Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Kommentit (135)
Olin opiskelija ja mitattiin laskeutumaa parkkipaikalla autojen katoilta
Kuulin Pohjanmaan sukulaisilta tutuilta tuolloin että lapsia oli kehotettu käymään suihkussa ja pysymään sisällä :D
Nyt jälkikäteen kuullut ja lukenut ettei sinne asti päätynyt säteilyä.
Meidän perhe asui Briteissä tuon vuoden, isän työn takia. Olin alle kouluikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös siellä Tsernobyhlin luona asunu mummoja jotka eivät halunneet lähteä kotoaan. Söivät sieniä ja omia kasvatettuja puutarhatuotteita. Tuli vaan mieleen, kelle se syöpä tulee, niin tulee.
Toinen juttu oli näistä italiasta jossa vaaralliset jätteet jos muutkin, dumpataan vaan kasvimaitten lähelle. Joku kaupunki jossa valtavasti syöpäsairaita ja siihen kuolleita eri ikäisiä, johtunee maahan dumpatuista vaarallisista aineista. Jos "herkillä" altistusta pitkään, niin sairastuvat.
Mummot lähti, mutta palasivat koteihinsa, siellä asuu vieläkin
Ei kai nyt enää? Kai ne jo kuolleet on? Nehän oli mummoja jo silloin.
Piti ihan tarkistaa netistä, että milllainen ilma oli tulloin 27.4. Muistan lapsena sen olleen lämmin ja aurinkoinen päivä ja olimme ulkona nuoremman sisareni kanssa leikkimässä.
Kyllä, Helsingissä oli silloin 18 astetta, eli en muista väärin. Seuraavien päivien sateista en muista mitään.
Lapsen mieleen on jäänyt sellainen vähän ahdistava tunnelma uutisten jälkeen. Olin 8-vuotias silloin.
Odotin lasta, hän syntyi marraskuulla. Mitään erityistä ei pääkaupungissa kohkattu.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Suomeen tullut tieto tapahtuneesta vasta toukokuun puolivälissä? Muistelen, että Gorba oli silloin TV:ssä kertomassa onnettomuudesta.
Tuossa kun muistelin tapahtumia niin ensimmäisenä onnettumuuden huomasi helikoperilentäjä joka kuvasi onnettomuutta ja säteily oli niin kovaa että kameran filmi vahingottui ja kuva oli heikkolaatuinen Asiaan reagotiin melko nopeasti ja säteilypilven suuntaa yritettiin muuttaa poispäin isoimmista kaupungista jodisuolalla
Pilvi muuttikin suuntaa ja kiersi Ukrainan kautta Ruotsiin ja siellä huomattiin korkea säteilyarvo ja pilvi jatkoi keskisuomen yli Vasta tässä vaiheessa tieto tuli suomeen kun siitä uutisoitiin Ruotsissa
Asiasta alkoi sitten myöhemmin olla kaikenlaista teoriaa jopa siihen asti että jenkkiläiset olivat hakkeroineet voimalan tietokoneet ja onnettomuus johtui siitä Näin ei kuitenkaan ollut vaan voimalassa tehty ylikuormituskoe epäonnistui ja johti onnettomuuteen ja sitäpaitsi varajärjestelmään ei edes tietokoneita tarvittu
Aikaa on jo sen verran että muisteloissani voi olla virheitä mutta jotakuinkin näin se meni Alkuperäistä helikopteri videota en kuvaajakopterista löytänyt mutta toisesta löytyi kun tulkkarilin youtubelle venäjää jos nyt sitten tämäkään alkuperäinen ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista saaneeni joditablettia lapsena, en tiedä tuliko otettua mitään. Omenansiemeniä isä syötti. Ilman pipoa ei saanut olla. Suu auki sateessa ei saanut kulkea. Toisaalta kai vesijohtovettä silti käytettiin?
Omenansiemeniä ja pipo? Mistä nää tuli, siis ajatus että auttaisivat?
omenansiemenissä on ainakin syanidia :D
Vierailija kirjoitti:
Kuulin Pohjanmaan sukulaisilta tutuilta tuolloin että lapsia oli kehotettu käymään suihkussa ja pysymään sisällä :D
Nyt jälkikäteen kuullut ja lukenut ettei sinne asti päätynyt säteilyä.
Meidän perhe asui Briteissä tuon vuoden, isän työn takia. Olin alle kouluikäinen.
Kyllähän sitä sinnekin tuli.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä oli huoli että voiko eläimiä kuinka päästää sitten kevät kesällä laitumille.
ei syöty joditabletteja, vaan korostettiin, että otetaan vasta jos viranomainen määrää
ainsin tuon eläinlainauksen, sillä muistelin itsekin tuollaista ja olikohan niin, että aika monin paikoin eläimiä pidettiin sisätiloissa, lähinnä lypsykarjaa (pyrittiin lypsykarja pitämään mahdollisimman "puhtaana", koska toki se säteily kerääntyisi myös lehmien utareisiin) ja jossain lehdessä joku emäntä oli huolissaan lehmistään, kun ovat niin stressaantuneet, kun eivät ymmärrä miksei pääse ulos
ei tuo kyllä suuremmin näkynyt lapsen elämässä. koulussa opetettiin miten suojaudutaan säteilyltä kotona ja miten ruoat suojataan ja sellaista. sateella piti välttää ulosmenoa. eniten harmitti, että kouluun piti silti mennä eikä saatu ylimääräistä lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Se vain hyssyteltiin lapsilta. Ei toimenpiteitä.
Eipä siitä tienneet edes viranomaiset kun NL ei kertonut.
Höpinät jodista ja sisällä olosta ovat paskaa tai jonkun valemuistoja.
Minä en ainakaan tehnyt mitään, vaan elin kuten olin elänyt siihenkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut mitään ohjetta, koska Suomen säteilyturvakeskus oli niin pihalla tapahtuneesta. Ydinlaskeumat oli jo tulleet ja vasta päiviä sen jälkeen Suomessa edes tajuttiin asia kunnolla. Eli emme tehneet yhtään mitään. Ja vasta vuosien jälkeen alettiin oikeasti pohtimaan niitä alueita, jonne tuli isompia laskeumia, mutta koskaan ei ole tullut esim. kieltoa poimia sieniä tms. pahimmilta alueilta.
suomessahan oli havaittu säteilytasojen nousu, mutta ei teidetty miksi tai missä se lähde on. neuvostoliittoa epäiltiin (taisi olla niin, että ruotsi alkoi epäillä ensin), mutta nl toki sen kielsi kunnes jäivät housut nilkoissa kiinni.
minä muistan kiellot syödä metsämarjoja ja sieniä ja riistaeläimiä
suomi oli hyvin onnekas maa, kun kummasti tuulet vei pahimmat laskeumat muualle eurooppaan. toki suomikin osansa sai.
Muistan, että Helsingissä oli lämmin kevätpäivä ja tavoistani poiketen kävelin ulkona kotimatkalla bussikyydin sijaan. Eipä siitä isompaa älämölöä nostettu. Nyt olisi varmaan toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vain hyssyteltiin lapsilta. Ei toimenpiteitä.
Eipä siitä tienneet edes viranomaiset kun NL ei kertonut.
Höpinät jodista ja sisällä olosta ovat paskaa tai jonkun valemuistoja.
ainakaan yleisesti ei otettu jobitabuja eikä oltu sisällä kuin ehkä sadesäällä, mutta en ihmettelisi yhtään, jos jossain perheessä oli hysteeriset vanhemmat ja päättäneet jodittaa lapsensa ja itsensä, koska eivät luottaneet viranomaistietoon (onhan näitä tällaisia nykyisinkin. kuka kieltää ottamasta rokotteita, kuka kieltää syömästä rypsiöljyä ja uskoo sen olevan pahaa jne) ja kieltäneet lapsiltaan ulkonaolon ja lapset eivät sitten edes aikuistuttaan tajunneet miettiä, että ehkä muut perheet eivät eläneetkään samalla lailla ja joditus ja sisälläolo oli vain heidän vanhempiensa keksintö.
Meidän perhe kävi vuosien ajan säteilymittauksissa kerran vuodessa. Asuttiin Pirkanmaalla kunnassa, jossa merkittävää laskeumaa. Kuuluttiin johonkin väestöotantaan.
Laitteessa piti maata hiljaa paikallaan oliko ehkä 20 minuuttia, jonka jälkeen tuli tulos (becquerel-määrä). Tilastotutkimustarkoituksiin tietoa käytettiin.
Omalla kohdallani saamani säteilyannos toistaiseksi ole realisoitunut syöpänä tms.
En saanut kahteen päivään mennä pihalle leikkimään koska äiti panikoi. Sitten unohti koko jutun ja elämä jatkui kuten ennenkin. Olin viisivuotias.
Me asuimme ykkösalueella eikä näin ollen onnettomuus aiheuttanut juuri mitään mutosta mihinkään. Tokikaan alussa sitä ei tiedetty tarkkaan, joten ei meilläkään metsämarjoja kerätty ja sinä vuonna miehet jättivät metsäreissut väliin. Tuolla alueella oli varsin vähäsateinen kesä, mikä siis oli hyvä, kun ei meille sitten sateen mukana tullut laskeumaa.
Kaverin perhe asui yhdesät pahimmista alueista ja joskus vuosia myöhemmin (ehkä 10+ vuotta myöhemmin) perheen äidillä todettiin kilpirauhassyöpä. Parani leikkauksella.
Jodia ei suositeltu. Suomessa säteilymäärät hengitysilmassa olivat liian pienet, että jodista olisi ollut hyötyä. (Ravinnon kautta, järvikalat, riista ym. saatavaan säteilyyn liittyen suositukset sen sijaan kyllä annettiin).
Ei siitä juuri mitään kerrottu, lähinnä vähäteltiin ja vaiettiin.
Itse asuin ja asun edelleen suomen pahimman laskeuman alueella.
Jouduin käymään yläastetta joka oli ihan helvettiä.