Nainen, voisitko olla miehen kanssa joka ei kykene johtamaan suhteessa?
Tällä tarkoitan sitä, että nainen joutuu tekemään lähes kaikki päätökset ja aloitteet. Mies ei pystyisi edes esim. pyytämään treffeille. Johtamisella en siis tarkoita mitään määräilyä tai kontrollointia vaan sitä että osaa ottaa tilanteita haltuun.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.
Ensi kerralla toimi näin: Siivoa (koti pitää muutenkin siivota niin sama tehdä tuolloin) ja tämän jälkeen keskustelu vaimon kanssa mikä on sun toive näille asioille. Asiallisesti hoidat kahvitukset yms ja vakavat keskustelut käydään kun ollaan kaksin
Ei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinTuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.
No hyvä että muistaa ettei tarvi toistaa. Teidän pitää opetella riitelemään ja sopimaan aikuismaisesti. Molempien.
Sinä opit ilmaisemaan lempeästi ja selvästi tahdon ja rajat, vaimo oppii käsittelemään asiat niin ette niitä kaivella enää esiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinJoo tää on niin tuttua. Jos koittaa mistään edes puhua nii suututaan syyttelystä ja vetäydytään. Mitään kritiikkiä ei kestä.
Mun ylikiltti mies sulkeutui henkisesti ja yritti vaihtaa puheenaihetta tai poistua tilanteesta aivan sama mitä yritin. Tai vaan istui hiljaa ja myötäili täysin kuulematta mitä sanon. Silmät liikkui mutta takaa puuttui valo.
Onko tämä joku puolustusdefenssi?
Ihminen menee puolustuskannalle kaikesta. Mutta miksi?
Vierailija kirjoitti:
Treffailu on Ameriikan hömpötystä. Ei kuulu meidän kulttuuriimme
Täh? Treffailuhan kuuluu suhteen alkuun, eli on seurustelua. Siitä sitten suhde etenee tai loppuu. Miten muuten toiseen tutustuu jos ei treffaile? Me treffailimme vuoden ja sitten menimme kihloihin ja avioon, treffailun tuloksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinJoo tää on niin tuttua. Jos koittaa mistään edes puhua nii suututaan syyttelystä ja vetäydytään. Mitään kritiikkiä ei kestä.
Mun ylikiltti mies sulkeutui henkisesti ja yritti vaihtaa puheenaihetta tai poistua tilanteesta aivan sama mitä yritin. Tai vaan istui hiljaa ja myötäili täysin kuulematta mitä sanon. Silmät liikkui mutta takaa puuttui valo.
Miksi kuulostaa nii tutulta. Mitään ei vastaa tai sano ihankun ei edes ymmärtäisi puhetta.
niin mikä hemmetti tossa vaivaa ihmistä? Kerro mulle oikeesti
Epäterve, häiriintynyt häpeän tunne.
En tiedä Suomenkielistä termiä mutta englanniksi toxic shame
En. Kerron kyllä, jos olen eri mieltä. Olisi helpottavaa jos joku muu ottaisi vetovastuun ja olisi aloitteellinen. En jaksa vetää perässä kivirekeä, en saa siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinTuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.
No hyvä että muistaa ettei tarvi toistaa. Teidän pitää opetella riitelemään ja sopimaan aikuismaisesti. Molempien.
Sinä opit ilmaisemaan lempeästi ja selvästi tahdon ja rajat, vaimo oppii käsittelemään asiat niin ette niitä kaivella enää esiin
Mutta kun ei enää jaksa riidellä. Siitähän tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinJoo tää on niin tuttua. Jos koittaa mistään edes puhua nii suututaan syyttelystä ja vetäydytään. Mitään kritiikkiä ei kestä.
Mun ylikiltti mies sulkeutui henkisesti ja yritti vaihtaa puheenaihetta tai poistua tilanteesta aivan sama mitä yritin. Tai vaan istui hiljaa ja myötäili täysin kuulematta mitä sanon. Silmät liikkui mutta takaa puuttui valo.
Onko tämä joku puolustusdefenssi?
Ihminen menee puolustuskannalle kaikesta. Mutta miksi?
Mitä siinä voi enää tehdä jos joka ikinen asia mitä toinen sanoo, koetaan hyökkäyksenä?
Aika avuton on oloni.
Ei tunnut kovin luonnonmukaiselta keskustelulta. Jokin pipon sisältä on hukkunut kun asiat "just mentävä tietyllä tavalla" eikä yhtään sivu. Keskustelkaan ihan rauhallisesti ja vaikka välillä selvin päin, jookos??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Treffailu on Ameriikan hömpötystä. Ei kuulu meidän kulttuuriimme
Täh? Treffailuhan kuuluu suhteen alkuun, eli on seurustelua. Siitä sitten suhde etenee tai loppuu. Miten muuten toiseen tutustuu jos ei treffaile? Me treffailimme vuoden ja sitten menimme kihloihin ja avioon, treffailun tuloksena.
Skandinaavinen tapa on panna ensin ja tutustua sitten. Tämä on ihan meemitasolla ja skandi-influensserit jopa ylläpitävät tätä meemiä, siis naiset. Että sosiaaliset taidot ovat nollassa mutta haarat aukeavat kuin junan vessa
Tätä ne junttimiehet täälläkin toitottavat, että pitäisi mennä baariin, antaa ilmaispillua tuntemattomalle ja sitten mies päättää haluaako jatkaa tämän pillun kairaamista, aivan kuin se olisi joku jumalten lahja naisille :D Hah hah mitkä deluusiot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinJoo tää on niin tuttua. Jos koittaa mistään edes puhua nii suututaan syyttelystä ja vetäydytään. Mitään kritiikkiä ei kestä.
Voi myös miettiä, onko se kaikki kritiikki ja mikromanagerointi tarpeen
Suomi on ihan rehellisesti ainoa maa, jossa olen nähnyt julkisella paikalla useamman kerran vaimon huutavan miehelleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinTuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.
No hyvä että muistaa ettei tarvi toistaa. Teidän pitää opetella riitelemään ja sopimaan aikuismaisesti. Molempien.
Sinä opit ilmaisemaan lempeästi ja selvästi tahdon ja rajat, vaimo oppii käsittelemään asiat niin ette niitä kaivella enää esiinMutta kun ei enää jaksa riidellä. Siitähän tässä on kyse.
No kun tuon asian käytte aikuismaisesti läpi niin ei tosta enää toista kertaa tarvi riidellä. Tämän tyyppiset asiat pitää hoitaa pois parisuhteen ekoina vuosina eikä vältellä ja hillota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinTuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.
No hyvä että muistaa ettei tarvi toistaa. Teidän pitää opetella riitelemään ja sopimaan aikuismaisesti. Molempien.
Sinä opit ilmaisemaan lempeästi ja selvästi tahdon ja rajat, vaimo oppii käsittelemään asiat niin ette niitä kaivella enää esiinMutta kun ei enää jaksa riidellä. Siitähän tässä on kyse.
Sitten voi muuttaa erilleen ja jatkaa rakkaan puolisonsa tapaamista vain niissä merkeissä, kun pystyy tekemään sitä ilman vammaista riitelyä. Jos ei pysty tai jos vuorovaikutus on pelkkää seksin vonkaamista niin silloin oikea osoite ei ole ylipäätään tavallinen nainen vaan pornosaitti tai suoraan tilaat jonkun f lesun tai seksiropontin jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinTuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.
No hyvä että muistaa ettei tarvi toistaa. Teidän pitää opetella riitelemään ja sopimaan aikuismaisesti. Molempien.
Sinä opit ilmaisemaan lempeästi ja selvästi tahdon ja rajat, vaimo oppii käsittelemään asiat niin ette niitä kaivella enää esiinMutta kun ei enää jaksa riidellä. Siitähän tässä on kyse.
No kun tuon asian käytte aikuismaisesti läpi niin ei tosta enää toista kertaa tarvi riidellä. Tämän tyyppiset asiat pitää hoitaa pois parisuhteen ekoina vuosina eikä vältellä ja hillota.
En minä välitä kouluttaa vapailla markkinoilla olevia miehiä. Jos mies ei ole sitoutunut naiseen ja tämän koulutukseen niin juoskoot ympäriinsä kuin villieläin, ei ole itseltäni pois.
Parisuhteen ekat pari vuotta on tehty siihen että harrastetaan seksiä ja riidellään. Sen jälkeen kypsä kumppanuus jossa puhalletaan yhteen hiileen. Ja seksikin pysyy kuvioissa
Jos ei osaa riidellä fiksusti niin niitä sanoja asoita käydään läpi hautaan saakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävä esimerkki: vaimo taannoin kutsui vanhempansa minun syntymäpäivilleni ja käski siivota (ei muita vieraita, ei tässä iässä enää juhlita muutenkaan). Nöyrämiehenä tietysti tottelin.
Olisko se suhteen tila sitten parempi jos olisin ottanut raivarit ja sanonut että mitä stanaa lähden tästä baariin? En usko.Te ylikilt miehet ootte just näitä jolta puuttuu se välimallin jämäkkä ei:n sanominen ilman kiukuttelua ja kiroilua.
Kun ei olla totuttu vetämään rajoja niin se on sit joko joo joo tai vihaisena baariinJoo tää on niin tuttua. Jos koittaa mistään edes puhua nii suututaan syyttelystä ja vetäydytään. Mitään kritiikkiä ei kestä.
Voi myös miettiä, onko se kaikki kritiikki ja mikromanagerointi tarpeen
Suomi on ihan rehellisesti ainoa maa, jossa olen nähnyt julkisella paikalla useamman kerran vaimon huutavan miehelleen
Sitten? Jos se mies on rasittava vätys ja ongelma niin mitä muuta pitäisi tehdä? Miehet eivät täällä edes elätä puolisoitaan niin aika vähän heillä on yhtään mitään sanomista siihen mitä nainen tekee tai on tekemättä
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen ekat pari vuotta on tehty siihen että harrastetaan seksiä ja riidellään. Sen jälkeen kypsä kumppanuus jossa puhalletaan yhteen hiileen. Ja seksikin pysyy kuvioissa
Jos ei osaa riidellä fiksusti niin niitä sanoja asoita käydään läpi hautaan saakka
Joopa joo, mies voi tumputtaa niin kauan kunnes on valmis isäksi ja sitten lähestyy naista rahatukun kanssa nöyrästi. Edes thaikkunaiset eivät anna pimsaa ilmaiseksi, aika olematon saa naisen itsetunto olla että lankeaa parisuhdemeemiin ja näin tekee
Vierailija kirjoitti:
"Naiset ei tajuu ettei miehellä riitä energia rakastaa sekä naista että lapsia."
Nii ku kaikki rakkaus menee itseensä.
Omaan munantappiin jos tarkkoja ollaan. Lapsikin on usein vain velvollisuus ja groomausväline uuden naisen saamiseksi, jos lapsen äiti lakkaa antamasta. "Katsokaa mua oon hyvä iskä kun yhteishuollan ja vonkaan julkisesti kaikilta maailman naisilta"
Kun miehen mielestä riittää, että hän käy töissä niin mikään ei muuta tätä mielipidettä. Jos lapset haluavat vaikka pulkkamäkeen niin mies ei lähde, koska häntä ei huvita. Kun vaimo haluaa lomalle saaristoon niin mies ei lähde, koska ei huvita. Kaikki järjestelyt ovat tietysti vaimon tehtävä, mutta silti mies ei lähde mukaan.
Mies ei ikinä ehdota, mikä olisi sellaista, mitä huvittaisi tehdä. Ilmeisesti ei huvita olla vaimon+lasten kanssa.
Arki on täysin vaimon varassa: lasten koulu- ja harrastusasiat, lasten synttärikutsut jne. Lisäksi vaimon pitää huolehtia sekä omista että miehen menoista (esim hammastarkastukset tai parturi), koska muuten niitä ei ikinä tehdä. Lisäksi vaimo huolehtii laskuista. Varsinkin, jos joku laskuttaja on tehnyt virheen ja siinä on jotain selvitettävää.
Miten kauan jaksan vetää kivirekeä perässäni?
Tuossa vaiheessa ne vieraat oli jo kutsuttu, koska ne toi kakun jota en tilannut. Jos sulla on semmoinen puoliso joka muistaa seuraavat 30 vuotta mitä sanoit ja toimii sen mukaisesti, pitää aina vähän miettiä, mitä suustaan päästää.