KEVÄÄN YHTEISHAKU 2026 - seuranta & jännitys OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterihaussa voi hakea millä vaan korkeakoulututkinnolla + kasvatustieteen perus- ja aineopinnoilla! Ne saa helposti suoritettua avoimessa.

Tämä toki ihan hyvä vaihtoehto. Taloudellisesti nyt vaan hieman haastavaa, kun työllisyystilanne on mitä on. Opintosetelistäkään ei taida olla apua, kun olen lukiosta valmistunut jo 3 v. sitten. 

Joo se on valitettavasti vain tämän kevään ylioppilaille ja ammattikoulusta valmistuneille.

Etkä myöskään taida olla yli 25-vuotias, niin et voi työttömänäkään opiskella avoimessa.

Niin, 20-24 -vuotiaat ovat väliputoajia avoimessa opiskelun suhteen. Miksiköhän tällainen aukko taas tehtiin?

Koska teillä on jo ensikertalaiskiintiö jolla jyräätte pääsykokeissa muut. Tuossa iässä harvemmalla vielä on korkeakoulututkintoa. Ihan reilua, että avointa yliopistoa rajataan näin edes vähän vanhempien väyläksi. 

Itsellä on tilanne, että menin aloittamaan lukion jälkeen insinöörikoulutuksen, mikä ei ollutkaan sitten yhtään oma juttu. Keskeytin koulutuksen ensimmäisen vuoden jälkeen ja olen sen jälkeen yrittänyt päästä opiskelemaan alaa, mikä tuntuisi enemmän omalta. Kun menettää ensikertalaisuuden, opiskelupaikan saaminen on paljon vaikeampaa.  Olen nyt 23-vuotias ja takana on 2 tuloksetonta hakukierrosta ja  tulossa taas vuosi työttömänä. En tiedä, olenko ainut joka ei osannut valita opiskelualaa oikein heti lukion jälkeen mutta uusille ylioppilaille neuvoksi, että ensikertalaisuutta ei kannata menettää. Ota vastaan opiskelupaikka, mikä aidosti tuntuu omalta jutulta.

Jäitkö varapaikoille? Sulla saatta olla vielä toivoa, varasijat liikkuu. 

DIA alojen palkit on ilmestyneet 

kasvatustieteen soveltuvuuskoe. Saako jostain selville miten eri osiot itsellä meni? Opintopolku näyttää kokonaispisteet, mutta kiinnostaisi joka pysäkin pisteet.

Mikä näissä on maksimipisteet?

Turku arvioi eri tavalla, kuin muut yliopistot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko paikalla muita kasvatustieteen soveltuvuuskokeen tuloksiin pettyneitä? En saanut opiskelupaikkaa enkä edes varasijaa, koska soveltuvuuskokeeni oli hylätty. :-( Jonkin osa-alueen pisteet olivat olleet niin huonot, että haku tyssäsi siihen. Tuntuu tosi kurjalta. 

Toivottavasti ei käynyt niin kuin viime vuonna. Silloin yksi tietty haastattelija hylkäsi ohjeiden vastaisesti kaikki, joilla oli alan opintoja pohjalla. Hänen ajatuskulkunsa meni niin, että nämä eivät aio valmistua koulutusohjelmasta.

Syy voi olla joku tällainenkin, joka ei liity sinuun.

Kiitos tiedosta. Kyllä itsekin ajattelen, että jotain outoa on tuossa pisteytyksessä, oli se sitten yhteisesti päätetty sääntö tai jonkun yksittäisen haastattelijan virheellinen tapa soveltaa sääntöä. 

 

Satutko tietämään, saiko joku hakija viime vuonna muutoksia arviointiinsa, jos yksi haastattelija oli toiminut ohjeiden vastaisesti?

Minusta tuo on kuvaavaa, että kiistätte soveltuvuusarvioinnin, sen sijaan, että pyrkisitte ymmärtämään tuloksen, vaikka se harmittaisikin.

T. Paljon soveltuvuusarviointeja tehnyt,

Miten arviointia voi ymmärtää, niillä tiedoilla, mitä ennen soveltuvuuskoetta on suvaittu hakijoille antaa, ja mitä tietoa näkyy nyt opintopolussa???? Jos sinä olet selvänäkijä, niin kerro ihmeessä, miten arviointia pitäisi meidän nyt ymmärtää. 

Ps. Oletko siis tehnyt MAP-mallin mukaisia soveltuvuusarviointeja? Oletko edes perehtynyt niihin tietoihin, mitä sovwltuvuuskokeesta on hakijoille annettu? Tiedätkö mitä soveltuvuuskokeessa tapahtuu? Kyseessä ei ole mikään tieteellisesti validoitu testi.

Sain hyvät pisteet sovarista ja pääsin opiskelemaan luokanopettajaksi. Olen varma, että moni hyvä jäi "rannalle". Jodelissa on jälleen kerrottu, kuinka jotkut olivat saaneet hyvät pisteet ( yli 70) ,mutta joistakin pysäkeistä alle vaaditun neljä pistettä. Jälleen tuli esille, että heillä  oli aikaisempi koulutus. Eihän tämä silloin mielestäni mittaa soveltuvuutta, vaan jotain ihan muuta. 

Vierailija kirjoitti:

kasvatustieteen soveltuvuuskoe. Saako jostain selville miten eri osiot itsellä meni? Opintopolku näyttää kokonaispisteet, mutta kiinnostaisi joka pysäkin pisteet.

Mikä näissä on maksimipisteet?

Turku arvioi eri tavalla, kuin muut yliopistot.

Missä on avattu Turun arviointi, jos se on erilainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterihaussa voi hakea millä vaan korkeakoulututkinnolla + kasvatustieteen perus- ja aineopinnoilla! Ne saa helposti suoritettua avoimessa.

Tämä toki ihan hyvä vaihtoehto. Taloudellisesti nyt vaan hieman haastavaa, kun työllisyystilanne on mitä on. Opintosetelistäkään ei taida olla apua, kun olen lukiosta valmistunut jo 3 v. sitten. 

Joo se on valitettavasti vain tämän kevään ylioppilaille ja ammattikoulusta valmistuneille.

Etkä myöskään taida olla yli 25-vuotias, niin et voi työttömänäkään opiskella avoimessa.

Niin, 20-24 -vuotiaat ovat väliputoajia avoimessa opiskelun suhteen. Miksiköhän tällainen aukko taas tehtiin?

Koska teillä on jo ensikertalaiskiintiö jolla jyräätte pääsykokeissa muut. Tuossa iässä harvemmalla vielä on korkeakoulututkintoa. Ihan reilua, että avointa yliopistoa rajataan näin edes vähän vanhempien väyläksi. 

Itsellä on tilanne, että menin aloittamaan lukion jälkeen insinöörikoulutuksen, mikä ei ollutkaan sitten yhtään oma juttu. Keskeytin koulutuksen ensimmäisen vuoden jälkeen ja olen sen jälkeen yrittänyt päästä opiskelemaan alaa, mikä tuntuisi enemmän omalta. Kun menettää ensikertalaisuuden, opiskelupaikan saaminen on paljon vaikeampaa.  Olen nyt 23-vuotias ja takana on 2 tuloksetonta hakukierrosta ja  tulossa taas vuosi työttömänä. En tiedä, olenko ainut joka ei osannut valita opiskelualaa oikein heti lukion jälkeen mutta uusille ylioppilaille neuvoksi, että ensikertalaisuutta ei kannata menettää. Ota vastaan opiskelupaikka, mikä aidosti tuntuu omalta jutulta.

Jäitkö varapaikoille? Sulla saatta olla vielä toivoa, varasijat liikkuu. 

En tarkoita sinua, mutta se on hyvin yleistä, että kokee valinneensa väärän alan. 

Muun muassa 6-8 laudaturia kirjoittaneet olivat kaikki vaihtaneet myöhemmin opiskelupaikkaa, joka kertoo paljon. Joten joskus kannattaa miettiä tarkkaan ennen kuin luopuu opiskelupaikastaan. Esim. psykologia on erittäin suosittu ala, mutta sen opiskeleminen ei monesti vastaa sitä mitä on ennalta ajatellut. Moni on luopunut myös lääkiksestä, ja jokaisella alalla ja koulutuksessa on myös varjopuolensa, eikä kannata hötkyillä, jos ala ei heti tuntuisi omalta. Eri asia on se, jos ei millään pärjää ja tulee paljon ylimääräistä stressiä, niin ja yrityksistä huolimatta huomaa haukanneensa liian suuren palan, niin silloin on ehkä parempi luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Sosionomi-koulutuskin on vaihtoehto. Tosin sinnekään ei ole ihan helppo ei-ensikertalaisena päästä. Itseäni kiinnostaisi  varhaiskasvatuksen kehittämistehtävät tai varhaiskasvatuksen erityispedagogiikka ja tavoite olisi ollut jatkaa maisteriin. Tämän vuoksi olen tuonne varhaiskasvatukseen yliopiston puolelle hakenut. Haluan kuitenkin lämpimästi onnitella teitä kaikkia, jotka soveltuvuuskokeen taklasitte ja saitte opiskelupaikan. 

Jos sinulla on jo jonkin verran kasvatustieteen opintoja pohjalla avoimen kautta (onko esimerkiksi perusopinnot valmiina?), niin kannattaa miettiä myös ihan asiantuntijapuolen kasvatustieteen väylää. Jos pisteitä on riittävä määrä, voit hakea avoimen väylän kautta ilman soveltuvuuskokeita. Sitäkin kautta voi hakea monenlaisia pätevyyksiä, suunnaten myös tuonne vakapuolen asiantuntijatehtäviin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterihaussa voi hakea millä vaan korkeakoulututkinnolla + kasvatustieteen perus- ja aineopinnoilla! Ne saa helposti suoritettua avoimessa.

Tämä toki ihan hyvä vaihtoehto. Taloudellisesti nyt vaan hieman haastavaa, kun työllisyystilanne on mitä on. Opintosetelistäkään ei taida olla apua, kun olen lukiosta valmistunut jo 3 v. sitten. 

Joo se on valitettavasti vain tämän kevään ylioppilaille ja ammattikoulusta valmistuneille.

Etkä myöskään taida olla yli 25-vuotias, niin et voi työttömänäkään opiskella avoimessa.

Niin, 20-24 -vuotiaat ovat väliputoajia avoimessa opiskelun suhteen. Miksiköhän tällainen aukko taas tehtiin?

Koska teillä on jo ensikertalaiskiintiö jolla jyräätte pääsykokeissa muut. Tuossa iässä harvemmalla vielä on korkeakoulututkintoa. Ihan reilua, että avointa yliopistoa rajataan näin edes vähän vanhempien väyläksi. 

Itsellä on tilanne, että menin aloittamaan lukion jälkeen insinöörikoulutuksen, mikä ei ollutkaan sitten yhtään oma juttu. Keskeytin koulutuksen ensimmäisen vuoden jälkeen ja olen sen jälkeen yrittänyt päästä opiskelemaan alaa, mikä tuntuisi enemmän omalta. Kun menettää ensikertalaisuuden, opiskelupaikan saaminen on paljon vaikeampaa.  Olen nyt 23-vuotias ja takana on 2 tuloksetonta hakukierrosta ja  tulossa taas vuosi työttömänä. En tiedä, olenko ainut joka ei osannut valita opiskelualaa oikein heti lukion jälkeen mutta uusille ylioppilaille neuvoksi, että ensikertalaisuutta ei kannata menettää. Ota vastaan opiskelupaikka, mikä aidosti tuntuu omalta jutulta.

Jäitkö varapaikoille? Sulla saatta olla vielä toivoa, varasijat liikkuu. 

En tarkoita sinua, mutta se on hyvin yleistä, että kokee valinneensa väärän alan. 

Muun muassa 6-8 laudaturia kirjoittaneet olivat kaikki vaihtaneet myöhemmin opiskelupaikkaa, joka kertoo paljon. Joten joskus kannattaa miettiä tarkkaan ennen kuin luopuu opiskelupaikastaan. Esim. psykologia on erittäin suosittu ala, mutta sen opiskeleminen ei monesti vastaa sitä mitä on ennalta ajatellut. Moni on luopunut myös lääkiksestä, ja jokaisella alalla ja koulutuksessa on myös varjopuolensa, eikä kannata hötkyillä, jos ala ei heti tuntuisi omalta. Eri asia on se, jos ei millään pärjää ja tulee paljon ylimääräistä stressiä, niin ja yrityksistä huolimatta huomaa haukanneensa liian suuren palan, niin silloin on ehkä parempi luovuttaa.

Viittasin edellisessä kirjoituksessa juttuun, jossa oli lukion jälkeen seurattu 6-8 laudaturia kirjoittaneiden myöhempiä vaiheita, jossa ilmeni, että siitä otoksesta oli kaikki vaihtaneet myöhemmin opiskelupaikkaa. Mutta se ei tietenkään kattanut kuin määrätyn ryhmän ja varmasti tarinoita on hyvin monenlaisia. Tsemppiä kaikille hakijoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kasvatustieteen soveltuvuuskoe. Saako jostain selville miten eri osiot itsellä meni? Opintopolku näyttää kokonaispisteet, mutta kiinnostaisi joka pysäkin pisteet.

Mikä näissä on maksimipisteet?

Turku arvioi eri tavalla, kuin muut yliopistot.

Missä on avattu Turun arviointi, jos se on erilainen?

Ilmeisesti Turussa on enemmän arvioitavia osa-alueita. Pisteet myös korkeammat niin sisäänpääsyn ja omieni osalta, kuin muihin hakukohteisiin.

Enempää en osaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

DIA alojen palkit on ilmestyneet 

Jee, vihdoinkin. Mihin olet hakenut ja mihin olet pääsemässä? Paras ystäväni on hakenut opiskelemaan Tuotantotaloutta vähän joka paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko paikalla muita kasvatustieteen soveltuvuuskokeen tuloksiin pettyneitä? En saanut opiskelupaikkaa enkä edes varasijaa, koska soveltuvuuskokeeni oli hylätty. :-( Jonkin osa-alueen pisteet olivat olleet niin huonot, että haku tyssäsi siihen. Tuntuu tosi kurjalta. 

Toivottavasti ei käynyt niin kuin viime vuonna. Silloin yksi tietty haastattelija hylkäsi ohjeiden vastaisesti kaikki, joilla oli alan opintoja pohjalla. Hänen ajatuskulkunsa meni niin, että nämä eivät aio valmistua koulutusohjelmasta.

Syy voi olla joku tällainenkin, joka ei liity sinuun.

Kiitos tiedosta. Kyllä itsekin ajattelen, että jotain outoa on tuossa pisteytyksessä, oli se sitten yhteisesti päätetty sääntö tai jonkun yksittäisen haastattelijan virheellinen tapa soveltaa sääntöä. 

 

Satutko tietämään, saiko joku hakija viime vuonna muutoksia arviointiinsa, jos yksi haastattelija oli toiminut ohjeiden vastaisesti?

Minusta tuo on kuvaavaa, että kiistätte soveltuvuusarvioinnin, sen sijaan, että pyrkisitte ymmärtämään tuloksen, vaikka se harmittaisikin.

T. Paljon soveltuvuusarviointeja tehnyt,

Miten arviointia voi ymmärtää, niillä tiedoilla, mitä ennen soveltuvuuskoetta on suvaittu hakijoille antaa, ja mitä tietoa näkyy nyt opintopolussa???? Jos sinä olet selvänäkijä, niin kerro ihmeessä, miten arviointia pitäisi meidän nyt ymmärtää. 

Ps. Oletko siis tehnyt MAP-mallin mukaisia soveltuvuusarviointeja? Oletko edes perehtynyt niihin tietoihin, mitä sovwltuvuuskokeesta on hakijoille annettu? Tiedätkö mitä soveltuvuuskokeessa tapahtuu? Kyseessä ei ole mikään tieteellisesti validoitu testi.

Sain hyvät pisteet sovarista ja pääsin opiskelemaan luokanopettajaksi. Olen varma, että moni hyvä jäi "rannalle". Jodelissa on jälleen kerrottu, kuinka jotkut olivat saaneet hyvät pisteet ( yli 70) ,mutta joistakin pysäkeistä alle vaaditun neljä pistettä. Jälleen tuli esille, että heillä  oli aikaisempi koulutus. Eihän tämä silloin mielestäni mittaa soveltuvuutta, vaan jotain ihan muuta. 

Ei saaatana! Taasko!

Viime vuonna hylättiin monia, jotka eivät olleet hakukelpoisia muissa väylissä tai heillä ei ollut mahdollista valmistua haluamaansa pätevyyteen nykyisestä yliopistosta.

Alan- tai koulunvaihtoa ei ole kielletty, vaikka onkin hankaloitettu monin mahdollisin tavoin. Mielivaltainen hylkääminen soveltuvuuskokeessa asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kelle haastattelijalle sattuu.