Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kielten opiskelijat! Listataan vain helppoja kielioppiasioita opiskelemistamme kielistä!
13.03.2026 |
Kertokaapa jotain älyttömän helppoja kielioppiasioita eri kielistä, joita olet opiskellut tai yhä opiskelet.
Asia voi siis olla ihan mikä vain.
Itse koen esimerkiksi ruotsin verbit älyttömän helpoiksi, nehän opetellaankin kaikki aikamuodot kerrallaan tuosta noin vain ja kaikille persoonamuodoille käy sama muoto. Eli sama verbi, oli tekijänä sitten minä, sinä, hän, me, te tai he.
Englannissa yksi asia on helppo: ei ole sanojen sukuja.
Kommentit (51)
Guau guau sanoo epsanjalainen koiruliini.
T: Kielinero
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Luin kirjan/ luin kirjaa on eri verbit. Tulos vs toiminta-aspekti
Mielenkiintoista! Haluatko kertoa tästä enemmän? Eikö se sitten ole helppoa valita jompi kumpi verbi?
Se on ehkä vaikeinta venäjän kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Englannissa, ruotsissa eikä italiassa ole akkusatiivimuotoa tai muutakaan ns. taivutusmuotoa tekemisten kohteille kuten vaikkapa suomessa ja saksassa. Eli ne sanat eivät taivu, mikä tekee lauseiden muodostamisesta simppeliä, sen kun iskee sen tekemisen kohteen lauseeseen taivuttelematta yhtään mitään.
Esim. minä katson kukkaA, minä poimin kukaN, minä otan leiväN pussista, syön banaaniA, näen hevoSEN, katson miesTÄ, kosketan laSTA.
Venäjässäkin on tuo akkusatiivi. Mutta se on helppo verrattuna suomen akkusatiiviin. Saksankin akkusatiivi on helppo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Luin kirjan/ luin kirjaa on eri verbit. Tulos vs toiminta-aspekti
Mielenkiintoista! Haluatko kertoa tästä enemmän? Eikö se sitten ole helppoa valita jompi kumpi verbi?
Se on ehkä vaikeinta venäjän kielessä.
Ai? Minä taas ajattelin, että vaikeinta olisi tietää tai muistaa, että mikä sana tai prepositio vaatii mitäkin sijamuotoa.
Kuten esim. paljon sana vaatii kaverikseen genetiivimuodon.
Mielestäni suomen kielen yksikön ja monikon epämääräinen akkusatiivimuoto on todella vaikea, en ymmärrä, miten ulkomaalaiset voivat ikinä oppia sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin lauseenjärjestys spotpa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Luin kirjan/ luin kirjaa on eri verbit. Tulos vs toiminta-aspekti
Mielenkiintoista! Haluatko kertoa tästä enemmän? Eikö se sitten ole helppoa valita jompi kumpi verbi?
Se on ehkä vaikeinta venäjän kielessä.
Ai? Minä taas ajattelin, että vaikeinta olisi tietää tai muistaa, että mikä sana tai prepositio vaatii mitäkin sijamuotoa.
Kuten esim. paljon sana vaatii kaverikseen genetiivimuodon.
Kyllä mulle on vaikeampaa joka verbimuodon kanssa miettiä että soitinko mä nyt puhelimella loppuun asti vai onko tässä olennaista soittamisprosessi. Ja tosiaan liikeverbit on ihan oma lukunsa, kymmenillä prefikseillä sitten kikkaillaan että mentiinkö yhteen suuntaan vai edes takas sisään vai ulos kulkuneuvolla vai ei..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Tarkoittanee verbien asbekteja, esimerkiksi tshitat' - protshitat'; preteritissä: pisal - napisal?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Luin kirjan/ luin kirjaa on eri verbit. Tulos vs toiminta-aspekti
Mielenkiintoista! Haluatko kertoa tästä enemmän? Eikö se sitten ole helppoa valita jompi kumpi verbi?
Se on ehkä vaikeinta venäjän kielessä.
Ai? Minä taas ajattelin, että vaikeinta olisi tietää tai muistaa, että mikä sana tai prepositio vaatii mitäkin sijamuotoa.
Kuten esim. paljon sana vaatii kaverikseen genetiivimuodon.
Kyllä mulle on vaikeampaa joka verbimuodon kanssa miettiä että soitinko mä nyt puhelimella loppuun asti vai onko tässä olennaista soittamisprosessi. Ja tosiaan liikeverbit on ihan oma lukunsa, kymmenillä prefikseillä sitten kikkaillaan että mentiinkö yhteen suuntaan vai edes takas sisään vai ulos kulkuneuvolla vai ei..
Mä oon oppinut noista venäjän liikeverbeistä nyt neljä eli mennä johonkin juuri nyt joko kävellen tai kulkuvälineellä. Ja sitten käydä jossakin usein jalan tai kulkuvälineellä. Kuinka paljon noita on sitten vielä lisää luvassa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni suomen kielen yksikön ja monikon epämääräinen akkusatiivimuoto on todella vaikea, en ymmärrä, miten ulkomaalaiset voivat ikinä oppia sen.
Tarkoitatko mahdollisesti objektia partitiivimuodossa? Olen ollut huomaavinani että vaikka ruotsinkielinen osaisi suomea lähes "täydellisesti", partitiivi yleensäkin on melkoinen kompastuskanto kaskessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän mennyt aikamuoto taipuu vain kolmessa muodossa: miespuolinen, naispuolinen, neutraali
Ja monikko. Ja joka verbistä on kaksi versiota kaikkiin sijamuotoihin. Ei minusta kovin helppoa.
Mitkä kaksi versiota?
Olen vasta oppinut preteritin, olin melko alkeissa vielä.
Luin kirjan/ luin kirjaa on eri verbit. Tulos vs toiminta-aspekti
Mielenkiintoista! Haluatko kertoa tästä enemmän? Eikö se sitten ole helppoa valita jompi kumpi verbi?
No onhan se suomeksikin eri asia etsiä vs. löytää. Ei ole mahdotonta kuvitella että jossain kielessä ne voisi olla sama asia. Mutta menee varmaan aikansa sopeutua siihen että ne ei ole sama verbi jos on tottunut niputtamaan ne yhteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni suomen kielen yksikön ja monikon epämääräinen akkusatiivimuoto on todella vaikea, en ymmärrä, miten ulkomaalaiset voivat ikinä oppia sen.
Esim. kaupassa myydään appelsiinEJA, banaanEJA, sipulEITA, kurkkuJA, tomaattEJA. Tuossa vaihtuu vokaalitkin perussanasta.
Esim. minä ostin appelsiineja. Nämä appelsiinit tässä pussissa ovat isoja.
Ei käy vain yksi monikkomuoto, vaan eka tulee epämääräinen monikko ja sitten määräinen monikko. Ja kun kuvaillaan millaisia ne on, ei sanota, että appelsiinit ovat tässä pussissa isot, vaan taas pitää käyttää epämääräistä monikon akkusatiivia eli isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni suomen kielen yksikön ja monikon epämääräinen akkusatiivimuoto on todella vaikea, en ymmärrä, miten ulkomaalaiset voivat ikinä oppia sen.
Tarkoitatko mahdollisesti objektia partitiivimuodossa? Olen ollut huomaavinani että vaikka ruotsinkielinen osaisi suomea lähes "täydellisesti", partitiivi yleensäkin on melkoinen kompastuskanto kaskessa!
Joo, varmaan tarkoitan sitä partitiivia ;D
En muista suomen kieliopista enää yhtään mitään, vaikka olen siis natiivi. Osaan taivutella asiat ilman kielioppisääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin verbit taipuvat persoonapronominien kanssa vain 3. muodossaan. Ja helppo monikko.
Ruotsin sivulauseen kielteinen sanajärjestys on yks yhteen suomen lausejärjestyksen kanssa.
Esim.
Minä tiedän, että hän EI soittanut sinulle.
Jag vet, at hon INTE ringde till dig.
Vierailija kirjoitti:
Englannin verbit taipuvat persoonapronominien kanssa vain 3. muodossaan. Ja helppo monikko.
Jep, englannin monikko on helppo verrattuna vaikkapa saksan monikkoon.
Indonesian kielessä
Verbit eivät muutu persoonan tai ajan mukaan.
saya makan minä syön
dia makan hän syö
kami makan me syömme
saya sudah makan minä söin / olen syönyt
dia sudah makan hän söi / on syönyt
kami sudah makan me söimme / olemme syöneet
Verbi makan pysyy samana. Aikamuoto tulee sanasta sudah = jo
Monikko tehdään usein vain toistamalla sana.
orang ihminen
orang-orang ihmiset
Substantiiveilla ei ole sukua
dia = hän (sekä mies että nainen)
Malaijin kieltä puhutaan Malesiassa ja Singaporessa (Bahasa Melayu) ja Länsi-Indonesiassa (Bahasa Indonesia). Malaijin kielioppi on hyvin suoraviivainen. Kieliopillisia sukuja, artikkeleita, sijamuotoja, deklinaatioita, verbien konjugaatioita ja eri aikamuotoja ei ole. Sanat ilmenevät lauseissa aina samassa muodossa.
Esim. Nama saya Dinah. Saya bekerja di bank di Singapura. Ibu bapa saya memiliki restoran di Helsinki. Abang saya Adel. Dia juga tukang masak. Kami suka masakan Nyonya dan Cina. Saya bercakap bahasa Melayu, bahasa Finland, bahasa Inggeris dan bahasa Kantonis.
Suora käännös: Nimi minun Dinah. Minä työskennellä pankissa Singaporessa. Vanhemmat (äiti-isä) minun omistaa ravintola Helsingissä. Vanhempi veli minun Adel. Hän myös kokki. Me pitää ruoka Singapore ja Kiina. Minä puhu kieli Malaiji, kieli Suomi, kieli Englanti ja kieli Kanton.
Siis helppoa vai mitä? Lisäksi kaikilla sanoilla on perusmuoto, josta prefikseillä ja suffikseillä saadaan verbejä, tekijän nimiä ym.
Esim. kerja = työ (s), tehdä työtä (v); bekerja = työskennellä (v, virallinen muoto); pekerja (s) = työntekijä; pekerjaan (s) = työnteko, ammatti
Osaan ennestään seitsemää kieltä, nyt opiskelen Malaijia ja Mandariinia.
T. Kielinörtti
Vierailija kirjoitti:
Indonesian kielessä
Verbit eivät muutu persoonan tai ajan mukaan.
saya makan minä syön
dia makan hän syö
kami makan me syömme
saya sudah makan minä söin / olen syönyt
dia sudah makan hän söi / on syönyt
kami sudah makan me söimme / olemme syöneet
Verbi makan pysyy samana. Aikamuoto tulee sanasta sudah = jo
Monikko tehdään usein vain toistamalla sana.
orang ihminen
orang-orang ihmiset
Substantiiveilla ei ole sukua
dia = hän (sekä mies että nainen)
Täällä siis toinenkin bahasa melayu -fani! Hienoa!
T. Kielinörtti
Alue: Aihe vapaa
Joo, olen alkeissa vielä. Juuri oppinut preteritin eikä noista tulosverbeistä ole kuin mainittu ohimennen niitä selittämättä, niin en tiedä niistä mitään.