Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.

Vierailija kirjoitti:

Joka paikassa piti olla siisti tuhkakuppi. Se oli laiskan emännän merkki, jos ei pidetty niitä puhtaina. 

Mitä kauniimpi sitä hienompaa.

Ja ylipäätään se, että piti koko ajan kaikessa yrittää olla niin kovin hienoa ja kunnollista.

 Mitä nyt ihmisetkin ajattelisivat muuten!?

Kiittäminen ja hänen väri tavat

Kiljun teko.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Niiaamista ei näe enää koskaan, mutta kumartelua kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Kiljun teko.

Alan ammattilaiset ekevät sitä vielä paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Itse koen tuon nykyajan halailukulttuurin tosi outona. Parempi oli kättely tai juuri niiaus tai kevyt kumarrus.

Joo. On tosi raivostuttavaa kun aina pitäisi olla halaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minne ne kahvit katetaan, jollei olkkarin kahvipöydälle? 

Keittiössä tai juodaan n.k. nilkkakupit.

Avokeittiö olohuone. Ap käy kahvilla vain jossain neukkukuutioissa? 

Avokeittiö...*oksennus*

MIehet ja pojat nostivat hattua tervehtiessään.

Vierailija kirjoitti:

Oven avaaminen naiselle. 

Alun perin tuossa ei ollut kyse kohteliaisuudesta vaan siitä, että kun nainen menee ensimmäisenä taloon/huoneeseen niin sisällä mahdollisesti oleva varas tai vastaava käy todennäköisesti ensimmäisen sisääntulijan kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

No yhtään kukaan aikuinen ei ole kyllä koskaan niiannut kellekään. Jos niiailua haluatte, opettakaa se lapsillenne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Itse koen tuon nykyajan halailukulttuurin tosi outona. Parempi oli kättely tai juuri niiaus tai kevyt kumarrus.

Ei nuo liity mitenkään toisiinsa. Ei sellaista ihmistä halailla, jolle olisi ikinä niiattu. Puurot ja vellit on nyt sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kiittäminen ja hänen väri tavat

Mitä toi on ihmiskielellä?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Niiaminen ei kuulu suomalaisille - korkeintaan, jos kuninkaallisia tapaa ja pitääkö silloinkaan niiata? Niiailu on naurettavaa. Nainenkin voi kumartaa, jos haluaa.

Kunnon pieru ruokapöydässä aterian päätteeksi. Lautalattialle sylkeminen ohi Sylkykupin.

Vierailija kirjoitti:

Kiittäminen ja hänen väri tavat

"hänen väri tavat" Mitä ihmettä tämä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyläilystä tuli mieleen, että mies auttoi aina takin naisen ylle. Itse en kyllä ymmärtänyt tätä tapaa lapsena, kun naiset osasivat pukea takin ihan itse kotona, miksei sitten vieraisilla.

Et ymmärrä? Se oli huolehtiva ele. Tietenkin naiset aina ovat osanneet pukea takkinsa itsekin. Samoin ovi saatettiin avata tai muuten huolehtia pienillä eleillä. Ne kertoivat arvostuksesta, huolehtimisesta, kohteliaisuudesta. Taidamme elää aika dystopiassa kun ihminen ei edes ymmärrä tällaisia asioita saati sitten että tekisi jotain sellaista. Kaikki vain itsekästä "mitä saan tästä itselleni".

No siis mitä tällaisia arvostavia ja kohtelihaita eleitä naiset tekevät miehille? Vai onko kivempi vain miettiä velvollisuuksia miehille, mutta ei naisille?

Takin päälle auttamisen juju on pitää takkia alhaalla ja jos autettava hamua sitä ylhäältä käsivarsiaan käärmenaismaisesti koukistellen sanotaan läheltä ystävällisesti mutta varmasti: "alakautta" kunnes autettava uskoo. Vaiheessa kaksi auttaja nostaa takin varmalle liikkeellä ylös ja viimeisenä, takin ollessa paikoillaan, auttaja korjaa vielä varmalla, hapuilemattomalla liikkeellä takin istumaan autettavan harteilla. Opin tämän kun seurasin kokeneiden portsareiden toimintaa, ja kun olin vielä nuori, jotkin portsarit ihan neuvoivat. Mitä raskaampi turkki, sitä arvokkaampi palvelus sen pukemisessa auttaminen on, etenkin jos samassa ahtaassa eteisessä isompi joukko tekee lähtöä samanaikaisesti huitoen käsillään. Ravintolassa viimeisessä vaiheessa portsari ojentaa huomaamatta kouransa riksaa varten, mutta se liike on yksityistilaisuuksissa paree unohtaa. 

Taideopiskelijapiireissä joissa nuorena liikuin nimenomaan teatterikoulun opiskelijat aloittivat halailukulttuurin. Sisääntuloon kuului muiden teatterikoululaisten havaitseminen, sitten tila haltuun salin yli menevillä äänekkäillä tervehdyshuudoilla, eteneminen ja suurieleiset halailut.

Piti vain olla hatussa tai karvalakissa sellainen vekki mistä nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muuten enää niiaa tai kumartaa?

 

Niiaminen ei kuulu suomalaisille - korkeintaan, jos kuninkaallisia tapaa ja pitääkö silloinkaan niiata? Niiailu on naurettavaa. Nainenkin voi kumartaa, jos haluaa.

Pienet tytöt niiaa, mutta aikuinen nainen ei niiaa. Muutama niiasi linnanjuhlissa ja pääsi Iltalehteen.

Näin se vain on!