Keski-ikäisenä deittailu
Olen 48-vuotias nainen, eronnut vuoroviikkovanhempi, ja on tämä uuden kumppanin löytäminen ihan epätoivoista!
En ole mikään luuseri, vaan kaikki on ihan kunnossa: olen ihan kivan näköinen, hoikka, terve, mukava ja älykäs. Hyvä työ ja talous. Lapsetkin jo isompia ja yhteishuoltajuus exän kanssa toimii. Mutta en vaan kelpaa!
Iästä varmaankin kiinni, eli ikäiseni ja jopa 10 v vanhemmat etsivät kolmekymppistä naista. Saan matcheja, mutta keskustelu tyssää nopeaan. Kysymykset on tyyliä mitä harrastat ja mikä saa sut hymyilemään. Entä jos harrastan vain lenkkeilyä, matkustelua ja lasteni harrastustoiminnan tukemista? Täysin boring? Treffeille olisi avoimena lähtemään aika nopeastikin, ja tutustun mielelläni uusiin ihmisiin ilman painetta. Ei vain toimi. Yksillä treffeillä olen käynyt kuukauden tiiviin Tinderöinnin jälkeen.
Nuo miehetkin mielestäni ovat aika tavallisia, mutta riman ovat nostaneet itseään huomattavasti korkeammalle.
Oletan, että on myös vaatimattoman näköisiä ihmisiä, joilla voi olla sairauksia, taloudellisia huolia, kaikenlaista painolastia. Kaikki eivät asu isoissa kaupungeissa, joten valikoima vähäisempää. Oletan, että silloin voisi olla vielä vaikeampaa, mutta kyllähän ihmiset koko ajan kohtaavat. Mikä ihme lottovoitto siihen tarvitaan?
Pärjään kyllä yksinään, mutta pointti on, että en yksin silti halua olla.
Muita kohtalotovereita? Tai vinkkejä ihan mukiinmenevälle muikkelille. Iälle en mitään voi, mutta moneen asiaan voin vaikuttaa.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Olet "ihan kivan" näköinen ja "ihan mukiinmenevä"? Kuka näin on sanonut?
Varmaan oma äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan eka neuvo on tulla pois sieltä tinderistä, oikeesti.
Miten niin, just tapailin naishenkilöä, joka oli muutamaa seurusteluvaihetta lukuunottamatta ollut Tinderissä noin kaksikymmentä vuotta. Nykyään on jo paljon Tindernatiiveja.
Tinsku tuli Suomeen vuoden 2013 loppupuolella, joten jonkun mielestä voi 13 vuotta olla myös noin 20 vuotta. Mutta oli miten oli, niin vuosia siellä viettäneet ihmiset eivät oikeasti halua muuta, kuin loputonta huomiota ja egonsa pönkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työ ja talous on kunnossa ja lapsetkin isompia niin minulle ok. Toki lapset on aina vähän sellainen painolasti. Mies on kakkossijalla. Moni mies, jolla ei ole omia lapsia, ei ymmärrä sitä.
Ei ole sen helpompaa vela naisella. Nimittäin kun niillä miehilläkin on lapsia, ja isimiestä en tietenkään tapaile, niin markkinat on todella rajatut. Lapsellinen sentään voi tapailla niitä muita lapsellisia joita on enemmistö.
Vela N46
Sama tilanne se on meillä vela-miehilläkin, että vela-naisia tulee vastaan äärimmäisen harvoin.
M_48
Vierailija kirjoitti:
Eli naisen pitää olla varomaton ja naiivi, mukautua miehen tapoihin ja unohtaa omansa, ja olla vaatimatta mitään? Jep, ei mekään keski-ikäiset naiset teitä oman ikäisiö miehiä haluta, kun teille naisen pitäisi olla tahdoton nukke joka alistuu kaikkeen mitä mies sanoo eikä valita mistään, teki mies mitä tahansa. Nuoremmat naiset ei ole vielä oppineet pitämään puoliaan, siksi te sellaisen haluatte ja sinä vahvistit sen.
Tätä juuri tarkoitin, Olet juuri kuin exäni. Jotenkin järkyttävää tuo äärilaidasta toiseen hyppy. Yhtäkkiä olenkin vastuussa koko mieskunnan pahimpien tekosista.
Et ole vastuussa. Mutta monilla naisilla on myös huonoja kokemuksia. Jos nainen on kovin impulsiivinen ja menee alapää edellä, pettymyksiä tulee ja katkeruutta vanhemmiten. Tunnistan tuon naistyypin, josta puhut.
Fiksut, koulutetut naiset joilla on ollut hyviä parisuhteita, eivät katkeroidu. Jos jo nuorena ryvettää itsensä huonojen miesten kanssa koska harkinta puuttuu, se voi johtaa tosi kovaan katkeruuteen vanhemmiten.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Jaa, nytkö se parisuhde miehen kanssa onkin myönteinen asia? Yrittäkää jo päättää.
No joillekin on ja joillekin ei. Ei pitäisi tulla yllätyksenä, että kaikki naiset ei halua samoja asioita.
Kokeile Hingeä tai Bumblea. Tinder on paska sovellus.
No itsellä vähän sama ongelma. Kohtaan miehiä arjessa vain työpaikalla. Ei salilla tai kaupassa tule kukaan juttelemaan. Kerran lenkkipolulla joku mies tuli juttelemaan, mutta hän vaikutti vähän oudolta. Alkoi vaan yhtäkkiä höpöttämään jotain juoksutekniikasta, ihan kuin olisin vinkkejä pyytänyt tai jotain.
Nuo sovellukset on itselle nounou. Ei ainakaan tinderistä ole hyviä kokemuksia. Sen käyttöön vain turhautuu. Monet miehet on siellä sillä asenteella, että se on joku pilluntilauswoltti. No ei kiinnosta moinen meininki. Haluan jonkun, joka kohtelee mua ihmisenä, eikä lihanpalana, vaikka seksistä tykkäänkin.
Kaveri löysi hiljan itselleen hyvän miehen hingestä. Ehkä sitä voisi kokeilla. Jos toimii eri periaatteella kuin tuo tinder. Sinkkuelämää takana jo kohta kymmenen vuotta. Yksinkin kyllä viihdyn. Matkustelen, harrastan, opiskelen, opettelen kieliä jne. Välillä olisi kiva, kun voisi käpertyä jonkun kainaloon. Ystävistä on muuten seuraa, mutta en osaa heiltä fyysistä läheisyyttä hakea.
21 vuotta avioliitossa on ehkä vaikuttanut ja muuttanut sut tylsäksi. Ulkonäkö ei riitä, pitää olla kipinää katseessa ja sen oloinen että ihmisessä on muutakin elon merkkejä kuin pulssi. Eikä ekoissa keskusteluissa aleta puhua lasten harrastuksiin kuskaamisesta ja lenkkeilystä. Pahempaa turn-offia saa hakea. Kai sua nyt jokin muukin tässä elämässä kiinnostaa kuin ne kohta aikuiset lapset ja aivoton ringin kiertäminen asuinalueella? Jos ei niin kovaa kyytiä ala selvittämään mikä voisi kiinnostaa. Elämä on liian lyhyt siihen että elät sitä muiden toiveiden ja unelmien kautta.
Ja sit heivaat sen Tinderin ja meet johonki kapakkaan vaikka ja alat keskusteleen ilman painetta löytää kumppani. Nautiskelen hyvää juomaa ja tunnelmaa. Tutustut ihmisiin ja samalla itseesi ja siihen mitä oikeasti haluat. Ja nautit vapaasta seksistä edes hetken tässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Naisethan on nuorena superjoustavia. Naimisiin mennään toiselle puolen maapallo ihan vaan valokuvan perusteella. Ehkä siinä on jotain biologista. Etsitään uusia geenejä. Sitten vaihdevuosien jälkeen tilanne muuttuu totaalisesti. Naisista tulee ylivarovaisia, tapoihinsa urautuneita, pahimmillaan äkäisiä ja vaativia. Omasta mielestään he ovat kuitenkin ihan samoja kuin kaksikymppisinä.
Itse olin eroamisen jälkeen sitä mieltä, että haluaisin suunnilleen samanikäisen kumppanin kuin itse olen. Nuoremmat ei kiinnostaneet. Sitten vasta kun olin jonkin verran deittaillut tajusin asian. Ikäiseni naiset olivat ihan samasta peruspuusta veistettyjä kuin exäni. Toki voi olla poikkeuksia, mutta naiset eivät vaan olleet tajunneet omaa muutostaan. Se, että nyt elän hyvää parisuhdetta nuoremman kanssa ei siis todellakaan ole ollut mikään ensimmäinen vaihtoehto. Hyvät naiset, miettikää nyt tekin sitä mikä siellä voi olla takana, että miehet hake
Tämä on ihan totta. Naiset kuittaavat sen ulkonäöllä, mutta siitä ei ole kyse.
Sama homma. Kaipaisin ukkelia tänne maalle mökkeröiseen vanhenemaan kanssani. Ei ole kokemusta tinderistä enkä halua. Mistä 55+ voisi löytää aitoa seuraa - juttelemalla ensin kavereina pitkään olis minun tapa, tekstailla en halua. Tahtoisin tutustua tosi hitaasti, puhua puhelimessa lähinnä.
Tinderit karkottaa koska siinä valitaan naamataulun perusteella. Saa antaa vinkkiä. Ja tiedän että on olemassa myös 55+ Tinder, mutta kun siellä myös kaikki miehet ovat 55+, ja itseäni eivät omanikäiset kiinnosta - eivät seksin puolesta, eivätkä senkään, että tällä tilalla todella tarvitaan kuntoa, kuntoa kiipeillä ja korjata ja kaataa puita - ei joku 55+ vanha ukko tällä tilalla selviä. Semmonen Maajussille Puumanmetsästäjä voisi olla sopiva :D
Tindernaisiin koskis pitkällä tikullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Noilla spekseillä jotka kuvasit, olisin valmis kanssasi tavataan alttarilla tyyppiseen deittiin.
Tinderissä saisit 2000 matchia kolmessa päivässä.
Ongelmasi ei ole todellinen.
Tykkäyksiä itse asiassa on vajaa 2000, vaikka niitä olen myös poistanut. Tuskin kenelläkään on 2000 MATCHIA parissa päivässä. Minä ainakin tykkään vasta luettuani profiilin.
Keskustelunaloituksia tulee, niihin vastaan ja sitten homma kuivuu kokoon. Yksillä treffeillä olin. Tuo mies on jatkanut viestittelyä, mutta hänellä ei taida olla mitään aikomusta tavara uudelleen.
Joku kysyi tästä miespuolisesta kaverista. Me emme sovi toisillemme parisuhteeseen. Tiedän, koska kokeiltu on deittailua noin 20 v sitten. Meillä on ihan erilaiset toiveet parisuhteelta, emmekä edes asu lähellä toisiamme. Kuten sanottua, en tarvitse varsinaisesti ketään, joten esim etäsuhteet suljen pois. Kaverina meillä on hauskaa juttua.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile Hingeä tai Bumblea. Tinder on paska sovellus.
Hingessä olen saanut tasan 4 matchia. Siellä on paljon vähemmän valinnanvaraa. Samat miehet myös Tinderissä, en ymmärrä miksi he olisivat Hingessä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki saisivat Tinderissä sen mitä hakevat, niin Tinder tekisi konkurssin. Musta tuntuu ettei siellä ole tarkoituskaan kohdata, tai jotenkin siellä vaan tykkäävät ne joita ei edes ole hakemassa.
Sitä en oikein ymmärrä, että jos sieltä ei löydetä sitä mitä etsitään, niin miten siellä on vielä niin paljon käyttäjiä?
Itse kokeilin kolmekymppisenä tinderiä ihan hetken, kokemukset olivat pitkälti kuin ap:lla. Olin omalla tylsällä olemuksellani ja filtterittömillä kuvillani liikkeellä, niin en sitten ollut siihen "kilpailuun" riittävän tasokas, ilmeisesti.
Poistin sitten koko profiilin, enkä ole palannut. Nyt liki nelikymppisenä olisi varmaan vielä heikompaa kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet "ihan kivan" näköinen ja "ihan mukiinmenevä"? Kuka näin on sanonut?
Varmaan oma äiti.
Oma äitini on kuollut, mutta joo, hän kyllä aina kehui minua kauniiksi. Eikö kaikki äidit tee niin.
Pointti on, että varmasti olen vähintään keskikastia. Onko siis niin, että vain se 5 % kansasta, joka on täysi kymppi, on ainoa, jolle parisuhde on mahdollinen? Kun ikäisiäni miehiä ja naisia katsoo, niin harva on mitenkään ikimuistoisen komea ja kaunis. Mutta jos se olisi ainoa kriteeri, niin 95 % olisi yksin.
Jos nyt kokonaisuutena miettii, niin olen akateemisesti koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä, hyvät käytöstavat omaava, keskustelukykyinen, nähnyt muutakin kuin oman pitäjän, en mikään tosikko, avoin tutustumaan uusiin ihmisiin, lämmin ja empaattinen. Jos vaikka olisinkin vain perussievä, niin eikä nämä ominaisuudet kompensoi ja riitä parisuhteeseen? Mitä miehet ylipäätänsä hakevat, kun mieluummin ovat Tinderissä vuosikausia kuin tekevät vaatimuslistassaan kompromisseja.
Olin viimeksi 7 v sitten Tinderissä, ja samat miehet joiden kanssa kirjoittelin tai tapasin, ovat ilmeisesti olleet koko ajan Tinderissä ja lähettävät tykkäyksiä. Mutta sitten sen keskustelu on yhtä tyhjän kanssa, kun kykenevät vain kolmen sanan lauseisiin.
Oma äitini on kuollut, mutta joo, hän kyllä aina kehui minua kauniiksi. Eikö kaikki äidit tee niin.
Pointti on, että varmasti olen vähintään keskikastia. Onko siis niin, että vain se 5 % kansasta, joka on täysi kymppi, on ainoa, jolle parisuhde on mahdollinen? Kun ikäisiäni miehiä ja naisia katsoo, niin harva on mitenkään ikimuistoisen komea ja kaunis. Mutta jos se olisi ainoa kriteeri, niin 95 % olisi yksin.
Jos nyt kokonaisuutena miettii, niin olen akateemisesti koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä, hyvät käytöstavat omaava, keskustelukykyinen, nähnyt muutakin kuin oman pitäjän, en mikään tosikko, avoin tutustumaan uusiin ihmisiin, lämmin ja empaattinen. Jos vaikka olisinkin vain perussievä, niin eikä nämä ominaisuudet kompensoi ja riitä parisuhteeseen? Mitä miehet ylipäätänsä hakevat, kun mieluummin ovat Tinderissä vuosikausia kuin tekevät vaatimuslistassaan kompromisseja.
Olin viimeksi 7 v sitten Tinderissä, ja samat miehet joiden kanssa kirjoittelin tai tapasin, ovat ilmeisesti olleet koko ajan Tinderissä ja lähettävät tykkäyksiä. Mutta sitten sen keskustelu on yhtä tyhjän kanssa, kun kykenevät vain kolmen sanan lauseisiin.
Hetkinen ap: "olin viimeksi 7 vuotta sittn Tinderissä". Koska oikein olet eronnut? Kyse ei taidakaan olla mistään ihan uudesta ongelmasta. Nyt se peili käyttöön, enkä todellakaan tarkoita ulkonäöllisesti!
Elämäsi kuulostaa aika pitkästyttävältä. Ehkä voisit kehittää kiinnostavia harrastuksia ja sitä kautta voisi tulla kontaktejakin.
Itse tapasin 45-vuotiaana Tinderissä ihanan miehen, josta tuli pitkäaikainen kumppani.
Eli voi sieltäkin löytää, jos on valmis todella näkemään vaivaa etsinnässä ja itse pystyy tarjoamaan muutakin kuin ankeilua.
Vierailija kirjoitti:
"Näet kiinnostavan ihmisen, menet jutulle.."
En näe ikinä "kiinnostavia ihmisiä" koska en kiinnostu kenestäkään pelkän ulkonäön perusteella. Miten ihmeessä kukaan voisi olla kiinnostava jos heistä ei tiedä yhtään mitään?? Käytännössä neuvosi on siis sama kuin sanoisi "puhu ihan kenelle tahansa miehelle kadulla". Ja en todellakaan ala puhua kaikille randomeille ihmisille kadulla, eihän niistä tiedä mitään ja voivat olla vaikka mitä hulluja.
Kovin lapsellinen neuvo joka sopii teinimielisille joille ulkonäkö = kiinnostavuus.
Eli miehille.
Vierailija kirjoitti:
Kauhee seuranhaku päällä vuosikausia muttei yksiäkään treffejä? Mikä teitä ihmisiä vaivaa? Mä olen ihan tavallinen, kaljuuntuva, keski-ikää lähestyvä dad bod tyyppinen insinöörimies, ja mä saan treffiseuraa naisista mm. kirjastosta, huoltsikalta, ostarilla, jopa bussipysäkiltä.
Näet kiinnostavan ihmisen, menet jutulle, saat hänet nauramaan ja ehdotat uutta tapaamista jossain neutraalissa paikassa. Osaat ottaa kohteliaasti myös pakit, niitä tulee väistämättä, mutta kuuluu asiaan. Ei se sen vaikeampaa ole, pelkkä puhuminen ja toisen kohtaaminen riittää.
Tavismiehellä kaikki on helpompaa kuin tavisnaisella.
Mitä helvetin sun kuormaasi ne työpaikan työntekijät on? Huuda maanantaiaamuna huomenta kuormani.