Oliko 1920-luku iloinen ja avarakatseinen aika
Euroopassa? Ja sitten syntyi kansallissosialismi.
Kommentit (34)
Oli jos olit varakas tai valkoinen heteromies.
Olihan se. Kolme keisarikuntaa meni palasiksi ja rajat piirrettiin uudelleen. Tuli paljon uusia valtiota. Vanhoja arvoja heitettiin roskakoriin. Iloinen jazz- ja yökerhokulttuuri tuli valtavirraksi. Suomessakin biletettiin Kämpissä ja muissa pintapakoissa ihan kympillä.
Siltähän tuo vaikutti. Ainakin Olavi Paavolaiselle ja Tulenkantajille.
Olihan se. Ei ollut sotia, naisten hameenhelmat lyhenivät, hiukset leikattiin lyhyiksi, kiristävät korsetit katosivat ja tanssittiin iloisen musiikin tahdissa.
Iloinen 20-luku!
Maaseudulla taisi olla aika erilaista.
JEE :D Kommunistin sai tavatessa tappa tai piestä eikä ohrana saanut kiinni . Viron pirtu meni mukavasti päähän. Vaari, vapausoturi, kertoi.
Onko sulla oikeasti noin huono empatia- ja uudenoppimisenkyky? Et pitää laittaa sekopäisiä kommentteja tänne??? (vai oletko jossain "pössyissä" ?)
Oli. Nykyään ihmiset elävät tynnyrissä ja pelkäävät toisiaan, erityisesti ulkomaalaiset ovat kauhistus ja.suuri uhka ja pelko.
Esim
"Viipuri oli ennen toista maailmansotaa Suomen toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä, kansainvälinen kulttuurin sekä kaupan keskus.
Se tunnettiin monikielisyydestään, vilkkaasta satamastaan ja elävästä eurooppalaisesta kaupunkikulttuuristaan, joka teki siitä aikansa merkittävän keskuksen Pohjois-Euroopassa.
Tärkeimmät tiedot Viipurista historiallisena metropolina:
Kansainvälisyys: Vuonna 1939 Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki. Siellä puhuttiin laajasti suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa."
Ainakin ihmiset olivat kansainvälisiä ja liikuttiin paljon, maasta toiseen. Kansainvälisyyttä pidettiin suurena rikkautena. Ja kulttuuri ja taide kukoisti. Ei ollut niin pientä kylää, etteikö olisi ollut omaa tanssilavaa tai teatteria.
Vierailija kirjoitti:
Oli. Nykyään ihmiset elävät tynnyrissä ja pelkäävät toisiaan, erityisesti ulkomaalaiset ovat kauhistus ja.suuri uhka ja pelko.
Esim
"Viipuri oli ennen toista maailmansotaa Suomen toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä, kansainvälinen kulttuurin sekä kaupan keskus.
Se tunnettiin monikielisyydestään, vilkkaasta satamastaan ja elävästä eurooppalaisesta kaupunkikulttuuristaan, joka teki siitä aikansa merkittävän keskuksen Pohjois-Euroopassa.
Tärkeimmät tiedot Viipurista historiallisena metropolina:
Kansainvälisyys: Vuonna 1939 Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki. Siellä puhuttiin laajasti suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa."
Tuo mitään hienoa ole, ei yhtään somalia tai irakilaista.
Todellista köyhyyttä oli paljon, sisällissota jakoi vielä kansaa, punaiset saivat tuntea häviön nahoissaan esim.työpaikan saanti oli vaikeaa. Rikollisuus rehotti samoin pirtun salakuljetus. Lapsia myytiin vielä huutolaisiksi. Ei ollut elämä iloista kaikilla!
Olihan se hienoa aikaa.
Muistelen kaiholla, oi niitä aikoja.
Ihmiset silloin oikeasti elivät. Ja voi sitä taiteen ja kulttuuriin määrää. Esiintyviä tautelijoita oli valtavasti, suhteutettuna asukasmäärään.
Ja jo pelkästään valokuvat oli suuria taideteoksia. Samoin arkkitehtiuri. Jopa pienissä ja köyhissä mummonmökeissä.
Vierailija kirjoitti:
Oli. Nykyään ihmiset elävät tynnyrissä ja pelkäävät toisiaan, erityisesti ulkomaalaiset ovat kauhistus ja.suuri uhka ja pelko.
Esim
"Viipuri oli ennen toista maailmansotaa Suomen toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä, kansainvälinen kulttuurin sekä kaupan keskus.
Se tunnettiin monikielisyydestään, vilkkaasta satamastaan ja elävästä eurooppalaisesta kaupunkikulttuuristaan, joka teki siitä aikansa merkittävän keskuksen Pohjois-Euroopassa.
Tärkeimmät tiedot Viipurista historiallisena metropolina:
Kansainvälisyys: Vuonna 1939 Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki. Siellä puhuttiin laajasti suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa."
1920-luvulla Suomessa oli kieltolaki. Se varmaan toi hupia elämään, kun salakuljettajat viinaa merellä rahtasivat, tullimiehet epätoivoissaan heikommilla veneillään heitä jahtasivat... Juu, hei iloinen 20-luku.
Euroopassa oli kärsitty I maailmansodasta, mutta ehkä se 1920-luku siitä sitten riemuksi muuttui, kunhan surut ja murheet sota-ajasta jäivät unholaan.
ei, mut ennen ekaa maailmansotaa eli 1900- ja 1910-luku oli Belle Epoque
Ei ollut ainakaan Suomessa. Euroopan ja USA:n paremmissa sosiaaliluokissa ehkä hetken olikin.
Mun isä syntyi tuolloin ja eli yli sata vuotta.
Hänen lapsuutensa oli hyvin onnellinen, mutta sitten 1942 kylläkin joutui sotimaan ja isänsäkin kuoli sota-aikaan.