Lue keskustelun säännöt.
Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän
Kommentit (974)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
Tuon ikäinen lapsi havaitsee sukupuolen pelkästään kehossa näkyvien tuntomerkkien perusteella. Se ei tietenkään kokonaan sulje pois lapsilla yleisiä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, kuten transeilla, on kyseessä mielenterveyshäiriö.
Tuon ikäisellä lapsella on sisäsyntyinen käsitys sukupuolestaan, vaikka hän ei olisi kertaakaan nähnyt sukuelimiään. Usko pois.
En ole ennenkään uskonut transaktivisteja, eikä tule tapahtumaan jatkossakaan. Olette täysin järjettömiä lahkolaisia!
No kysy sitten joltain kehityspsykologilta tätä asiaa. Josko sitten uskoisit.
On ihan pyhän yksinkertaista luulla, että lapsen täytyisi nähdä sukuelimensä, että tietää mitä sukupuolta on. Jos näin olisi, niin kaikistahan voisi muokata ihan kumpaa vaan sukupuolta ulkoisia ominaisuuksia muokkaamalla.
Jos lapsella on totuudenvastainen käsitys biologisista tosiasioista ja fyysisestä todellisuudesta, niin ratkaisu ei ole myötäily, harhan vahvistaminen ja terveen kehon tärveleminen. Ei ole mitään kehollisesta todellisuudesta ulkopuolista sukupuolisielua, joka voi sujahtaa väärään lihapukuun. Pojan kehosta ei voi muokata toimivaa naisen kehoa eikä tytön kehosta tule miehen kehoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan oikeasti viimeistään nyt alkaa kuuntelemaan detransitoitujien kokemuksia, jos edelleen on sitä mieltä, että nk. transhoidot ovat ihan oikeaa lääketiedettä.
Detransitioitujen määrä on todella pieni. Miksi juuri heitä pitäisi kuunnella, sen sijaan että kuunneltaisiin sitä reippaasti yli 90 % transitioitujista, joilla ei ole mitään halua detransitioitua?
Suomen johtava asiantuntija kertoon kymmenen prosentin katujaluvuista, maailmalta tihkuu tietoa jopa 30 prosentin luvusta. Kymmenenkin prosenttia on järkyttävä määrä niin pysyvän, kajoavan ja kokeellisen toimen kuin transiutuksen kohdalla. Viittaamasi detransitioluvut eivät kerron tämän hetken tilanteesta, potilasmateriaalin ja hoitokäytäntöjen muutoksesta viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi transsujen pitkän aikavälin seuranta on usein puutteellista ja moneen paikkaan pitää ilmoittaa detransitiosta itse. Lisäksi detransition määritelmä vaihtelee. Sunken cost fallacy -ilmiö on monen transsun kohtalo, eli on pakko jatkaa transsuna, koska paluuta entiseen ei välttämättä ole ja se maksaa paljon. Esimerkiksi jenkeissä terveysvakuutus maksaa transiutuksen, mutta katuja joutuu maksamaan korjaukset itse.
Tuo "maailmalta tihkuva" 30% luku on juurikin se uusin propagandapläjäys.
Fakta ei muutu propagandaksi sillä, että sä nimeät sen propagandaksi :DDD
Vierailija kirjoitti:
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.
Kivaa arvailua, mutta ei ne sukupuolen kokemukset typisty mekkoihin tai autoleikkeihin. On ihan älytöntä, että luulette jonkun tuollaisten asioiden takia tekevän "pojasta tytön" tai päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan oikeasti viimeistään nyt alkaa kuuntelemaan detransitoitujien kokemuksia, jos edelleen on sitä mieltä, että nk. transhoidot ovat ihan oikeaa lääketiedettä.
Detransitioitujen määrä on todella pieni. Miksi juuri heitä pitäisi kuunnella, sen sijaan että kuunneltaisiin sitä reippaasti yli 90 % transitioitujista, joilla ei ole mitään halua detransitioitua?
Suomen johtava asiantuntija kertoon kymmenen prosentin katujaluvuista, maailmalta tihkuu tietoa jopa 30 prosentin luvusta. Kymmenenkin prosenttia on järkyttävä määrä niin pysyvän, kajoavan ja kokeellisen toimen kuin transiutuksen kohdalla. Viittaamasi detransitioluvut eivät kerron tämän hetken tilanteesta, potilasmateriaalin ja hoitokäytäntöjen muutoksesta viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi transsujen pitkän aikavälin seuranta on usein puutteellista ja moneen paikkaan pitää ilmoittaa detransitiosta itse. Lisäksi detransition määritelmä vaihtelee. Sunken cost fallacy -ilmiö on monen transsun kohtalo, eli on pakko jatkaa transsuna, koska paluuta entiseen ei välttämättä ole ja se maksaa paljon. Esimerkiksi jenkeissä terveysvakuutus maksaa transiutuksen, mutta katuja joutuu maksamaan korjaukset itse.
Tuo "maailmalta tihkuva" 30% luku on juurikin se uusin propagandapläjäys.
Fakta ei muutu propagandaksi sillä, että sä nimeät sen propagandaksi :DDD
Sanoo hän, joka valittaa joka toisessa viestissä vihervassareiden ja transaktivistien propagandasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Tuossahan ei sanota mitään sellaista, mitä väitit. Ei pidä paikkaansa, ettei 2-vuotiaalla voisi olla sukupuoli-identiteettiä.
Miksi sinulle on tärkeää vastustaa "luonnonvastaista vallankumousta"? Onko sinulla asialle uskonnollinen motiivi, vai mistä se tulee? Ja miksi haluat käyttää loukkaavaa kieltä, miksei asialliset ilmaisut riitä asiasta keskusteluun?
Luonnossa suvulliseen lisääntymiseen osallistuu vain kaksi sukupuolta.
Transhöpinä on vasemmistopolitiikkaa yhteiskunnan saattamiseksi vallankumouksen tilaan.
Tähän on kyllä syytä huomauttaa, että tämä sukupuolisekoilu ei koske pelkästään vasemmistoa, vaikka esiintyykin siellä kaikkein voimakkaimmin. Tuoreimmassa eduskunnan translakiäänestyksessä, helmikuussa 2023, noin 70 % Kokoomuksen ja noin 50 % Keskustan kansanedustajista äänesti lain puolesta. Jo alkuperäisen translain äänestyksessä, keväällä 2002, enemmistö Kokoomuksen edustajista kannatti lakia. Suurin muutos on tapahtunut Keskustassa, jonka kaikki salissa olleet edustajat vastustivat alkuperäistä translakia. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuosta alkuperäisen translain äänestyksestä on, että lähes 50 kansanedustajaa lintsasi siitä. Ei noin moni voinut olla samaan aikaan kevätflunssassa.
Eihän nyt hyvänen aika joku trans-asia liity vasemmistolaisuuteen millään tavalla. Älkää hyvät ihmiset sekoittako käsitteitä ja valitko aina kantaanne sen mukaan mitä oletettu viitekehyksenne vastustaa tai kannattaa. Politiikka on mennyt 2010-luvun jälkeen aivan sekaisin kun talouspolitiikkaan aletaan sekoittaa siihen täysin kuulumattomia asioita, aivan tarkoituksella.
Ei transihmiset ole vasemmistolaisia sen enempää kuin sinisilmäiset.
Koko trans ilmiön olemassaolo perustuu Kriittiseen sukupuoliteoriaan joka on täysin umpivasemmistolaista, marxistista, roskaa.
Juu, siksi sotien välisessä Saksassa oli transtutkimus- ja hoitoinstituutti. 1910-luvulla suositun kriittisen sukupuoliteorian pohjalta, jep jep.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
Tuon ikäinen lapsi havaitsee sukupuolen pelkästään kehossa näkyvien tuntomerkkien perusteella. Se ei tietenkään kokonaan sulje pois lapsilla yleisiä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, kuten transeilla, on kyseessä mielenterveyshäiriö.
Tuon ikäisellä lapsella on sisäsyntyinen käsitys sukupuolestaan, vaikka hän ei olisi kertaakaan nähnyt sukuelimiään. Usko pois.
En ole ennenkään uskonut transaktivisteja, eikä tule tapahtumaan jatkossakaan. Olette täysin järjettömiä lahkolaisia!
No kysy sitten joltain kehityspsykologilta tätä asiaa. Josko sitten uskoisit.
On ihan pyhän yksinkertaista luulla, että lapsen täytyisi nähdä sukuelimensä, että tietää mitä sukupuolta on. Jos näin olisi, niin kaikistahan voisi muokata ihan kumpaa vaan sukupuolta ulkoisia ominaisuuksia muokkaamalla.
Jos lapsella on totuudenvastainen käsitys biologisista tosiasioista ja fyysisestä todellisuudesta, niin ratkaisu ei ole myötäily, harhan vahvistaminen ja terveen kehon tärveleminen. Ei ole mitään kehollisesta todellisuudesta ulkopuolista sukupuolisielua, joka voi sujahtaa väärään lihapukuun. Pojan kehosta ei voi muokata toimivaa naisen kehoa eikä tytön kehosta tule miehen kehoa.
Mutta sinähän juuri väität ettei sukupuolen kokemus tule sisältä, vaan opitaan ulkoisista asioista. Minä väitän, että millään ulkoisilla muokkauksilla ei voi tehdä esim. pojasta tyttöä, mutta sinä sanot, että lapsi tietää olevansa tyttö, jos näkee itsellään pimpin. Se olet sinä joka väittää, että lapseen voi ulkoisin keinoin istuttaa tiedon sukupuolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi voi tietää olevansa väärää sukupuolta, jos edes aikuiset eivät kykene määrittelemään mikä on tyttö ja mikä on poika?
Haluaisin myös tähän vastauksen
Sitä pitäis varmaan kysyä siltä lapselta, mistä me muut sitä tiedettäis.
Eli lapsi ei voi tietää kerta edes aikuiset ei osaa transporukassa määrittää mitä on olla tyttö tai poika
Tosi surullista. Ei ihme että tätä vastaan ollaanLapsella selvästi voi olla selkeä kokemus siitä, että hänen kuuluisi olla eri sukupuolta kuin se, mihin on syntynyt. Tähän ei yhtään mitenkään vaikuta se, miten vaiko mitenkään aikuiset osaa määritellä sukupuolia. Eihän nämä asiat liity mitenkään toisiinsa.
Miten hän voi kokea olevansa väärää sukupuolta kun sukupuolia ei ole määritelty? Tuossa tapauksessa tyttö ja poika voi tarkoittaa samaa asiaa koska niitä ei ole määritelty. Miten hän siis tietää olevansa väärässä sukupuolessa?
Mistä ihmeestä sä nyt oikein puhut. Keidenkään random-aikuisten sukupuolen määrittelyt ei vaikuta mitenkään asiaan.
Eiköhän sillä lapsella ole mielessään ympäröivään maailmaan perustuvat määritelmät sukupuolille.
Sä laitat nyt tässä todella paljon lapsen hahmotuskyvyn ja tiedon varaan. Yllättävän vanha lapsi luulee, että pelkkä pitkä tukka ja hame tekevät tytöksi.
No kun minä olen kasvanut sellaisen lapsen kanssa. Ihan yhdentekevää mistä se lapsi sen asian tietää, jos kyseessä on niin selkeä ilmiö kuin mitä olen vierestä todistanut.
Entä jos kyseessä onkin feminiininen homopoika, traumasta johtuva sukupuoliristiriita tai muuten vain ohimenevä kokemus? Kerran transiutettu on aina transiutettu, eikä ole mitään diagnostista välinettä transsufiiliksen aitouden tai pysyvyyden ennustamiseen. Kuten jo todettu, niin sosiaalinenkin transitio on voimakas psyykkinen interventio, jota asiantuntijat eivät suosittele.
Jos se on ohimenevä kokemus, niin sitten se menee ohi.
Lapsen ilmentämän identiteetin hyväksyminen ei ole mikään voimakas psyykkinen interventio (lapsen identiteetin kieltäminen olis).
Miten se menee ohi, jos sitä vahvistetaan sosiaalisella transitiolla ja pahimmassa tapauksessa kastroimalla blokkereilla ja muuntohormoneilla?
Siten, että ihmisen sisäsyntyistä kokemusta sukupuolesta et pysty millään kasvatuksella, tukemisella, pakottamisella tai vahvistamisella muuttamaan. Siksi eheytyshoidot ei toimi transihmisen identiteetin muuttamisessa. Samasta syystä et saa tehtyä kenestäkään transihmistä, joka ei sitä oikeasti ole.
Detransituoitujien kohdalla jossain kohtaa joku on mennyt pieleen. Sitä ei voi kiistää. Heidänkin olemassaolonsa kuitenkin todistaa tuota samaa asiaa. Ihmisen sisäistä kokemusta sukupuolestaan ei voi muuttaa ulkoisilla toimilla, kasvatuksella tai "terapialla".
Juurihan sulle on kerrottu, että sosiaalinen transitio ja blokkerit muokkaavat lapsen identiteetin ja lukitsevat ajattelun transsuiluun. Transkokemuksen pysyvyyttä ei voida ennustaa luotettavasti ja vasta aikuisen kohdalla voidaan todeta, että lapsuusajan sukupuoliristiriita olikin merkki transsuudesta. Transsuksi manipuloidun lapsen transiutus on valtava tragedia.
No kun niin ei käy. Olet antanut itsesi aivopestä uskomaan niin, mutta sukupuolen kokemusta ei pysty muuttamaan. Siitä on jotain sairaita kojeilujakin historiassa ja se on mahdotonta.
No kun niin on käynyt. Blokkereille laitetuista lapsista 98 prosenttia jatkaa muuntohormoneille. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle täysipäiselle ihmiselle. Ei ole siis tilastollisesti mahdollista, että kaikki lapsena transiutetut olisivat oikeasti transsuja. Jos transiutetaan lapsena, niin silloin on transsu loppuikänsä steriloidulla lapsen tasolle jääneellä mutiloidulla keholla ja mielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Psykologiassa vallitsee melkoinen konsensus siitä, että pysyväluonteinen identiteetti on kehityksen lopputulos eikä mikään synnynnäinen ominaisuus. Sukupuoli-identiteetin osalta on kuitenkin yhtäkkiä alettu väittää päinvastaista, vailla minkäänlaisia todisteita. Se, että lapsella nousee alkeellinen ymmärrys sukupuolieroista on aika kaukana vielä siitä, että niitä ymmärtäisi sisäsyntyisellä tavalla - ilman puberteettia kun ei ole sellaisia sukupuolen toimintoja joilla asian voisi konkreettisesti kokea. Vain harvalla edes jokin identiteetin osa-alue pysyy muuttumattomana taaperosta aikuisuuteen, uskoohan moni pikkulapsi jumalaankin mutta vain muutamasta tulee Päivi Räsänen.
Jos identiteettikehitystä ohjaisi pelkkä biologia, mitään transsukupuolisuutta ei edes olisi. Ei aikuisissa eikä lapsissa. Jokaisessa aivosolussa on joko miehen tai naisen kromosomit, eikä ne "tiedä" mitä on olla jotain muuta.
Kyllä, 2-3-vuotias on kaikilta osin vielä hemmetin tyhmä eikä se ole aliarvio. Ja aikuisten pitää ymmärtää se jotta lapsi pysyy hengissä.
Mikään identiteetti ei ole sisäsyntyinen eikä sukupuoli-identiteetin olemassaoloa pystytä todentamaan aikuseltakaan millään fyysisen todellisuuden kuvantamislaitteella tai labratestillä. Pikkulapsihan uskoo olevansa dinosaurus tai prinsessa, jos aikuinen uskottelee hänelle niin.
Miksi sukupuolta korjaavassa leikkauksessa on tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa? 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista lukea, kun väitellään päivänselvistä asioista. Sukupuolia on vain 2, mutta silti jankkaajat yrittävät todistella muuta :D
Todisteena heillä on sukupuoli-identiteetin konsepti, jonka olemassaoloa ei pysty todentamaan ja jonka sisältöä ei pysty määrittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sukupuolta korjaavassa leikkauksessa on tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa? 🤔
Hss sekoitat heidän päät logiikan ja faktan kautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi voi tietää olevansa väärää sukupuolta, jos edes aikuiset eivät kykene määrittelemään mikä on tyttö ja mikä on poika?
Haluaisin myös tähän vastauksen
Sitä pitäis varmaan kysyä siltä lapselta, mistä me muut sitä tiedettäis.
Eli lapsi ei voi tietää kerta edes aikuiset ei osaa transporukassa määrittää mitä on olla tyttö tai poika
Tosi surullista. Ei ihme että tätä vastaan ollaanLapsella selvästi voi olla selkeä kokemus siitä, että hänen kuuluisi olla eri sukupuolta kuin se, mihin on syntynyt. Tähän ei yhtään mitenkään vaikuta se, miten vaiko mitenkään aikuiset osaa määritellä sukupuolia. Eihän nämä asiat liity mitenkään toisiinsa.
Miten hän voi kokea olevansa väärää sukupuolta kun sukupuolia ei ole määritelty? Tuossa tapauksessa tyttö ja poika voi tarkoittaa samaa asiaa koska niitä ei ole määritelty. Miten hän siis tietää olevansa väärässä sukupuolessa?
Mistä ihmeestä sä nyt oikein puhut. Keidenkään random-aikuisten sukupuolen määrittelyt ei vaikuta mitenkään asiaan.
Eiköhän sillä lapsella ole mielessään ympäröivään maailmaan perustuvat määritelmät sukupuolille.
Sä laitat nyt tässä todella paljon lapsen hahmotuskyvyn ja tiedon varaan. Yllättävän vanha lapsi luulee, että pelkkä pitkä tukka ja hame tekevät tytöksi.
No kun minä olen kasvanut sellaisen lapsen kanssa. Ihan yhdentekevää mistä se lapsi sen asian tietää, jos kyseessä on niin selkeä ilmiö kuin mitä olen vierestä todistanut.
Entä jos kyseessä onkin feminiininen homopoika, traumasta johtuva sukupuoliristiriita tai muuten vain ohimenevä kokemus? Kerran transiutettu on aina transiutettu, eikä ole mitään diagnostista välinettä transsufiiliksen aitouden tai pysyvyyden ennustamiseen. Kuten jo todettu, niin sosiaalinenkin transitio on voimakas psyykkinen interventio, jota asiantuntijat eivät suosittele.
Jos se on ohimenevä kokemus, niin sitten se menee ohi.
Lapsen ilmentämän identiteetin hyväksyminen ei ole mikään voimakas psyykkinen interventio (lapsen identiteetin kieltäminen olis).
Miten se menee ohi, jos sitä vahvistetaan sosiaalisella transitiolla ja pahimmassa tapauksessa kastroimalla blokkereilla ja muuntohormoneilla?
Siten, että ihmisen sisäsyntyistä kokemusta sukupuolesta et pysty millään kasvatuksella, tukemisella, pakottamisella tai vahvistamisella muuttamaan. Siksi eheytyshoidot ei toimi transihmisen identiteetin muuttamisessa. Samasta syystä et saa tehtyä kenestäkään transihmistä, joka ei sitä oikeasti ole.
Detransituoitujien kohdalla jossain kohtaa joku on mennyt pieleen. Sitä ei voi kiistää. Heidänkin olemassaolonsa kuitenkin todistaa tuota samaa asiaa. Ihmisen sisäistä kokemusta sukupuolestaan ei voi muuttaa ulkoisilla toimilla, kasvatuksella tai "terapialla".
Juurihan sulle on kerrottu, että sosiaalinen transitio ja blokkerit muokkaavat lapsen identiteetin ja lukitsevat ajattelun transsuiluun. Transkokemuksen pysyvyyttä ei voida ennustaa luotettavasti ja vasta aikuisen kohdalla voidaan todeta, että lapsuusajan sukupuoliristiriita olikin merkki transsuudesta. Transsuksi manipuloidun lapsen transiutus on valtava tragedia.
No kun niin ei käy. Olet antanut itsesi aivopestä uskomaan niin, mutta sukupuolen kokemusta ei pysty muuttamaan. Siitä on jotain sairaita kojeilujakin historiassa ja se on mahdotonta.
No kun niin on käynyt. Blokkereille laitetuista lapsista 98 prosenttia jatkaa muuntohormoneille. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle täysipäiselle ihmiselle. Ei ole siis tilastollisesti mahdollista, että kaikki lapsena transiutetut olisivat oikeasti transsuja. Jos transiutetaan lapsena, niin silloin on transsu loppuikänsä steriloidulla lapsen tasolle jääneellä mutiloidulla keholla ja mielellä.
Blokkereita on annettu äärimmäisen pienelle ryhmälle transtutkimuksiin hakeutuvista nuorista (ilmeisesti puhut UK:sta). He ovat niitä, jotka ovat vahvimmin, pisimpään ja johdonmukaisimmin tunteneet kuuluvansa eri sukupuoleen kuin syntymäsukupuoli. Kaikki asioita, jotka vahvimmin indikoivat kokemuksen jatkumista läpi elämän. Siksi ei ole mitenkään yllättävää, että juuri tuo ryhmä on blokkereista hyötynyt ja jatkanut hoitoja eteenpäin. Ja ajattelepa. Siellä on ollut se muutama prosentti, joka ei olekaan ollut se oikea kohderyhmä blokkereille. Heidän olemassaolonsa juuri todistaa, että blokkereista voi palata takaisin syntymäsukupuolenmukaiseen kokemukseen.
Että noin sekavaa tekstiä sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Psykologiassa vallitsee melkoinen konsensus siitä, että pysyväluonteinen identiteetti on kehityksen lopputulos eikä mikään synnynnäinen ominaisuus. Sukupuoli-identiteetin osalta on kuitenkin yhtäkkiä alettu väittää päinvastaista, vailla minkäänlaisia todisteita. Se, että lapsella nousee alkeellinen ymmärrys sukupuolieroista on aika kaukana vielä siitä, että niitä ymmärtäisi sisäsyntyisellä tavalla - ilman puberteettia kun ei ole sellaisia sukupuolen toimintoja joilla asian voisi konkreettisesti kokea. Vain harvalla edes jokin identiteetin osa-alue pysyy muuttumattomana taaperosta aikuisuuteen, uskoohan moni pikkulapsi jumalaankin mutta vain muutamasta tulee Päivi Räsänen.
Jos identiteettikehitystä ohjaisi pelkkä biologia, mitään transsukupuolisuutta ei edes olisi. Ei aikuisissa eikä lapsissa. Jokaisessa aivosolussa on joko miehen tai naisen kromosomit, eikä ne "tiedä" mitä on olla jotain muuta.
Kyllä, 2-3-vuotias on kaikilta osin vielä hemmetin tyhmä eikä se ole aliarvio. Ja aikuisten pitää ymmärtää se jotta lapsi pysyy hengissä.
Mikään identiteetti ei ole sisäsyntyinen eikä sukupuoli-identiteetin olemassaoloa pystytä todentamaan aikuseltakaan millään fyysisen todellisuuden kuvantamislaitteella tai labratestillä. Pikkulapsihan uskoo olevansa dinosaurus tai prinsessa, jos aikuinen uskottelee hänelle niin.
Sisäsyntyinen ei tarkoita samaa asiaa kuin synnynnäinen, eikä synnynnäinen ominaisuus tarkoita, että se olisi ihmisellä olemassa heti syntymän hetkellä.
Ja olet kyllä ihan ulalla, jos luulet, että ihmisen sisäsyntyiset ominaisuudet eivät vaikuta identiteettiin.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista lukea, kun väitellään päivänselvistä asioista. Sukupuolia on vain 2, mutta silti jankkaajat yrittävät todistella muuta :D
Itseasiassa kukaan tässä keskustelussa ei ole väittänyt, että sukupuolia olisi enemmän kuin kaksi. Eihän transsukupuoliset mikään kolmas sukupuoli ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan oikeasti viimeistään nyt alkaa kuuntelemaan detransitoitujien kokemuksia, jos edelleen on sitä mieltä, että nk. transhoidot ovat ihan oikeaa lääketiedettä.
Detransitioitujen määrä on todella pieni. Miksi juuri heitä pitäisi kuunnella, sen sijaan että kuunneltaisiin sitä reippaasti yli 90 % transitioitujista, joilla ei ole mitään halua detransitioitua?
Onko sinulla joku tutkimus, johon viittaat, kun puhut detransitoitujien pienestä määrästä ja yli 90 prosentista tyytyväisiä? En usko, että on, koska niitä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia on niin vähän. Jos seuraat aiheesta käytävää keskustelua, et voi enää uskoa tuota väitettä. Transtoimenpiteisiin hakeutuvien ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti (tästä sen sijaan on tilastoja, myös Suomesta) ja toisaalta joissain maissa malli on muuttunut affirmatiiviseksi (ts. toimenpiteet eivät vaadi tutkimuksia joko lainkaan tai tutkimukset ovat hyvin pintapuolisia).
Suosittelen ihan oikeasti asiaan perentymistä monipuolisesti. Niin minäkin tein, kun aloin ihmetellä, miksi nyt sanotaan, että transnaiset ovat ihan oikeasti naisia. Halusin ymmärtää, mistä asiassa on kyse. Siitä alkoi vuosia kestänyt tiedonhakuprosessi.
https://medium.com/@lexi.m.henny/how-common-is-detransition-a-review-of…
Sinä et ole perehtynyt aiheeseen monipuolisesti. Olet perehtynyt transvastaiseen propagandaan.
Sä syytät muita transvastaisesta propagandasta ja itse jaat transsuaktivistien propagandaa :DDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Psykologiassa vallitsee melkoinen konsensus siitä, että pysyväluonteinen identiteetti on kehityksen lopputulos eikä mikään synnynnäinen ominaisuus. Sukupuoli-identiteetin osalta on kuitenkin yhtäkkiä alettu väittää päinvastaista, vailla minkäänlaisia todisteita. Se, että lapsella nousee alkeellinen ymmärrys sukupuolieroista on aika kaukana vielä siitä, että niitä ymmärtäisi sisäsyntyisellä tavalla - ilman puberteettia kun ei ole sellaisia sukupuolen toimintoja joilla asian voisi konkreettisesti kokea. Vain harvalla edes jokin identiteetin osa-alue pysyy muuttumattomana taaperosta aikuisuuteen, uskoohan moni pikkulapsi jumalaankin mutta vain muutamasta tulee Päivi Räsänen.
Jos identiteettikehitystä ohjaisi pelkkä biologia, mitään transsukupuolisuutta ei edes olisi. Ei aikuisissa eikä lapsissa. Jokaisessa aivosolussa on joko miehen tai naisen kromosomit, eikä ne "tiedä" mitä on olla jotain muuta.
Kyllä, 2-3-vuotias on kaikilta osin vielä hemmetin tyhmä eikä se ole aliarvio. Ja aikuisten pitää ymmärtää se jotta lapsi pysyy hengissä.
No kyllä sillä transsukupuolisuudellakin biologinen tausta on. Muuten joidenkin sisäsyntyinen kokemus sukupuolesta ei olisi eri kuin kehon sukupuoli.
Tottakai identiteettikehitys vie pitkään. Kuitenkin lainalaisuuksia on siinä, koska esim. lapsi tunnistaa oman sukupuolensa (n. 2-3 v.)
Tällaista biologista taustaa ei olla kuitenkaan toistaiseksi löydetty esim. aivotutkimusten kautta vaan pikemminkin transsukupuolisuuden etiologiassa on tunnistettu niin monia neurologisia, seksuaalisia ja psykososiaalisia tekijöitä, että yksiselitteisen biologisen syyn löytyminen on varsin epätodennäköistä.
Geneettinen alttius ollaan havaittu kaksoskokeissa. Eikä mun mielestä mitään yhtä tiettyä syytä täydy löytyä, että voidaan jonkun ymmärtää liittyvän biologiaan.
Kerro meille, kuinka laaja ja laadukas tämä tutkimus on?
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.