Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko yleistäkin, että miehelle ei ole niin väliä rakastuuko hän naiseen, jonka ottaa puolisokseen?
22.02.2026 |
Tuttavapiirissäni on useampi mies, joka on valinnut vaimon sillä perusteella, että naisella on ollut tiettyjä miehen haluamia ominaisuuksia (enkä nyt tarkoita niinkään vain ulkonäköä). Miehen taholta siinä ei ole ollut koskaan mitään suuria tunteita tai sitä, että mies tykkäisi naisen luonteesta tai persoonasta tai heidän välillään olisi kipinää ja kemiaa. Vaan naisella on tietyt ominaisuudet kuten halu perustaa perhe, riittävän hyvä koulutus ja työ, tietynlaiset käyttäytymismallit jne.
Onko yleistäkin tällainen, että mies valitsee itselleen puolison siten, että nainen täyttää tietyt kriteerit, vaikka mies ei ihastuisi tähän naiseen, saati rakastuisi, ei tuntisi erityistä kemiaa eikä vaikkapa arvostaisi naisen luonnetta tai arvomaailmaa?
Kommentit (131)
Luulisi sen sitten näkyvän suhteessa läheisyyden puutteena tai jotenkin muuten esim seksissä jos toinen ei rakastaisi? Jos olisi jonkun muun syyn takia suhteessa? Varmaan aika epätavallista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmälle miehelle ei ole väliä. Viisas mies puolestaan tietää, että oikean kumppanin valinta on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä.
Vierailija kirjoitti:
Kemia ja kipinä on naisten juttuja. Sitten valitetaan yhärinä kaupungin vuokra-asunnossa, kun jännäjoonas lähtikin toisen matkaan.
Tää on kyllä surullista, jos kemia ja kipinä on vaan naisten juttuja. Miehetkö sitten vaan huijaa ja puhelee pehmoisia?
On yleistä
Ei nyt kukaan usko rakkauteen.
Abstrakti käsite.
Mies sietää naista, jos tämä on hyvännäköinen.
Tai hänellä on rahaa.
Tai jotain statusta mitä voi esitellä muille ja itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että on yleistä. Mutta ainakaan mies ei ole väkivaltaisen mustasukkainen jos ei ole edes rakastunut.
Mustasukkaisuudella ja rakastamisella ei ole tekemistä keskenään. Mustasukkaisuus on omistamisenhalua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kreikkalainen antiikin filosofi on sanonut, että hyvien ihmisten keskuudessa aviopuolison voisi valita arvalla, koska he kohtelevat hyvin kaikkia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Naisena mua taas ei kiinnosta makuukammari erityisesti. Enemmän se että miestä voi ihailla, kuunnella ja halata. Joku palvontavimma. Mutta se on yleensä aika lyhyt juttu. Koska mies onkin tavallinen.
:D :D :D :D
Siis aidosti naurattaa, että koet palvontavimmaa miehiä kohtaan, ja odotat joltain perusperteiltä jotain ylevää hengentuotetta jota ihailla ja kuunnella xD Ahahahahahaaaaaaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!!
Kaikenlaisia sitä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen valitsee miehen ja mies ottaa kenet saa. Sen takia varmaan useammin naisella se kipinä
Minulle ainakin on tärkeää. Vaikka olisi ulkonäöllisesti kuinka kaunis tahansa, niin se ei riitä, jos ei vain ole kemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, itse jotenkin ajauduin avioliittoon sen ensimmäisen naisen kanssa, jonka kanssa olin seurustellut. Sen siitä saa kun onnistuu vasta kolmekymppisenä.
Miten voi vaan ajautua avioliittoon? Älä välttele vastuuta omista valinnoistasi.
Rakastuminen on enemmän tyttöjen juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakastuminen on enemmän tyttöjen juttu
Nääh, itsellä on niin päin, että muhun rakastutaan päätäpahkaa, mut omat tunteet on tasoa oot kiva, mutta...kokemukseni mukaan monet miehet on herkkiä, mutta koska teillä on keskenänne joku ihmeellinen äijäilykulttuuri, jossa tosimies ei itke, eikä puhu tunteista, koska se on akkojen hommaa... joten patoatte sitten sisälle niitä tunteita. Mikä ei kyllä ole sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmälle miehelle ei ole väliä. Viisas mies puolestaan tietää, että oikean kumppanin valinta on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä.
Samaa mieltä tästä. Älykkyys vaikuttaa elämässä kaikkeen, myös puolison valintaan. Hänhän on lasten vanhempi ja elämänkumppani ja jos ollaan naimisissa ja asutaan, vaikuttaa myös paljon talouteen ja muuhun arkielämään. Eli aika heikossa päässä älykkyyden osalta pitää olla, jos ei ymmärrä päätöksen merkitystä.
Miehissä on naisia enemmän sekä älyllisesti heikkoja että huippulahjakkaita, ensinmainitut ryssivät elämänsä myös suhteessa naisiin tai jäävät kokonaan ilman naista (jos ovat heteroita).
Miehet rakastuu perheeseen, ei naiseen.
Mies ei todellakaan hae kemiaa kuten nainen,kyllä se fyysinen puoli enemmän kiinnostaa.
Itselleni moraali on aika isossa osassa naisen suhteen, sitten pitää olla vaimomaisia ominaisuuksia, jos on liberaali niin kierrän kaukaa. Rakkaus kumppaniin voi syttyä toiseen myös ajan kanssa yhteisen tekemisen kautta, ei sen aina tarvitse olla mitään alkuhuumaa tai intohimoa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on niin, että miehet eivät välttämättä tunnista kaikkia tunteitaan, edes rakkautta. Ja toiseksi, he eivät osaa näyttää sitä. Ja jotkut tuntevat jotain ihan muuta, kuten seksuaalista himoa, ja kuvittelevat sen nyt olevan sitä rakkautta koska tuntuu voimakkaasti jotain tunnetta, ja sen sitten näyttävät, ja ihmettelevät jos eivät saakaan vastakaikua.
Kun pohditaan toisten syitä parisuhteeseen, pitäisi selvittää mikä on rakkautta siinä suhteessa ylipäätään sen osapuolten mielestä.
Se että joku sanoo, ettei ole koskaan ollut "suuria tunteita" voivat rakastaa ihan normaalisti, mutta eivät tiedä että rakkaus on jotain muuta kuin suuria tunnemyrskyjä jotka näkyy ulospäin, että ollaan ihan hulluna ja huudetaan ja riehutaan kun ollaan niin rakastuneita.
Tunteiden latteus kuuluu eräisiin persoonallisuushäiriöihin. Muilla ihmisillä on lähinnä välinearvo eivätkä nämä ihmiset myöskään ole sieltä parhaasta päästä älyllisen suorituskyvyn suhteen.
Ikävä kyllä huonot kortit kasaantuvat eli jos ihmisellä on heikko älykkyys, hänellä on myös paljon muita ongelmia, päihdeongelmia, kouluttamattomuutta, elämän sekavuutta, joita kaikkia älykkyyden heikkous osaltaan lisää ja jatkuu geeniperimän ja perhe-elämän epävakauden vuoksi myös lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, itse jotenkin ajauduin avioliittoon sen ensimmäisen naisen kanssa, jonka kanssa olin seurustellut. Sen siitä saa kun onnistuu vasta kolmekymppisenä.
Miten voi vaan ajautua avioliittoon? Älä välttele vastuuta omista valinnoistasi.
Kuka tahansa, joka on tavannut ihmisiä työkseen, voi kertoa, että on paljonkin ihmisiä, jotka vain ajautuvat elämässään tilanteesta toiseen. He ovat olosuhteiden tai muiden ihmisten uhreja ja yleensä myös mielestäään väärin kohdeltuja. He käyttävät paljon terveyspalveluja, paitsi jos ovat psykoottisia, jolloin he eristäytyvät omaan kuplaansa ja pitävät siellä mahdollisuuksien mukaan myös perheensä, jos perhettä on.
Jälleen kerran syynä on heikko älyllinen suorituskyky ja/tai vakava-asteisemmat mielenterveysongelmat ja/tai persoonallisuushäiriö, jonka entinen nimi on mielestäni paremmin tilannetta kuvaava (luonnehäiriö).
Alue: Aihe vapaa
Eräälle miehelle kelpasi avioeronsa jälkeen ainoastaan ennestään lapseton ja ennen kaikkea töissä käyvä rikas nainen seuraavaksi "patjakseen". Pelasti oman tulevaisuutensa ja lapsensakin elatusmaksut ottamalla tyhmä ja hölmö miehen kipeä nainen vaimokseen. Miehellä oli kaiken lisäkseen velkoja rästissä ja oli kätevää saada uusi vaimo sellainen nöyrä kotonakin kontallaan lattiat putsaileva ja hyvää ruokaa laittava sekä kalsariensa pesijätär ja rahoittaja elämänsä viihdyttäjäkseen.