Unelmia Italiassa kausi 3
Jotenkin haikea jakso Reinon takia. Mutta onneksi Viljo tuli taloon.
Kommentit (297)
Viljo on väsy. Ei jaksaisi edes iltapisulle nousta. On kuuma ja päivät täynnä touhua.
Kuinka kauan tuo pojanroikale nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä?
Joo hauska oli tän aamun huomenta Suomen haastattelu. Mulle tuli sellainen olo, että Lore kävis hyvin Jarin kaveripiirin; molemmat hauskoja lupsakoita miehiä, osaavat naurattaa hetkessä :D Hahah Jari oli sanonut ellenille ettei hän aio lähteä mihinkään kun joskus alkuaikoina olivat jostain kiistelleet, että tulee olemaan sitten kiusallista E:n tuleville poikaystäville :D Siinäpä varma ja määrätietoinen mies.
Jari on niin tavallisen hauska, että unohdin jo Elleninkin olevan ohjelmassa. :)
Jäi häiritsemään lauloiko Hanna Pakarinen sillon, kun ron Moss soitti kitaraa. Kuunteliko joku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollekin täällä Ellenin huomionhakuisuuden puolustaminen on sydämen asia 😄 Miksi on niin vaikea hyväksyä että kun kokoajan lehtiin tunkee, herättää se ihmisissä myös muita kuin ihailevia fiiliksiä..
Hänmentävää että noin paljon sua ärsyttää, MUTTA luet kyllä kaikki haastattelut ja selaat kuvatkin läpi 😂 Ja ei, niihin EI törmää jatkuvasti, ellei halua.
Jos et hänestä pidä niin mikset antaisi olla kuten normaalit ihmiset tekee, jätä lukematta ja huomioimatta, etenkin poistu äkkiä Elleniin liittyvästä keskusteluketjusta. Ihmekös noin ahdistaa, kun on pakkomielle seurata häntä ihan koko ajan joka puolella. Kateutta selvästi, ja isosti 😂 Muuten et täällä mesoaisi noin nolosti.
En lue haastatteluja hänestä; niiltä ei voi välttyä ainakaan puhelimen chrome selaimen uutisvirrassa :D Kuten tuo MLL-juttukin. Koita nyt vaan hyväksyä että perusteltua kritiikkiä on ok esittää. Toi kateuskortti muuten on tosi kulunu.. Sarjaa seurasin Italian ja lempikoirarotuni takia. Tää ei oo mikään "Ellenin keskusteluketju" kato pelkästään :D Rauhaa&rakkauta <3
Älä viitsi. minä en ole nähnyt yhtään lehtihaastattelua enkä muutakaan juuttua Ellenistä. Kyllä se on niin, että sinä niitä silmä kovana kyttäät, että pääset sitten haukkumaan. ja vaikka et myönnä, niin kateushan se laittaa ihmisen noin toimimaan.
Ja älä nyt ainakaan tunge tähän ketjuun mistä heistä puhutaan. Tämä tuskin tulee vastaan chromen uutisvirrassa vaan varta vasten tänne itsesi kampeat :D
Ja eiköhän koiraohjelmia ole muitakin ja italiaakin pystyt näkemään muustakin, kuin tästä ohjelmasta, jos se Ellen noin nostattaa verenpainettasi.
Vierailija kirjoitti:
"Toki julkisuuden kanssa on oma taiteilunsa. Haluamme suojella lapsen yksityisyyttä, jotta hänellä on mahdollisimman hyvä ja turvallinen lapsuus, mutta Ralph itse ei pidä julkisuutta minään. Elämme sellaista maalaiselämää, että julkisuus ei näyttäydy arjessamme ohjelman lisäksi juurikaan"
Ai lapsen yksityisyyttä suojellaan tuomalla hänet joka lehdessä esille ja nyt tuossa mll jutussa jopa lapsen kasvot? :o Todella omituinen kommentti Elleniltä. He ovat koko ajan esillä jossain mediassa.
https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/ellen-jokikunnas-on-unelma-ammatissa-aitina/
No eivät ole, vaan suurin osa elämää on "korvessa". Tuskin poika tuosta julkisuudesta kärsii pennin vertaa. Voitte olla ihan huoletta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan tuo pojanroikale nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä?
Ai nukkuuko. Olisi kyllä aika opettaa nukkumaan omassa sängyssä. Pelkääkö poika jotain.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo sen Jokikunnaksen ohjelma? Kuinka joku voi katsoa, vastenmielisin ihminen jonka tiedän.
Minun mielestä ohjelma on hyvä, olen katsonut. Ellen on tosi hyvä ohjelmissa ja mukavan oloinen.
Ralphia suojellaan TV-ohjelmassa hyvin, häntä kuvataan joko niin, että kasvoja ei näytetä tai sitten hänellä on aurinkolasit päässä.
"Äitiys on Ellen Jokikunnaksen toiveammatti
Seitsemän vuotta, sata ihmistä, psykologisia testejä ja todistuksia. Kulttuurivieras Ellen Jokikunnaksen tie äidiksi vei 30 vuotta. Ralph teki unelmasta totta."
Adoptio alkoi vuoden kestävällä adoptioneuvonnalla, jossa yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa käytiin läpi tulevien vanhempien elämää, parisuhdetta ja lapsuutta.
Sen jälkeen valittiin kohdemaa. Filippiinit edellytti Jokikunnaksen mukaan lukuisia psykologisia testejä, vakaata taloutta, lääkärintodistuksia, suosituskirjeitä työnantajilta ja ystäviltä.
Katolisena maana Filippiinit vaati lisäksi, että adoptiovanhemmat kuuluvat kirkkoon ja ovat olleet seurakunnassa kirjoilla viisi vuotta.
– Oli hassua soittaa oman seurakunnan papille, että tule kylään. Me tarvitsemme sinulta suosituskirjeen, että olemme hyviä kristittyjä, Jokikunnas muistelee.
Jokikunnas pitää vaatimusten määrää häkellyttävänä. Hän laskee, että lopulta lähes sata ihmistä vaikutti heidän elämänsä tärkeimpään asiaan – siihen, saavatko he tulla vanhemmiksi.
Oman elämän ”tonkiminen” tuntui ajoittain kuormittavalta ja tungettelevalta, loukkaavaltakin.
Samaan aikaan piti pelätä, että elämässä tapahtuu jotain, joka pudottaa jonosta pois: Entä jos jompikumpi sairastuu? Entä jos tulot putoavat?
Adoptioprosessi laittoi elämän pauselle.
Kesti lopulta seitsemän vuotta ennen kuin Ralph pääsi kotiin Nurmijärvelle. Väliin tuli korona, joka keskeytti adoption lähes kahdeksi vuodeksi.
Filippiinit myös muutti politiikkaansa niin, että kaikki alle kuusivuotiaat päätettiin sijoittaa ensisijaisesti kotimaahan. Se tarkoitti, että kansainväliseen adoptioon annettiin aiempaa vähemmän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan tuo pojanroikale nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä?
Ai nukkuuko. Olisi kyllä aika opettaa nukkumaan omassa sängyssä. Pelkääkö poika jotain.
Jos hän ikänsä on asunut lastenkodissa ja nukkunut samassa huoneessa toisten kanssa, luonnollisesti on pelottavaa nukkua yksin.
Vierailija kirjoitti:
Jäi häiritsemään lauloiko Hanna Pakarinen sillon, kun ron Moss soitti kitaraa. Kuunteliko joku?
Juu lauloi Hanna.
Sympaattinen ja lämminhenkinen haastattelu ja video eilen YLE uutisissa.
Vierailija kirjoitti:
Jäi häiritsemään lauloiko Hanna Pakarinen sillon, kun ron Moss soitti kitaraa. Kuunteliko joku?
Joo Hanna lauloi ja Ronn soitteli kitaraa, hyvältä kuulosti.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan tuo pojanroikale nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä?
Sitten kun sun elämään tulee oikeita murheita, et enää jaksa vinkua siitä kauanko joku lapsi nukkuu vanhempien sängyssä. Eikä tuo nyt ei mikään ongelma olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan tuo pojanroikale nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä?
Ai nukkuuko. Olisi kyllä aika opettaa nukkumaan omassa sängyssä. Pelkääkö poika jotain.
Mitä välii, kenen sängyssä se nukkuu? Kyllä se joskus haluaa ihan omaan sänkyyn. Ja jos lasta pelottaa on ihanaa, että vanhemmat ymmärtää ja anta alapsen nukkua turvallisesti vieressä. Tuskin se lapsi siihen loppuelämäkseen jää.
Miksi ihmiset jaksaa vaivata päätään sillä missä joku lapsi nukkuu? Ja mitä haittaa siitä on jos lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Se lienee pääasia
Ikävää jos lapsi pakotetaan omaan sänkyyn ja ejkä omaan huoneeseenkin, vaikka lapsi sitten pelkäisi kaikki yöt. Ei ole terveellistä sellainen.
On tosi hienoa nähdä, miten onnellinen Ralph on saatuaan omat vanhemmat. Iloinen ja aktiivinen poika! Ja miten onnellisia Ellen ja Jari ovat pojastaan, joka on kummallista kyllä aivan samanlainen kuin he itse. Rakkaus välittyy niin hyvin katsojille jokaisessa sarjan jaksossa.