikoksi? Maailma on kuitenkin matkalla kohti tuhoa, niin antaisin lapsena nauttia harrastuksistaan ja lahjoistaan. Laudatureja moni kirjoittelee ihan tavallisistakin kouluista.
Minä laittaisin musiikkiluokalle. Konsertit, yhteishenki, käytöstavat. Sivistynyttä menoa eikä inkluusio tärvele ilmapiiriä. Löytyy älyä ja itsesäätelytaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisen olisi vielä hyvä kokeilla erilaisia harrastuksia, ei vielä lukita tulevaisuutta. Leikkikin kuuluu vielä tuon ikäiselle. Suosittelen liikunnallista harrastusta, jopa aikidoa tms.
Susta musiikki on liian lukittua ja vastakohta leikille, mutta urheiluharrastus ei ole? Mietihän uudestaan.
Musiikkia voi harrastaa ja harjoittaa harrastepohjalla, mutta kuinka moni tekee samaa matikan kanssa. Siksi hyvä ja tulevaisuuden kannalta vahva valinta olisi mielestäni matikka.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ainakin niin, että haku painotettuun opetukseen oli tammikuussa. Maaliskuun puolessa välissä tuli tulokset opiskelijavalinnoista. Eli siinä mielessä jahkailu on nyt turhaa ja aloitus varmaan provo.
Osassa kunnista haku on joulukuussa, joissakin jopa marraskuussa. Mutta tosiaan maaliskuuhun mennessä on haku taatusti päättynyt, sillä tuossa pitää vielä ehtiä pitää ja arvioida pääsykokeet, ilmoittaa sisään päässeille, jakaa peruutuspaikat ja käsitellä mahdolliset valitukset ennen kesää.
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset vanhemmat laittavat lapsiaan musiikkiluokille. Sen takia musiikkiluokkien oppilaat ovat eteviä muissakin aineissa. Musiikkiluokilla on kova taso myös matematiikassa.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa.
Lapsia ei laiteta musiikkiluokalle. Sinne valitaan pääsykokeella musikaaliset lapset. Valinnan tekevät opettajat, eivät vanhemmat.
Alue: Aihe vapaa
Musiikkiluokka ei estä lasta harrastamasta mitään. Jopa tavoitteellinen, huipulle tähtäävä urheiluharrastus on täysin mahdollista yhdistää musiikkiluokkaan.