Lue keskustelun säännöt.
Vakava sairastuminen ja muutokset parisuhteessa - rehellisiä näkemyksiä kaivataan
27.02.2026 |
Olen 47-vuotias, 25 vuotta omasta mielestäni ihanan miehen kanssa ihanassa parisuhteessa ollut nainen. Mieheni on ollut kaikin puolin ihana, ottanut minut aina huomioon, hieronut ja pitänyt hyvänä lähes päivittäin ja ollut täydellinen isä. Olemme myös onnekkaita siinä mielessä, että suhteemme on ollut koko ajan hyvinkin intohimoinen.
Sairastuin hieman yli vuosi sitten vakavasti. Sairautta on hoidettu monella tavoilla ja tämä on luonnollisesti laittanut elämäni aika lailla täysin uuteen järjestykseen. Yksi merkittävimpiä muutoksia on leikkausten tuoman kehonkuvan muutosten ja hormonaalisten hoitojen vaikutus sukupuoliviettiin. Suomeksi sanottuna se on hävinnyt täysin. Sukupuolista kanssakäymistä meillä ei ole ollut lainkaan kohta vuoteen. Koska tiesimme, että tällainen on mahdollista, kävimme jo hoitojen alkuvaiheessa aiheeseen vihkiytyneellä terapeutilla.
Ensimmäiset puoli vuotta kaikki menikin ihanasti ja mieheni pystyi tukemaan minua 100%. Viime kuukausina on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos ja mieheni on selvästi etääntynyt minusta. Tämä näkyy mm. seuraavilla tavoilla: on hyvin vähäpuheinen, on usein kiukkuinen, ei hiero enää käytännössä lainkaan, menee nukkumaan todella aikaisin, viettää paljon enemmän aikaa harrastuksissa, kavereiden kanssa ym.
Emme ole asiasta suoraan keskustelleet, mutta oletan syynä tähän olevan sukupuolielämän loppuminen. Mieheni ei kylläkään koskaan ole tästä asiasta valittanut tai kiukutellut tai mitenkään painostanut, mutta muutos muuten on jokseenkin dramaattinen.
Kaipaisin ASIALLISIA näkemyksiä siitä, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Tavallaan miestänikin ymmärrän, koska vuosi on kuitenkin todella pitkä aika. Arvostan häntä myös siitä, että hän ei ole millään lailla painostanut.
Kiitos näkemyksistä / vertaistuesta jo ennakkoon!
Kommentit (61)
No kai sinä voit pitää miestäsi hyvänä. Otat suihin, hellit palleja ja välilihaa. Näytä hänelle, että pidät hänestä vaikka itse seksiä et haluaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta olisi varmasti hyvä keskustella, koska nyt oletat sen johtuvan tuosta. Onhan vakava sairastuminen rankka kokemus teille molemmille. Voisiko se terapia auttaa myös tässä?
Olisiko OK jos miehesi kävisi maksullisella?
🇺🇦🇮🇱
Otan suihin, jos en jaksa alkaa itse aktiin. Haluan kuitenkin antaa mielihyvää rakkaalle puolisolleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Vastineeksi miehen hieronnasta, sinä hierot hänen kaluaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Mutta ei se estä muuten hellimästä toista vaikka juurikin suihin otolla.
Kaffebulla kirjoitti:
Olisiko OK jos miehesi kävisi maksullisella?
Kuulostaa syöpä tai vastaavilta hoidoilta jotka vaikuttavat kehon immuunijärjestelmään. Ei ole oikein hyvä idea että ukko ravaa vieraissa ja tuo kotiin mahdollisia bakteeri/sieni/virustartuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Mutta ei se estä muuten hellimästä toista vaikka juurikin suihin otolla.
Kyllä estää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Mutta ei se estä muuten hellimästä toista vaikka juurikin suihin otolla.
Kyllä estää!
No ei estä! Todella outoa ettei halua helliä sitä kumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiukutteleva terve mies koko ajan hiostamassa tai vähättelemässä sinua ei tee parantumisellesi hyvää. Miten pikkumainen voi mies olla, kiukuttelee siitä jos ei saa kuukausiin seksiä kun puoliso yrittää parantua vakavasta sairaudesta ja varmasti operaatiot ovat tuoneet lisää kipujakin. Hyi hitto mikä tilanne. Anteeksi nyt vain mutta en todellakaan voisi jatkaa ihmisen kanssa jolle oma penis ja sen himot ovat noin tärkeitä ja menevät minun parantumiseni edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Mutta ei se estä muuten hellimästä toista vaikka juurikin suihin otolla.
Kyllä estää!
No ei estä! Todella outoa ettei halua helliä sitä kumppania.
Kun ei ole estrogeenia, ei ole minkään valtakunnan haluja. Onko sitä niin vaikeaa ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta pitää ehdottomasti keskustella suoraan, arvailu ei ole fiksua. Jos avoin keskustelu ei tuota tulosta niin ehkä uudestaan terapeutin juttusille.
Se ettei sulla ole seksihaluja/-kykyä ei ehkä kuitenkaan tarkoita kokonaan seksittömyytyä? Vai teetkö muutenkin vain niitä asioita, jotka sua kiinnostaa? Outoa, jos näin on.
Niin, seksihän ei ole pelkkä yhdyntä.
Mies on turhautunut ja äkäinen, ja kun ollaan vielä aktiivisessa iässä kaiken suhteen, on hyvin ymmärrettävää, että juuri noin saattaa käydä.
Minulla on sama tilanne, sairastuin ja liikuntakyky meni, särky on seuralainen, mutta ollaan vaan aika lailla iäkkäämpiä.
Kerran riidan yhteydessä sain sitten viimein kuulla aika ikäviä sanoja, ahdistuneen patoutuneita tunteita, mutta en enää välitä niistä, kun arki on kuitenkin siedettävää.
Kun tiesin mitä terveydentilani vuoksi on tulossa, sanoin, että nyt aletaan laittamaan meidän molempien elämät uuteen malliin ja omat kodit, kun halua sinusta omaishoitajaa. Elät haluamaasi elämää.
Mies totesi napakasti, että kaikki jatkuu ennallaan, joten olkoon sitten tyytymätön. Minä en ole pakosta mikään kivireki. Omapa oli valintansa. Nyt se on jo tottunut tilanteeseen, ja näyttää oikeasti tyytyväiseltä. Viihtyy kotona, ei ole alkanut juosta missään menoissa.
Tsempit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
Mutta ei se estä muuten hellimästä toista vaikka juurikin suihin otolla.
Kyllä estää!
No ei estä! Todella outoa ettei halua helliä sitä kumppania.
Kun ei ole estrogeenia, ei ole minkään valtakunnan haluja. Onko sitä niin vaikeaa ymmärtää?
No on todellakin vaikeaa ymmärtää. Mulla on sama ongelma eikä akti kiinnosta sinänsä, mutta ei kyllä estä suihin ottamista. Haluan helliä puolisoani näin. Siinä vaan imee ja nuolee kalua sekä palleja että välilihaa. Hyvin toimii vaikka omassa alapäässä ei värähdä.
Minun neuvoni on, että keskustele asiasta miehesi kanssa. Kerro että mitä sinulle on tapahtunut ja että olet huomannut, mitä miehessä on tapahtunut.
Sano että tämä vaivaa sinua ja kysy vaivaako miestä.
Kysy mitä mieltä hän on tilanteesta.
Pohtikaa yhdessä että millaisessa tilanteessa ja miten jatkatte
Vierailija kirjoitti:
Asiasta pitää ehdottomasti keskustella suoraan, arvailu ei ole fiksua. Jos avoin keskustelu ei tuota tulosta niin ehkä uudestaan terapeutin juttusille.
Se ettei sulla ole seksihaluja/-kykyä ei ehkä kuitenkaan tarkoita kokonaan seksittömyytyä? Vai teetkö muutenkin vain niitä asioita, jotka sua kiinnostaa? Outoa, jos näin on.
Kannattaa varmaan samalla kysyä mieheltä, että helpottaisiko, jos kävisi luvan kanssa toisinaan maksullisella. Win-win?
Vierailija kirjoitti:
Kun hormonihoito vie viimeisetkin estrogeenit, libido sammuu. Ei tule takaisin.
No ei aina. Itse jouduin antiestrogeeneja 5 vuotta syömään ja se aika oli kuivempaa kautta, mutta kyllä mieheni on hoidellut minulle lähes viikottain orgasmit, vaikka hänelläkin välillä pientä ongelmaa on.
Olemme jo kohta 8-kymppisiä, joten ikääkin alkaa olla.😘
Otat siltä suihin joscpillu on kuiva