L/over nosti pintaan vanhat ahdistukset omasta parisuhteesta

Ootko se sama joka kirjoitti aiemminkin, ja oot vielä yhdessä saman hyypiön kanssa?

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Vierailija kirjoitti:

Ootko se sama joka kirjoitti aiemminkin, ja oot vielä yhdessä saman hyypiön kanssa?

Olen minä keskustellut palstalla ennenkin eri ketjuissa, mutta en nyt tiedä mihin viittaat. Mutta saman miehen kanssa olen, eikä noita piirteitä suhteessa enää ole. Onneksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Niin, nykyään tästä puhutaan ja se on hyvä. Ei tällaista keskustelua aiemmin ollut. Vaikka 20-30 vuotta sitten, ei tiedetty mistään kaasuvaloista mitään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Sinä joka kerrot, että on miesten ongelma. Ei ole naisia on myös, enemmän kuin suurin osa osaa edes ajatella. Miehet ovat vain enemmän puheissa. Ja toisekseen, tutkimusten mukaan ne, jotka luulevat, etteivät tuollaiseen mene, menevät helpommin. Eipä mulla muuta. 

T: narsisteja hoitava

Sama enkä voinut kattoakaan. Onneksi erottu.

Aikamoista, että olet tämän miehen kanssa vielä yhdessä. Itse en pystyisi antamaan anteeksi moista käytöstä.

Sama juttu, tosi ahdistunut tunne tuli joka jaksossa ja lopussa vedet silmiin kun tuli ohjeet pyytää apua jos tätä on omassa elämässä, puhelinnumerot ja muut. Voi, kunpa kaikki uskaltaisivat ja hakisivat!

Täältä jostain sivukommenttina : Kyllä tuo sarja oli järkyttävä ja pelottava. Syvä myötätunto kaikkia kohtaan jotka ovat moista kokeneet tai kokevat tälläkin hetkellä.

Vaikea tajuta sitäkään, kun tuli se mainos tv:stä missä se iso kello tikittää ja välillä viisari putoaa, ja sitten sanotaan: perheenjäsen, läheinen tai puoliso surmaa naisen joka kymmenes minuutti.

Tuo tv-sarja oli hyvin tärkeä ja varmaankin todella haastava näuttelijöille, jotka olivat aivan huippuja tulkinnoissaan.

Meni yöunet sarjasta kun tuli mietittyä varsinkin lapsia jotka joutuvat pelossa elämään omassa kodissaan, mikä tulisi olla se turvapaikka missä tulee saada olla ja kasvaa rauhassa. Aikuinen voi aina lähteä kävelemään ja apua on tarjolla. Mutta lapsi on riippuvainen kodistaan.

Suomessa on apua tarjolla ja maassamme yritetään tavoittaa apua vailla olevia. 

On puhelinnumeroja ja turvakoteja.

Toisin on hyvin monessa maassa missä normalisoidaan perheväkivalta kulttuuriin kuuluvaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Sinä joka kerrot, että on miesten ongelma. Ei ole naisia on myös, enemmän kuin suurin osa osaa edes ajatella. Miehet ovat vain enemmän puheissa. Ja toisekseen, tutkimusten mukaan ne, jotka luulevat, etteivät tuollaiseen mene, menevät helpommin. Eipä mulla muuta. 

 

T: narsisteja hoitava

Olisiko niin, että naiset puhuvat tästä enemmän? Jos ovat kohdanneet tällaista suhteessaan. Miehet ehkä häpeilevät, eivätkä kerro kenellekään. Ap

*aska sarja on *aska sarja vaikka voissa paistaisi. Eikä selittämällä parane.

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista, että olet tämän miehen kanssa vielä yhdessä. Itse en pystyisi antamaan anteeksi moista käytöstä.

Kieltämättä tuon sarjan jälkeenkin mietin samaa. Ja etenkin, ettei olisi pitänyt jäädä edes odottamaan, että se loppuisi. Tietenkään. Onneksi on loppunut. Ei meidän nykyistä arkea samaksi tunnistaisi, yhtään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu, tosi ahdistunut tunne tuli joka jaksossa ja lopussa vedet silmiin kun tuli ohjeet pyytää apua jos tätä on omassa elämässä, puhelinnumerot ja muut. Voi, kunpa kaikki uskaltaisivat ja hakisivat!

Tuo oli tosi, tosi hyvä juttu tuo lopputeksti. Kunpa olisin nuorena tuollaisen nähnyt. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Niin, nykyään tästä puhutaan ja se on hyvä. Ei tällaista keskustelua aiemmin ollut. Vaikka 20-30 vuotta sitten, ei tiedetty mistään kaasuvaloista mitään. Ap

Ei todellakaan. Tuo kaasuvalottaminen voi olla niin hienovaraista, että joillakin on tosi vaikea tunnistaa isoa isoa vaaraa. Huomasin ex-miehestäni tämän jo aika nopeasti. Annan esimerkin tai muutaman. Hän saattoi laittaa rullaverhon alas keskellä päivää ja sanoi, "laitoin sen kiinni, ettei aurinko häikäise sinua". Toinen esimerkki. Hän saattoi kytätä autoni km-mittaria, olenko ajellut sillä ja paljonko, kun huomautin asiasta, sanoi hän "tarkistin vain, että tiedän koska voin käydä sen tankkaamassa". Kolmas esimerkki. Hän saattoi laittaa puhelimeni äänettömälle, vaikka tiesi, että minulle on tulossa tärkeä puhelu, sanoi hän "ajattelin että menet nukkumaan niin saat olla rauhassa". Neljäs esimerkki. Hän saattoi piilottaa ostamiani suklaapatukoita, sanoen "ajattelin, että olisit itsekin laittanut ne tänne". Näiden hirveyksien laskemiseen ei minulta kauan aikaa mennyt ja laitoin kaasuttajan ulos. Se on tosi inhottava tunne kun toinen on muka hyvällä asialla ja koko ajan tietää, että HAISTA JUMALAUTA PASKA, tiedän, että kaasutat, toinen menee ihon alle tai ainakin yrittää. Lisäksi jos kysyin, "missä suklaapatukat on", vastasi hän "no ne on siellä mihin laitoit" vaikkakin hän ne piilotti. Psykologista sodankäyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Täältä jostain sivukommenttina : Kyllä tuo sarja oli järkyttävä ja pelottava. Syvä myötätunto kaikkia kohtaan jotka ovat moista kokeneet tai kokevat tälläkin hetkellä.

Vaikea tajuta sitäkään, kun tuli se mainos tv:stä missä se iso kello tikittää ja välillä viisari putoaa, ja sitten sanotaan: perheenjäsen, läheinen tai puoliso surmaa naisen joka kymmenes minuutti.

 

Tuo tv-sarja oli hyvin tärkeä ja varmaankin todella haastava näuttelijöille, jotka olivat aivan huippuja tulkinnoissaan.

 

Meni yöunet sarjasta kun tuli mietittyä varsinkin lapsia jotka joutuvat pelossa elämään omassa kodissaan, mikä tulisi olla se turvapaikka missä tulee saada olla ja kasvaa rauhassa. Aikuinen voi aina lähteä kävelemään ja apua on tarjolla. Mutta lapsi on riippuvainen kodistaan.

Ei mitenkään sivukommentti vaan täyttä asiaa. Tosi herättäviä mainoksia ja uutisointeja nuo on. Tärkeitä ja tarpeellisia.

Ja noista lapsista. Helposti sanotaan että perheen äidin tulee ottaa ero. Mutta miten moni nainen jää tuollaiseen suhteeseen siksi, että lapset eivät sitten joudu isänsä luo yksin. Kun ollaan yhdessä, äiti näkee mitä tapahtuu. Jos lapset menevät isän luo yksin, ei kukaan näe..

Ja siis niin, yhtä lailla näitä varmasti on naisissakin. Pointti kuitenkin sama. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kaasuvalottaminen tai tämän sarjan esiin tuoma käytösongelma on nimenomaan MIESTEN, hyvin harvoin olen kuullut naiskaasuttajasta. Itselläni on liian hyvät vaistot ja ihmistuntemus, joten huomaan jo pienimmästäkin, hienovaraisestakin eleestä onko se aito vaiko kaasutusta. Joillakin naisilla siihen menee käsittämättömän pitkä aika.

Niin, nykyään tästä puhutaan ja se on hyvä. Ei tällaista keskustelua aiemmin ollut. Vaikka 20-30 vuotta sitten, ei tiedetty mistään kaasuvaloista mitään. Ap

Ei todellakaan. Tuo kaasuvalottaminen voi olla niin hienovaraista, että joillakin on tosi vaikea tunnistaa isoa isoa vaaraa. Huomasin ex-miehestäni tämän jo aika nopeasti. Annan esimerkin tai muutaman. Hän saattoi laittaa rullaverhon alas keskellä päivää ja sanoi, "laitoin sen kiinni, ettei aurinko häikäise sinua". Toinen esimerkki. Hän saattoi kytätä autoni km-mittaria, olenko ajellut sillä ja paljonko, kun huomautin asiasta, sanoi hän "tarkistin vain, että tiedän koska voin käydä sen tankkaamassa". Kolmas esimerkki. Hän saattoi laittaa puhelimeni äänettömälle, vaikka tiesi, että minulle on tulossa tärkeä puhelu, sanoi hän "ajattelin että menet nukkumaan niin saat olla rauhassa". Neljäs esimerkki. Hän saattoi piilottaa ostamiani suklaapatukoita, sanoen "ajattelin, että olisit itsekin laittanut ne tänne". Näiden hirveyksien laskemiseen ei minulta kauan aikaa mennyt ja laitoin kaasuttajan ulos. Se on tosi inhottava tunne kun toinen on muka hyvällä asialla ja koko ajan tietää, että HAISTA JUMALAUTA PASKA, tiedän, että kaasutat, toinen menee ihon alle tai ainakin yrittää. Lisäksi jos kysyin, "missä suklaapatukat on", vastasi hän "no ne on siellä mihin laitoit" vaikkakin hän ne piilotti. Psykologista sodankäyntiä.

Lisää tällaisia esimerkkejä? Muiltakin? Ap

Varmistin että omat lapset katsoo tuon niin tietävät välttää pahoja ihmissuhteita.

Parisuhteissa on useimmiten omat ongelmansa. Perin harva parisuhde on sellainen, että kaikki sujuu kuin itsestään, eikä ristiriitoja ilmene koskaan. 
Onneksi sellaisiakin parisuhteita on. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Suomessa saa neuvoja ja apua vaikeisiin tilanteisiin. Ottakaa apu vastaan, puhukaa vaikka palvelupuhelimeen nimettömänä. Se voi olla elämän muutava askel toipumiseen ja hyvään elämään minkä jokainen ansaitsee.

Maailma tarvitsee selviytyjiä ja sankareita.