Lue keskustelun säännöt.
Mies erosi kirkosta kertomatta minulle
02.03.2026 |
Ihan muussa yhteydessä tuli ilmi, että mies oli eronnut kirkosta ennen vuodenvaihdetta.
Ei ole sinänsä minulle mitenkään iso asia, mutta tuntuu vain oudolta, ettei ole sanonut mitään asiasta, ei silloin erotessaan eikä etukäteen. Luulisi, että olisi kuitenkin miettinyt asiaa ennen eroa.
Kun ihmettelin tätä, niin mies sanoi ettei vaan halunnut tehdä asiasta mitään numeroa. Ei siitä olisi tullut mitään numeroa, en kuulu kirkkoon itsekään, eikä lapsemmekaan.
Olenko ainut kenen mielestä tämä on jotenkin outoa? Vai onko tuo jotenkin sellainen yksityinen asia, josta on vaikeaa puhua? Mielestäni me puhumme kaikesta aika avoimesti, siksi tämä ihmetyttää. Vai luulenko vain, että puhumme...
Kommentit (51)
Pitäisin tosi outona, mutta koen että puhumme pienemmistäkin asioista mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vähän outoa. Itselleni kävi niin, että päätin erota kirkosta, josta kerroin silloiselle puolisolle ja kysyin onko hän ajatellut erota. Hän ilmoitti tiukasti ettei eroa.
Meni muutama kuukausi niin postissa tuli kirje maistraatista. Arvasin heti, että mies on eronnut kirkosta. Kohautteli vain olkapäitään, kun kysyin miksi ei kerro asioitaan.
Olemme eronneet ja tuo puhumattomuus meni jo ihan sairaaksi. Ei ole normaalia jättää tuollaisia asioita kertomatta. Yleensä kun puhutaan ja kerrotaan ihan pikku tapahtumistakin. Ainakin omassa nykyisessä suhteessani näin tehdään ja se on mukavaa meistä molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oma asia. Mitä väliä?
Miten ap kaivoit asian tietoosi ?
Katsoimme Bridgertonin vanhat kaudet uudestaan alusta, ja yhdessä jaksossa luettiin kuulutuksia kirkossa (Penelopen ja Colinin muistaakseni, ja muita). Kommentoin jotain, että joskus aikanaan tosiaan oli aika jolloin kaikki kävivät sunnuntaisin kirkossa ja tieto kulki sitä kautta tms. (vaikka tiedän että Bridgerton on fantasiaa eikä oikeasti historiallinen sarja), ja jatkoin, että hänhän voisi tosin käydä kirkossa edelleen. Ja mies vastasi, että itseasiassa ei enää kuulu kirkkoon.
Usko ja uskominen ovat perimmältään yksilön omia valintoja ja päätöksiä mutta kyllä tuo silti on asia, jonka toivoisi, jotenkin haluavansa kuulla. Vähän ontuvana vertauksena, että kuten vaikkaxsen, jos kumppani käy lääkärissä, eikä kerro sitä lainkaan.
On kenties äkkiseltään helppo ohittaa asia toteamalla, että mies nyt vain vahvisti sen, mikä ehkä painosanalla ehkä oli jo muutenkin nähtävissä ja havaittavissa; kirkko ei merkiinyt hänelle mitään.
- En malta olla toteamatta itsedtäänselvyyttä lopuksi: Kirkkoon kuuluminen on kuitenkin eri asia kuin kysymys siitä -yksinkertaistaen- onko uskovainen vai ei.
Uskovainen mies
Se mies aikoo tehdä jotain vain itsensä hyväksi säästyneillä kirkollisveroillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet. Mitä väliä, jos itsekään et kuulu?
Ootko liittynyt kirjakerhoon ilman lupaa?
Tai eronnut partiosta puhumatta miehelle?
Ei ole outoa. Kysymyksesi on outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oma asia. Mitä väliä?
Miten ap kaivoit asian tietoosi ?Katsoimme Bridgertonin vanhat kaudet uudestaan alusta, ja yhdessä jaksossa luettiin kuulutuksia kirkossa (Penelopen ja Colinin muistaakseni, ja muita). Kommentoin jotain, että joskus aikanaan tosiaan oli aika jolloin kaikki kävivät sunnuntaisin kirkossa ja tieto kulki sitä kautta tms. (vaikka tiedän että Bridgerton on fantasiaa eikä oikeasti historiallinen sarja), ja jatkoin, että hänhän voisi tosin käydä kirkossa edelleen. Ja mies vastasi, että itseasiassa ei enää kuulu kirkkoon.
Olen eri kuin tuo kysyjä, mutta tämä on kyllä vielä oudompi juttu kuin tuo aloitus. :D Kyllä kirkkoon kuulumattomatkin voivat käydä kirkossa, ei se kirkollisveron maksamisen lopettaminen sitä estä. Esim. joulun alla, ja kaikissa kirkkokonserteissa on tupa täynnä "maallikoita".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis joku mies eroaa kirkosta ja siitä pitäisi kertoa sinulle. Minkä ihmeen takia?
No siis jos nyt itse mietin, että harkitsisin kirkkoon liittymistä, niin mielestäni se olisi sen verran iso päätös että siitä tulisi puolisolle jotain juteltua.
En tarkoita, että miehen olisi pitänyt asia jotenkin erityisesti "tunnustaa". Ihmettelen vaan, ettei ole missään vaiheessa maininnut.
Ja ehkä juuri tuo mitä joku sanoi, että "mitä muuta ei kerro"... Mitään pettämistä ym. en ole koskaan epäillyt, enkä epäile vieläkään.
Otsikossa lukee mies, joka viittaa mieheen eli esim. minuun. Siinä ei lue mieheni, joka viittaa ap:n puolisoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen oma asia. Mitä väliä?
Miksi olla parisuhteessa, jos/kun haluaa elää kuin poikamies/nainen?
On oma asia myös ottaa kymmeniä tuhansia velkaa, hankkia kaikenlaista kysymättä, mutta sitten se on yhteinen asiana siitä kerrotaan, kun ulosotto kolkuttelee ovella. Sellaista parisuhde elämää, lähde AP. Menemään kun vielä pääset noin vähällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oma asia. Mitä väliä?
Miten ap kaivoit asian tietoosi ?Katsoimme Bridgertonin vanhat kaudet uudestaan alusta, ja yhdessä jaksossa luettiin kuulutuksia kirkossa (Penelopen ja Colinin muistaakseni, ja muita). Kommentoin jotain, että joskus aikanaan tosiaan oli aika jolloin kaikki kävivät sunnuntaisin kirkossa ja tieto kulki sitä kautta tms. (vaikka tiedän että Bridgerton on fantasiaa eikä oikeasti historiallinen sarja), ja jatkoin, että hänhän voisi tosin käydä kirkossa edelleen. Ja mies vastasi, että itseasiassa ei enää kuulu kirkkoon.
Olen eri kuin tuo kysyjä, mutta tämä on kyllä vielä oudompi juttu kuin tuo aloitus. :D Kyllä kirkkoon kuulumattomatkin voivat käydä kirkossa, ei se kirkollisveron maksamisen lopettaminen sitä
Mutta miksi joku kirkkoon kuulumaton ei-uskovainen haluaisi osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oma asia. Mitä väliä?
Miksi olla parisuhteessa, jos/kun haluaa elää kuin poikamies/nainen?
On oma asia myös ottaa kymmeniä tuhansia velkaa, hankkia kaikenlaista kysymättä, mutta sitten se on yhteinen asiana siitä kerrotaan, kun ulosotto kolkuttelee ovella. Sellaista parisuhde elämää, lähde AP. Menemään kun vielä pääset noin vähällä.
No joo, mies on kyllä kerran ostanut kuorma-auton kysymättä. Jota ei siis tarvitse työssään. Mutta minä olen ostanut hevosen.
Meillä on omat rahat eikä olla kyselty lupia mihinkään käytännön juttuihin tai menoihin tms. koskaan, mutta olen kuvitellut että sellaisista isommista ideologisista tai mieltä vaivaavista tai muuten askarruttavista asioista kyllä keskustellaan.
Ja se kuorma-auto on oikeasti aika ärsyttävä, koska se on iso ja vie tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leivoin viime viikolla piimäkakkua. En kysynyt keltään lupaa. Outoa!
Kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ev.lit. tapajäsenyyden tapauksessa vertautuu minusta ihan vaikka siiheen että heitti käytetyn pullonkorkin pois, tai löysi taskun pohjalta nöyhtää.
Mitä käsittelemistä tuossa on?
Hautajaisiin osallistuminen ei vaadi kirkollisveron maksamista !
Vierailija kirjoitti:
Usko ja uskominen ovat perimmältään yksilön omia valintoja ja päätöksiä mutta kyllä tuo silti on asia, jonka toivoisi, jotenkin haluavansa kuulla. Vähän ontuvana vertauksena, että kuten vaikkaxsen, jos kumppani käy lääkärissä, eikä kerro sitä lainkaan.
On kenties äkkiseltään helppo ohittaa asia toteamalla, että mies nyt vain vahvisti sen, mikä ehkä painosanalla ehkä oli jo muutenkin nähtävissä ja havaittavissa; kirkko ei merkiinyt hänelle mitään.
- En malta olla toteamatta itsedtäänselvyyttä lopuksi: Kirkkoon kuuluminen on kuitenkin eri asia kuin kysymys siitä -yksinkertaistaen- onko uskovainen vai ei.
Uskovainen mies
Mä oon ateisti ja käyn silti tekemässä vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Nyt oon vähän pinteessä kun mut jostain syystä nimettiin sijaiseksi pitämään aamuhartaus kerran viikossa olevassa tilaisuudessa. Yhden pidin jo. Ei mua häiritse puhua ihmisille sellaista mikä heitä lohduttaa ja mitä he haluavat kuulla, olen perillä kristinuskon ydinasioista ja tunnen Raamatun ja perinteen, mutta mitäs sinä tykkäät ajatuksesta että tällainen syntinen pakana tekee moista?
Arvostan seurakunnan tekemää työtä ja siksi olenkin vapaaehtoinen, vaikken maksa veroja. Olen itseni kanssa kamppaillut mutta tulin siihen tulokseen, että Jeesuksen opetukset on viisaita ja lähimmäisenrakkauden nimissä voin yrittää tehdä heille hyvää vaikkei olekaan jäsenkorttia.
Ja kummallisinta on, että tekee mieli alkaa lukea teologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Leivoin viime viikolla piimäkakkua. En kysynyt keltään lupaa. Outoa!
Ja se jäi syömättä ja homehtui. Olisit kysynyt puolisoltaan, oisko kivaa jos leipoisin, eri asia, jos haluaa yllättää ja tuossa tapauksessa yllätys ei mennyt nappiin. Elääkö suurin osa parisuhteessa olevista tuollaista salattua elämää, mikä ihme se puoliso on, kun ei häntä ota elämäänsä mukaan? Ilmeisesti kyse on vain seksistä tai käytännön järjestelyistä kuten esim. työpaikka, ja yhtä helpolla niitä puolisoja nykyään vaihdellaankin. En ihmettele, jos suhteenne ovat tuollaisia minä, minä suhteita.
Ap, sinulla on fiksu mies. Mitä turhaa maksaa kirkollisveroa. Erosin kirkosta 23 vuotta sitten ja uskon Jumalaan.
En kuulu muihinkaan kaiken maailma yhdistyksiin ja maksa niiden jäsenmaksuja.
Aikas pitkä penni minulla on ollut laitettavana muuhun.
Mitä väliä, varsinkaan, kun sinä tai lapsennekaan ette kuulu kirkkoon? Moni kuuluu nykypäivänä kirkkoon ihan vain siksi, että lapsena on liitetty eikä ole vain tullut ajatelleeksi erota. Tai on nimenomaan jäänyt ajatuksen tasolle, "ai niin, mäkin kuulun vielä kirkkoon...", muttei ole jaksanut tehdä asialle mitään. Sitten joku kaunis päivä tylsistyneenä netissä surffaillessa asia on tullut uudestaan mieleen, ja on tullut hoidettua heti siinä samalla.
Monelle, jolla usko tai uskonto ei näy elämässä mitenkään, kirkosta eroaminen on ihan nollauutinen.