Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Köyhyys on hiipinyt elämääni pikkuhiljaa
25.02.2026 |
En ole ikinä isotuloinen ollut, mutta nyt elän sellaista elämää, jonka ennen mielsin köyhien elämäksi. En osta maitoa tai mehua. Kerran viikossa sallin itselleni pienen pullollisen kivennäisvettä. Jouluna ostin peräti appelsiinituoremehua. Ruoka on yksinkertaista, keittoja ja kastikkeita. Mitään tähteitä en laita pois, vaan syön kaiken, ne vähän epäilyttävätkin. Lääkkeitä en pysty aina ostamaan, enkä mene lääkäriin kuin äärimmäisen pakon edessä. Olen kai sitten luisunut köyhyyteen.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänlaatu on tippunut taloudellisista syistä huomattavasti 2020-luvulla. Ihmettelen Orpon kehuja, kuinka suomalaisten ostovoima olisi kasvanut. Ja paskat. Eläke tulee maanantaina, eikä loppuviikosta enää rahaa ole. Ei ollut vuonna 2020 näin.
Mihin ehdit vajaassa viikossa rahasi hassata?
No jos eläke on pieni ja kerralla maksaa kaikki pakolliset laskut niin meneehän se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole vielä kaikki tässä. Lisää niukkuutta jaetaan.
Niukkuutta on helppo jakaa, se kun on ilmasta.
Vierailija kirjoitti:
Pienempi asunto olisi ratkaisu
Ei ole, jos saa asumistukea. Silloin se asumistuki pienenee samassa suhteessa kuin vuokra, joten sillä ei ole mitään merkitystä, ellei asu hinnaltaan vuokranormit ylittävässä asunnossa.
Itse olen ollut köyhä lapsuudesta asti. En edes tiedä ns normaalia elämää millään tavalla. Lapsenakin olin monesti koulu kiusattu kun oli liian pienet revenneet vaatteet päällä.
No kyllä teinit on välillä katkeria siitä ettei saa limsaa, sipsejä, karkkia yms sellaista tavallista herkkua mitä kavereilla. Miettikää miltä itsestänne tuntuisi lapsena ja teininä kun kaverit syö karkkia ja juo limsaa eikä itsellä oo siihen rahaa kuin harvoin.
Älkää olko niin kylmäsydämisiä! Miettikää lapsuutta köyhyydessä, kyllä se luo kateutta rikkaammille kavereille ja tuottaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella että ne jäätelöt, limut, noutuoruoat yms eivät kaiherra silloin kun olisi varaa ostaa niitä mutta säästösyistä ei osta/ei vain kiinnosta. Silloin kun ne ovat täysi mahdottomuus voi tulla tunne että pakosta jää paitsi jotain jonka "kaikki muut" saavat ja niistä muodostuu houkutus/"katkeruuden" aihe.
Ja siis minä olen se vanhempi jolla ei ole varaa ostella niitä herkkuja lapsille kuin harvoin. En puhunut itsestäni kun kerroin että se, ettei pysty ostaa herkkuja niin se tuntuu näin vanhempana pahalta, koska lapset jäävät herkuista osattomiksi samaan aikaan kun kaverit ostaa lähes joka päivä karkkia, sipsiä, jäätelöitä ja limua.
Miettikää itse miltä sellainen tilanne omilta lapsistaltanne tuntuisi??
Vierailija kirjoitti:
Oon työkyvyttömyyseläkkeellä. Oli tarkoitus juhlistaa pyöreitä synttäreitä syömällä ulkona, jossain halvemmassa ravintolassa, mutta ravintolassa kuitenkin. En ole vuosiin käynyt sellaisessa. Hah, Hah, haaveeksi jäi, tuli nimittäin erittäin kivuliaat peräpukamat ja varaamani raha meni lääkevoiteeseen. Ei jumankekka, ei kai tässä voi enää kuin nauraa, hyvää synttäriä mulle!
Sori, mutta tämä naurattaa, vaikka ei naurun asia ei ehkä olekaan 😂 😂 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon työkyvyttömyyseläkkeellä. Oli tarkoitus juhlistaa pyöreitä synttäreitä syömällä ulkona, jossain halvemmassa ravintolassa, mutta ravintolassa kuitenkin. En ole vuosiin käynyt sellaisessa. Hah, Hah, haaveeksi jäi, tuli nimittäin erittäin kivuliaat peräpukamat ja varaamani raha meni lääkevoiteeseen. Ei jumankekka, ei kai tässä voi enää kuin nauraa, hyvää synttäriä mulle!
Sori, mutta tämä naurattaa, vaikka ei naurun asia ei ehkä olekaan 😂 😂 😂
Eipä mitään. Kuten itsekin totesin, niin ei kai tässä enää voi kuin nauraa itsekin. Kyllä oli juhlava olo, kun sai synttäreiden kunniaksi ajaa rektaalivoidetta ahteriin. Positiivista on se, että se auttoi ja olisihan tilanne voinut olla niinkin huono, ettei olisi ollut rahaa koko tököttiin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä teinit on välillä katkeria siitä ettei saa limsaa, sipsejä, karkkia yms sellaista tavallista herkkua mitä kavereilla. Miettikää miltä itsestänne tuntuisi lapsena ja teininä kun kaverit syö karkkia ja juo limsaa eikä itsellä oo siihen rahaa kuin harvoin.
Älkää olko niin kylmäsydämisiä! Miettikää lapsuutta köyhyydessä, kyllä se luo kateutta rikkaammille kavereille ja tuottaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta
Itse asiassa se muitten kiusaaminen on pahempi. Kun kateus. Sitä joutuu lapsena kuuntelemaan kaikki haukut silloin kun eroaa joukosta. Myös se köyhyys johtuu yleensä aina kotioloista. Joskus oli sitä että kysyi vanhemmilta esim jotain. Mutta ei saanut. Tietyssä iässä oppi olemaan täysin kysymättä enää mitään. Oppi olemaan ilman suunnitelmia tai haaveita mistään. Todellisuus ja muitten kiusat ja haukut oli paljon yleidempää mitä monet voi ajatellakkaan. Ei lapsena ollut edes paikkaa missä voi tuntea olevansa turvassa. Joku kateus ei merkkaa mitään kaiken sen rinnalla. Mitä oikeasti köyhä joutuu kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten luisuminen köyhyyteen tapahtui? Onko elämäntilanteesi pysynyt samana? Käytkö töissä vai oletko työtön?
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Luisu alkoi siis jo yli kymmenen vuotta sitten. Tilanne paheni olennaisesti, kun lapset täysi-ikäistyivät, sillä jouduin elättämään heitä yksin eläkkeelläni siinä vaiheessa. Olen yksinhuoltaja. Toisaalta lasten muutettua pois kotoa tilanne vähän parani.
Miksi lapset eivät hakeneet toimeentulotukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä teinit on välillä katkeria siitä ettei saa limsaa, sipsejä, karkkia yms sellaista tavallista herkkua mitä kavereilla. Miettikää miltä itsestänne tuntuisi lapsena ja teininä kun kaverit syö karkkia ja juo limsaa eikä itsellä oo siihen rahaa kuin harvoin.
Älkää olko niin kylmäsydämisiä! Miettikää lapsuutta köyhyydessä, kyllä se luo kateutta rikkaammille kavereille ja tuottaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta
Itse asiassa se muitten kiusaaminen on pahempi. Kun kateus. Sitä joutuu lapsena kuuntelemaan kaikki haukut silloin kun eroaa joukosta. Myös se köyhyys johtuu yleensä aina kotioloista. Joskus oli sitä että kysyi vanhemmilta esim jotain. Mutta ei saanut. Tietyssä iässä oppi olemaan täysin kysymättä enää mitään. Oppi olemaan ilman suunnitelmia tai haaveita mistään. Todellisuus ja muitten kiusat ja haukut oli paljon yleidempää
Epäonnistumisen tunteet tulee siitä kun köyhälle ei opeteta kotona mitään. Muut on oikeasti parempia asioissa kun ovat kasvaneet tasapainoisessa elinympäristössä. Häpeä tulee siitä kiusaamisesta. Kun ei sovi joukkoon on aina erillainen. Oppii että en ole saman arvoinen kun muut. Lapsesta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella että ne jäätelöt, limut, noutuoruoat yms eivät kaiherra silloin kun olisi varaa ostaa niitä mutta säästösyistä ei osta/ei vain kiinnosta. Silloin kun ne ovat täysi mahdottomuus voi tulla tunne että pakosta jää paitsi jotain jonka "kaikki muut" saavat ja niistä muodostuu houkutus/"katkeruuden" aihe.
Ja siis minä olen se vanhempi jolla ei ole varaa ostella niitä herkkuja lapsille kuin harvoin. En puhunut itsestäni kun kerroin että se, ettei pysty ostaa herkkuja niin se tuntuu näin vanhempana pahalta, koska lapset jäävät herkuista osattomiksi samaan aikaan kun kaverit ostaa lähes joka päivä karkkia, sipsiä, jäätelöitä ja limua.
Miettikää itse miltä sellainen tilanne omilta lapsistaltanne tuntuisi??
Minulla ei ole lapsia mutta osaan hyvin kuvitella. Samoin kuin vanhemman tuskan lapsensa puolesta ja sitä tarkoitinkin sillä mitä aiemmin kirjoitin vaikka en tarkentanut tuota lapsikulmaa. On niin helppo huudella ohjeita ja käskyjä kun itse ei ole samassa tilanteessa, sitä kutsutaan empatian puutteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä teinit on välillä katkeria siitä ettei saa limsaa, sipsejä, karkkia yms sellaista tavallista herkkua mitä kavereilla. Miettikää miltä itsestänne tuntuisi lapsena ja teininä kun kaverit syö karkkia ja juo limsaa eikä itsellä oo siihen rahaa kuin harvoin.
Älkää olko niin kylmäsydämisiä! Miettikää lapsuutta köyhyydessä, kyllä se luo kateutta rikkaammille kavereille ja tuottaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta
Itse asiassa se muitten kiusaaminen on pahempi. Kun kateus. Sitä joutuu lapsena kuuntelemaan kaikki haukut silloin kun eroaa joukosta. Myös se köyhyys johtuu yleensä aina kotioloista. Joskus oli sitä että kysyi vanhemmilta esim jotain. Mutta ei saanut. Tietyssä iässä oppi olemaan täysin kysymättä enää mitään. Oppi olemaan ilman suunnitelmia tai haaveita mistään. Todellisuus ja muitten kiusat ja haukut oli paljon yleidempää
Mahdoton se on muiden elämiin puuttua mutta tuolloin vika on ko lasten vanhemmissa jos tuollaiset arvot ja asenteet jälkikasvullensa opettavat/sallivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ehdottaa pienempään asuntoon muuttamista. Se on totta, ettei aina auta mitään köyhyyteen. Asumistuki pienenee samassa suhteessa, kuten jo sanottiinkin. Joudut maksamaan omasta pussista saman verran, mutta kökit pienessä, epäviihtyisässä asunnossa. Ehkä vielä kaukana palveluista autottomana.
Köyhyydessä on paljon sellaista mitä ei ymmärrä ellei ole ollut samassa asemassa.
Marinin hallitusvuodet pilasi minun elämäni. Olen siitä niille niin suunnattoman vihainen ja katkera.
"Mahdoton se on muiden elämiin puuttua mutta tuolloin vika on ko lasten vanhemmissa jos tuollaiset arvot ja asenteet jälkikasvullensa opettavat/sallivat.
Kokemuksesta minä puhun. Olen ollut se köyhä lapsi. Ja kyllä niinkuin siinä lukee köyhyys on yleensä aina kotioloista kiinni. Kyllä ne oli monesti ihan normaalit töissä käyvien lapset ja muut joitten v*ttuilut joutui lapsena kuulemaan myös. Lapsilla tyhmyys tiivistyy joukossa.
Itse olen ollut köyhä ja osaton ja päähän potkittu lapsesta asti niin enpähän ainakaan ole luisunut mihinkään. Mutta onhan tämä kurjistaminen aivan älytöntä. Kaivostukiin ja kaiken maailman hyvävelisuhmurointeihin riittää rahaa, mutta ei siihen että kotimainen tuotanto ja palvelut saataisiin nousuun. Ihan on tarkoituksella tehty tämä.
Onneksi itselläni ei ole lapsia taikka perhettä, iäkkäitä sukulaisia tmv huollettavia (tai noita jälkimmäisiä on tuolla jossain mutta en ole väleissä sen jälkeen kun jouduin lapsena huostaan). Vanha koira on, sen kanssa porskutamme miten porskutamme. Haen töihin, yritän pitää huolta itsestäni, en polta en juo en herkuttele enkä vaivaa ketään. Ja silti kohdellaan usein kuin vierasta sikaa kun heikko työhistoriani ja alhainen sosiaalinen status paljastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon työkyvyttömyyseläkkeellä. Oli tarkoitus juhlistaa pyöreitä synttäreitä syömällä ulkona, jossain halvemmassa ravintolassa, mutta ravintolassa kuitenkin. En ole vuosiin käynyt sellaisessa. Hah, Hah, haaveeksi jäi, tuli nimittäin erittäin kivuliaat peräpukamat ja varaamani raha meni lääkevoiteeseen. Ei jumankekka, ei kai tässä voi enää kuin nauraa, hyvää synttäriä mulle!
Sori, mutta tämä naurattaa, vaikka ei naurun asia ei ehkä olekaan 😂 😂 😂
Eipä mitään. Kuten itsekin totesin, niin ei kai tässä enää voi kuin nauraa itsekin. Kyllä oli juhlava olo, kun sai synttäreiden kunniaksi ajaa rektaalivoidetta ahteriin. Positiivista on se, että se auttoi ja olisihan tilanne voinut olla niinkin huono, ettei olisi ollut rahaa koko tököttiin.
Tukipa hyvä mieli tästä viestis. Paljon onnea pyöreiden synttäreiden ja parantuneiden pukamien ansiosta! Hirveä vaiva kärsittäväksi, hyvä että sait kerrasta avun. Ihailtava asenne vastoinkäymiseen. Uskotaan, että pääset vielä juhlistamaan, vaikka vähän myöhässäkin, mukavasti istuen ja maukkaan ruoan parissa. Kaikkea hyvää kevääseen.
Vierailija kirjoitti:
Oon työkyvyttömyyseläkkeellä. Oli tarkoitus juhlistaa pyöreitä synttäreitä syömällä ulkona, jossain halvemmassa ravintolassa, mutta ravintolassa kuitenkin. En ole vuosiin käynyt sellaisessa. Hah, Hah, haaveeksi jäi, tuli nimittäin erittäin kivuliaat peräpukamat ja varaamani raha meni lääkevoiteeseen. Ei jumankekka, ei kai tässä voi enää kuin nauraa, hyvää synttäriä mulle!
Hyvää syntymäpäivää! Tuollaista se juurikin on. Kun säästää rahaa vaikka hammaslääkäriin niin sillä aikaa ehtii pesukone hajota ja säästöt meneekin siihen.
Alue: Aihe vapaa
Joo ei ole mutta sitä ei käytetä. Itse sijoittanut vuoden verran ja olen työtön mutta puoliso on. Mitään ei sitten enää osteta kun ruokaa/herkkuja kaupasta. Varmaan nuoret säästää turvaa niin kun minäkin. Tosin itse ostan vaan osakkeita.