Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
rakastumisista toisiin miehiin
02.05.2007 |
Helpottaako se koskaan. Tästä on täällä aikaisemminkin puhuttu. Perheenäiti rakastuu toiseen mieheen. Minulle tätä tapahtuu ajoittain. Tähän asti olen selvinnyt, malttanut odottaa että tunteet jotenkin laantuu. Jonkun ajan päästä (puoli vuotta-vuosi) tuntuu jo ihan tyhmältä ehkä koko ihastuminen. Tosin lämpimästi ajattelen erästäkin ja en tiedä mitä tapahtuis jos joutuisin taas säännöllisiin tekemisiin.
Mutta nyt taas se yhtäkkiä tapahtui ja huomaan olevani ihan sekaisin erään miehen takia. Tuo mies on vielä muutamista syistä (onneksi kai) aika mahdoton kumppani (paljon vanhempi mm. ja öykkäri mutta omalla tavallaan karismaattinen) Ajattelen häntä koko ajan. Pelkään että mieheni näkee nämä jutut minusta. Aluksi olin vain iloinen tunteista ja ajattelin että kivaa piristystä arkeen, vähän silmäpeliä ja hymyilyä mutta nyt kun huomasin jokin aikaa ajatelleeni häntä ihan liikaa tuntuu oma elämä jotenkin niin tylsältä, suhde laimealta jne.
Tuntuu että nämä tunnemyllerrykset ovat vain pahentuneet sen jälkeen kun sain lapsia. Raskauden ja kuukautisettoman ajan jälkeen tulen ihan hulluksi ja ihastun vaikka lyhtypylvääseen tietyssä vaiheessa kiertoa. Joskus mietin että mieheni kannattaisi omaksi parhaakseen pitää minut raskaana tai imettämässä koko ajan, silloin olen nimittäin paljon tasaisempi;) haluisin vielä kolmannen lapsen mutta mies oli jo tuota toistakin vastaan. Nyt siis kaksi lasta ja mies välillä muistuttaa että ei olis oikein jaksanut enää toistakaan (vaikka siis ihan hyvä isä lapsille).
Mutta siis olen nyt 32 vuotta ja mietin vaan laimeneeko nämä myllerrykset iän myötä. Minulla on ihan hyvä mies, ehkä tavallaan liian hyväkin, sillä tavalla just luotettava ja sitoutunut että ei pidä minua yhtään varpaillaan ja saa minut hakemaan ainakin ajatuksen tasolla seikkailua muualta. Pettänyt en ole mutta joskus omien tunteideni voima melkein pelottaa.
Tiedän että tämä on varmasti rakastumista rakastumisen tunteeseen, silti olen yllättävän hämmentynyt. Toisaalta uskon että pitkässä suhteessä tällaisten tunteiden tunteminen on ajan mittaan mahdotonta, onhan toinen läpikohtaisin tuttu. Sekin tuntuu kurjalta. Tällaisina hetkinä tuntuu että olisi niin kiva saada elää rakastumiset ja tutustumiset uuteen ihmiseen uudelleen. Ja sehän ei tällaiselle pienten lasten äidille ole mahdollista ilman ongelmia ja suuria muutoksia. Täytyy kai vaan taas odotella että tunteet laantuu, oliskohan tähän jotain hormoonihoitoa:)
Kommentit (9)
miehen kanssa oltu yhessä jo ikuisuus ja aina näin keväisin jaksan hälle mainostaa kehen olen ihastunut ja saan säpinöitä jostakin miehestä. Itelle se on tosi epämiellyttävää, mutta eipä tuo ukko kulta näytä kauheesti kauhistuvan. Tosin nää ihastukset saa mut myös tuntemaan kiihkeyttä mun miestä kohtaan. Jos katselen päivät pitkät ihastustani niin olen illalla jo aika kiimassa ja puran tunteeni mieheeni... Kuulostaa hullulta, mutta näin meillä. Tuskin koskaan petän miestäni sillä minua on joskus petetty ja tunnen kuitenkin olevani miehen kassa sieluntovereita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti tästä vielä aikuistuu.
olisin itse kirjoittanut. Olen miettinyt paljon tätä, että mikä sen tekee. Kuitenkaan koskaan en loppujen lopuksi ottaisi ketään näistä miehistä. Muistan jo 17v. asti, kun minulla oli aina jonkin aikaa joku salaihastus, sitten ne hiipuvat ja samoin minustakin tuntuvat jopa naurettaviltakin.
Onko se jokin jännityksen kaipuu, vai mitä..Minulla ei ainakaan ikäkriisiä, ellei se jatku vuosikausia.,.
Naimissakin olen ollut yli 15v ja silti aika-ajoin olen ihastunut salaa. Tuntuu siksi pahalta, että tuntuu, että ajatuksissani petän miestäni.
En kuitenkaan koskaan aio kertoa hänelle, sillä en koskaan ryhtyisi näisten miesten kanssa mihinkään.
Ja hän vain pahoittaisi mielensä.
Tosin minä puhun ihastumisesta, en rakastumisesta. Näin siksi, että nimenomana ihastun kohtuullisen pinnallisesti, en rakastu syvällisesti.
Jos vaikka joutuu juttelemaan säännöllisesti toisen kanssa ja tietää että toinenkin on ihastunut muuttuu ihastus joskus rakastukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tää ihastuksen kohde on ollut yksi ja sama jo kohta 7 vuotta, välillä pääsen tunteista eroon ja ajattelen, että mikähän mua taas vaivas, onneksi mitään ei tapahtunut... ja sitten välillä taas tuntuu, että mun on pakko saada sänkyyni tämä toinen mies... :o( Naimisissa ollaan oltu 11 vuotta ja ikää on tasan 32!
Ja tosiaan, onkohan miehelläni (joka on uskollisuuden perikuva) koskaan tällaisia ihastuksia??
Mulla tää ihastuksen kohde on ollut yksi ja sama jo kohta 7 vuotta, välillä pääsen tunteista eroon ja ajattelen, että mikähän mua taas vaivas, onneksi mitään ei tapahtunut... ja sitten välillä taas tuntuu, että mun on pakko saada sänkyyni tämä toinen mies... :o( Naimisissa ollaan oltu 11 vuotta ja ikää on tasan 32!
Ja tosiaan, onkohan miehelläni (joka on uskollisuuden perikuva) koskaan tällaisia ihastuksia??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tää ihastuksen kohde on ollut yksi ja sama jo kohta 7 vuotta, välillä pääsen tunteista eroon ja ajattelen, että mikähän mua taas vaivas, onneksi mitään ei tapahtunut... ja sitten välillä taas tuntuu, että mun on pakko saada sänkyyni tämä toinen mies... :o( Naimisissa ollaan oltu 11 vuotta ja ikää on tasan 32!
Ja tosiaan, onkohan miehelläni (joka on uskollisuuden perikuva) koskaan tällaisia ihastuksia??
Alue: Aihe vapaa
nimim. kanssasisar ;)