Voiko mahdollisista omista lapsia oppia tykkäämään, jos vieraat lapset tuntuvat lähinnä vaan ärsyttäviltä?
Kommentit (25)
Joo, koska omat on aina parempia kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Voi. Oma äitini ei voinut sietää lapsia, mutta meitä omiaan rakasti kyllä
Minun äitini taas ei voinut sietää minuakaan, koska en ollut hänelle mieleinen.
Vierailija kirjoitti:
Joo, koska omat on aina parempia kuin muut.
Eivät ole. Liian moni meistäkin on kasvatettu ajattelemaan ettemme ole tarpeeksi hyviä verrattuna muihin.
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Voi kiitos biologian kehittämän kikan jossa kroppa ja aivot tuottavat kasan kemiallisia yhdisteitä jotka yhdistettynä vauvan reaktioihin saavat sinut tykkäämään penskasta.
Pyöräytäpä penska ja laita se vuodeksi jonnekin muualle ja sen jälkeen se lähinnä ärsyttää.
Luulisi että omat lapset ovat vanhemmilleen kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia ihmisiä, mutta valitettavasti se ei pidä paikkaansa. Omassa lähisuvussani on useampikin äiti (kaksi heistä boomeria, yksi ennen sotia syntynyt) jotka eivät ole koskaan välittäneet lapsistaan. Ovat myös tehneet selväksi että olisivat olleet onnellisempia, tasapainoisempia ja menestyneempiä ilman lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Ei se mitään uhkapeliä ole. Ihan normaalia perheen perustamista ja lisääntymistä. Kun se oma vauva on sylissä, se muuttaa kaiken, ihan kaiken. Tätä ei yksikään vela usko, koska heidän koko maailmankuva perustuu siihen, että ihminen ei ole eläin, eikä raskausaika muuta naista mitenkään jne., mutta muuttaa se, se tekee naisesta äidin ja oman lapsen myötä näkee usein myös muut lapset eri tavalla.
Omat lapset ovat eri asia, koska he ovat läheisiäsi. He ovat rakkaitasi.
Et sinä varmaan rakasta jokaista kadulla kävelevää miestä, vaikka omasta ukostasi pidät ja hyväksyt hänet sellaisena kuin hän on. Sama se lasten kohdalla on. Omat ovat omia.
Onhan niitä miehiä, jotka ovat hylänneet lapsensa. Olen kuullut sellaisestakin, että on ollut jo isot kouluikäiset lapset, kun isää ei enää kiinnosta. Luulisi, että jos se sun lapsi on ollut sun elämässä vaikka 12 vuotta, niin miten sä pystyt katkaisemaan välit kuin seinään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Ei se mitään uhkapeliä ole. Ihan normaalia perheen perustamista ja lisääntymistä. Kun se oma vauva on sylissä, se muuttaa kaiken, ihan kaiken. Tätä ei yksikään vela usko, koska heidän koko maailmankuva perustuu siihen, että ihminen ei ole eläin, eikä raskausaika muuta naista mitenkään jne., mutta muuttaa se, se tekee naisesta äidin ja oman lapsen myötä näkee usein myös muut lapset eri tavalla.
Aivan kaikille, ihan aina? Mistä ihmeestä sitten tulee kaikki ne hylätyt ja hyljeksityt lapset, joita vanhemmat eivät rakasta ja joista ei välitetä? Elät fantasiassa, tottakai joillekin käy noin ja ehkä jopa isolle osalle, mutta myöskin osalle ei. Ja on mahdoton tietää varmaksi etukäteen kumpaan ryhmään kuuluu. Siksi se on nimenomaan uhkapeliä omalla ja sen lapsen elämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Ei se mitään uhkapeliä ole. Ihan normaalia perheen perustamista ja lisääntymistä. Kun se oma vauva on sylissä, se muuttaa kaiken, ihan kaiken. Tätä ei yksikään vela usko, koska heidän koko maailmankuva perustuu siihen, että ihminen ei ole eläin, eikä raskausaika muuta naista mitenkään jne., mutta muuttaa se, se tekee naisesta äidin ja oman lapsen myötä näkee usein myös muut lapset eri tavalla.
Miten niin ei yksikään vela usko? Olen vela ja uskon oikein hyvin, että raskaus ja lapsen syntymä muuttaa kaiken, aivan kaiken, mutta en vain itselleni sitä muutosta kaipaa tai toivo.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Sossutädit ottavat lapsen huostaan enemmän kuin mielellään. Soitto vain, ja tulevat hakemaan lapsen pois.
Suuri osa ihmisistä ei ole erityisen lapsirakkaita, mutta pitävät silti melkein aina omista lapsista.
En minäkään pidä muista lapsista, mutta omani ovat mahtavia.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Omat lapsensa voi kasvattaa sellaisiksi, että niitä kestää, mutta pitää muistaa ettei voi saada kaikkea. Itselleni oli ykkösjuttu se, että lapset oppivat hygieenisiksi, koska ällöttää yli kaiken kaikki pesemättömillä käsillä paikkoja lääppivät. Paheksun myös niitä vanhempia, jotka antavat poikalasten riehua ja tuhota kaikkea, koska "pojat on poikia".
Vieraat pikkulapset on ok, kunhan eivät tule meille sotkemaan ja kirkumaan. Meillä eletään meidän aikataulujen ja sääntöjen mukaan.
Kyllä. Kun lapsi on kanssasi 24/7 hän oppii manipuloimaan ja miellyttämään sinua. Toinen juttu sitten se, että jos lapsella on paska toinen vanhempi ja viettää tämän kanssa puolet ajasta, tällöin hän ei välttämättä onnistu koskaan pääsemään paremmalle puolellesi
Tottakai!
Ja monelle voi olla tuskaa se vauva- ja taaperoarki, mutta ilo alkaa löytymään lapsen ollessa kolmesta vuodesta ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu. Jos ei voi sietää meteliä, hösläystä, sotkua, pakollisia kotitöitä, kimeitä ääniä jne, niin ei ne sen parempia ole kun lähteenä on omat geenit. Aika uhkapeliä siis, minne palautat lapset jos ne omatkin on karseita?
Sossutädit ottavat lapsen huostaan enemmän kuin mielellään. Soitto vain, ja tulevat hakemaan lapsen pois.
Adoptioon antaminen voisi olla parempi vaihtoehto.
Voi. Oma äitini ei voinut sietää lapsia, mutta meitä omiaan rakasti kyllä