Ajattelen erästä henkilöä 24/7. Voiko olla mahdollista että hän ajattelee myös minua?

Tuo energioiden lataus on ihanaa! Olen kokenut monesti saman.

Vierailija kirjoitti:

No ka kuule jos oekee ruvetaan asijaa pekuloimaan, nii suattaapi olla niinnii, että jos sitä asiaa oikein perin juurin miettii, niin voehan se tokkiisa olla niinkin päin, jotta se on mahollista, mutta toisaalta eihän sitä passoo mennä vannomaan, kun maailma on ihmeitä täännä. Ja kyllähän sitä on ennennii nähty kaikenlaista, mikä ensi alkuun tuntuu notta eihän tuo mittään käy päinsä, mutta sittenpä se kuitennii jollain konstilla on käyny. Vaan jos ihan toden totta ruvetaan puntaroimaan, niin kaet se suattaapi olla aeka epätodennäköstä, jotta semmonen sattus kohalle. Eihän sitä kuitenkaan sovi tyystin pois sulukee, kun ei sitä tiijä, miten päin tuulet huomenna puhaltaa. Mutta sanotaanko nyt niin, jotta jos pitäs ropoja pöytään lyödä, niin enpä ehkä ensimmäisenä siihen vaihtoehtoon kallistuis. Vaan suattaahan tuo olla olemattannii, kukapa tuon varmaksi ossaa sannoo.

No ka katoppa nyt, voehan se niinnii olla, jotta asia männöö just sillä laella ku aatteloo, mutta toisaalta suattaapi se heittää häränpyllyä ja kääntyä ihan päälaelleen, eikä siinä auta vaikka kuinka järkeeliseltä ens alkuun näyttäs. Maailma kun on semmonen, jotta se teköö joskus mutkan sinne missä pitäs olla suora, ja sillon sitä ihminen vaen raapasee päätään ja tuumoo, jotta jaa-ah, näenpä tätäkii päivää. Onhan nuita ennennii sattunna kaikenmoesta, mikä ei kuulostanu alakuun mittään maholliselta, mutta niin se vaen lopulta tupsahti todeksi ku kevät loskan perästä. Vaan jos ruvetaan ihan vakavissaan laskemaan ja mittaamaan, niin kyllähän se vähä siltä haiskahtaa, jotta ei tuo nyt kaikkein toennäkösempien joukkoon kuulu. Ei sitä silti käy kokonaan kuopata, kun eihän sitä tiijä, minkä mutkan takkoo huominen tulloo. Mutta jos pitäs ihan omat markat peliin pistää, niin saattasinpa kahtoo jotakin toista vaihtoehtoa ensin. Vaan voehan se näinnii olla, kukapa näistä ossaa viimeisen sanan sannoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ka kuule jos oekee ruvetaan asijaa pekuloimaan, nii suattaapi olla niinnii, että jos sitä asiaa oikein perin juurin miettii, niin voehan se tokkiisa olla niinkin päin, jotta se on mahollista, mutta toisaalta eihän sitä passoo mennä vannomaan, kun maailma on ihmeitä täännä. Ja kyllähän sitä on ennennii nähty kaikenlaista, mikä ensi alkuun tuntuu notta eihän tuo mittään käy päinsä, mutta sittenpä se kuitennii jollain konstilla on käyny. Vaan jos ihan toden totta ruvetaan puntaroimaan, niin kaet se suattaapi olla aeka epätodennäköstä, jotta semmonen sattus kohalle. Eihän sitä kuitenkaan sovi tyystin pois sulukee, kun ei sitä tiijä, miten päin tuulet huomenna puhaltaa. Mutta sanotaanko nyt niin, jotta jos pitäs ropoja pöytään lyödä, niin enpä ehkä ensimmäisenä siihen vaihtoehtoon kallistuis. Vaan suattaahan tuo olla olemattannii, kukapa tuon varmaksi ossaa sannoo.

No

No ka kuulehan nyt, jos sitä aletaan ihan oekeen olan takkoo myöten mietiskelemään ja pyörittelemään, niin suattaapi se tosiaan olla niinnii, että asia on just eikä melekeen sillä mallilla ku joku on aatellu, mutta voehan se toisaalta olla ihan toisinki, jos sattuu tuulet vähän eri nurkasta humisemaan. Eihän sitä passoo liian hätäseen mennä mittään lukkoon lyömään, kun onhan tätä mailmoo nähty sen verran, jotta monesti se mikä eilen oli varma ku kirkon kello, on huomenna jo pelkkä kaiku vaen.

Ja kyllähän sitä ihminen mielellään järkeilee, jotta näinhän tämän pittää männä, kun palaset soppii nätisti yhteen niinku heinät seipääseen. Mutta sitten ku aikasa ootat ja kahtot, niin jostain ilmestyy semmonen mutka matkaan, jotta siinä sitä ihmettelet, jotta mistäpä tuokin nyt tupsahti. Onhan nuita ennennii nähty, jotta ensin sanotaan jotta eihän tuommonen käy päinsä, ja kohta jo ihimetellään ku se seisoo siinä silimien eessä ihan täytenä totena.

Vaan jos ihan kylmiltään ruvetaan puntaroimaan ja pannaan järki ja vaaka samaan pöytään, niin kaet se vähä siltä tuntus, jotta ei se nyt kaikkein varmimpia polkuja pitkin kulije. Ei sitä silti sovi kokonaan suohonkaan polukasta, kun ei sitä tiijä, vaikka se vielä kaartas takasin ja yllättäs kaikki. Mutta sanotaanko nyt niin, jotta jos pitäs omat evväät reppuun pakata ja sen varraan lähtee kulukemaan, niin enpä ehkä ihan ensimmäsenä siihen suuntaan askeleita ottas.

Vaan mitäs sinä ite siitä tuumoot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivien välistä pystyy lukemaan suoraan, että molemmat tai jompi kumpi ovat varattuja. Siitä kielii se, että ap ei nauti tilanteesta, mies ei edes katso ap:ta, kun muita on paikalla, ap ei uskalla ottaa asiaa puheeksi jne.

Lisäksi yleensä kielletty hedelmä houkuttaa enemmän, juuri tällä tavalla kuin ap:ta.

Veikkaan, että mies on varattu. Ap on ehkä varattu myös, mutta huonossa liitossa.

Ap ei kerro tästä, koska pelkää, että hänet tuomitaan sitten heti, eikä hän saa tukea itselleen. Ap on jo kehitellyt tästä tunteestaan jotain yliluonnollista, vaikka kyseessä on ihan normaali vahva ihastuminen saavuttamattomaan (eli varattuun) ihmiseen. Kyseessä voi myös olla limerenssi. Limerenssiin vaaditaan saavuttamattomuus, tietynlainen kemia ja pienen toivonkipinän heittäminen liekkeihin tasaisin väliajoin. Sitten soppa onkin valmis.

 

Miten ihmeessä osasit täl

Itseasiassa ajattelin juuri samankaltaista tilannetta, sillä itsellä on pieniä eroja lukuunottamatta samanlainen tilanne päällä. Mies varattu, minä en. Kiinnostus ja kemia voimakasta, jos ei ihan puusilmä ole niin kyllä sen huomaa. Koetamme olla kuin mitään ei olisi, sillä se olisi väärin. Ja töissä tämäkin. Enkä nauti tilanteesta. Jospa se menee pian ohi, mennyt jo useampi vuosi.

Kaikki ei ole mustavalkoista, mutta toista pitää kunnioittaa. Siksi mitään ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Synkronisiteetti iski ketjuun...

Ei kun se oli synkornisiteetti, tarkkana nyt! En tosin tiedä mitä se tarkoittaa, mutta... 

Ap, ihan voi olla miten päin vain. Ei se täältä palstalta selviä.

Up

"Varmaan siksi, että jos tässä on kyse kahdesta varatusta niin esihenkilö-alainen suhde vielä päälle tekee entistä hankalamman tilanteen. 

Tai hauskemman, riippuu keneltä kysyy.

Suunnilleen tällainen, ei aivan mutta sinne päin. Ap "

Arvasin, että ap ja mies ovat varattuja. Tai vähintään se mies on varattu.

Ei tarvitse olla rakettitieteilijä tajutakseen tämän jo ensimmäisestä viestistä, vaikkei ap asiaa kertonutkaan.

AP ja kaikki hänen aloitukseensa samaistuvat, googlatkaa mitä on "limerance". Saatte selityksen mistä tuollaisissa tunteissa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

AP ja kaikki hänen aloitukseensa samaistuvat, googlatkaa mitä on "limerance". Saatte selityksen mistä tuollaisissa tunteissa on kyse.

Limerenssistä on tehty tuhansia videoita youtubeen, englanniksi. Olen katsonut satoja. Ap:lla on selkeä limerenssi. Se vaatii nämä asiat: kohde on saavuttamaton, useimmiten varattu, kohde antaa pientä toivonkipinää tasaisin väliajoin. Limerenssiin taipuvaisella on itsellään tiedostamaton hylkäyskokemus, jota yrittää alitajuisesti korjata. Limerenssi voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Tuskin ajattelee. Mulle on käynyt noin kaksi kertaa ja aina selvinnyt, että nauttivat vain huomiosta. 

Kannattaa pyytää saunomaan yhdessä. Miesten kesken saunominenhan on luonteva perinteinen suomalainen tapa rentoutua ja keskustella syvällisempiäkin asioita. Ja jos ei olla kaikilta osin samalla aallonpituudella niin kumpikaan ei menetä kasvojaan, se on sitten vaan yksi miesten saunailta. 

Olen kokenut limerenssin tyyppistä ihastumista pitkään kolme kertaa elämän aikana, enkä suosittele kenellekään. helpoiten siitä pääsee eroon yksinkertaisesti puhumalla ja tutustumalla paremmin siihen "kohteeseen", mutta ei sekään mitään takaa. viimeisimmän kanssa ollaan oltu virallisesti yhdessä jo pitkään normaalissa suhteessa vaika alussa olikin vähän haastava tilanne molemmilla.

Ja tosiaan limerenssiin tutustuttu vasta vuosien jälkeen 

Ap, oletteko molemmat varattuja vai vain mies?

Ap, mulla on jo toinen annos tässä poppareita. Mikset jatka tarinaa?

nostoo

Vierailija kirjoitti:

Käy juttelemassa pakkoajatuksistasi vaikka psykiatrin kanssa.

Ai rakastuminen/ihastuminenkin on nykyisin jo psykiatrinen mielenhäiriö :D

Ei ihme että syntyvyys on sitä luokkaa mitä on 

Ap, mullakin uus annos poppareita ja niitä on vielä jäljellä. Tapasitko häntä? Kysyitkö hänen tunteitaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei ajattele. Peruskuvio on, että Daaliania ajattelee Jullea ja Julle ajattelee Margarethetbethiä. Margaretbethillä taas on mielessä Eduardo ja Eduardo ajattelee Xing Ping Poota.

Xing Ping Poolla taas on vaan ruoka mielessä...

Vierailija kirjoitti:

Ap, mullakin uus annos poppareita ja niitä on vielä jäljellä. Tapasitko häntä? Kysyitkö hänen tunteitaan?

Hyvä kysymys