Lue keskustelun säännöt.
Näin naisena pohdin sitä Rauman Onkaloa, eli ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa peruskalliossamme
19.02.2026 |
Ylen jutussa esitellään tätä suomalaisen insinööritaidon ihmettä, eli peruskalliion louhittua loppusijoituspaikkaa ydinjätteelle. Ihmiskunta ei osaa vielä käsitellä sitä vaarattomaksi, joten alamme upottaa ydinjätettä peruskallioon Rauman lähellä tänä vuonna. Toistaiseksi sinne menee vain Suomen omat ydinjätteet, mutta myös muut valtiot ovat osoittaneet kiinostusta Suomea kohtaan ydinjätteen loppusijoituspaikkana.
Näin naisena ja ei-DI-miehenä mietin vaan sitä, että kun ihmiskunta ei ole ainakaan tähän mennessä ja todistetusti onnistunut rakentamaan mitään noin kauan kestävää rakennelmaa. Siis meidän betonihan kestää sekin vain vuosikymmeniä, koska raudoituksen rauta alkaa ruostua. Niin miten tämmöinen 100 000 vuotta kestävä tour de force on oikein mahdollista saavuttaa?
Näiden kolmen esteen on määrä varmistaa, että radioaktiivinen jäte pysyisi kalliossa 100 000 vuotta.
Kommentit (43)
Eihän se säilytys tosiaan siihen betoniin pääasiassa perustu vaan siellä on myös kuparikapselit ja bentoniittia, laajenevaa ja joustavaa savimineraalia ympärillä.
"Kapseli sijoitetaan loppusijoitustunnelissa loppusijoitusreikään, joita yhdessä tunnelissa on 30-40. Kun kaikki reiät on täytetty ja kapselit eristetty bentoniittisavipuskureilla, koko tunneli täytetään savella ja suljetaan.
Loppusijoitusratkaisun turvallisuus perustuu moniesteperiaatteeseen, jossa useat toisiaan varmentavat vapautumisesteet varmistavat pitkäaikaisturvallisuuden.
Teknisiä vapautumisesteitä ovat polttoaineen olomuoto, loppusijoituskapseli, puskuribentoniitti ja tunnelien täyttö. Luonnollisena vapautumisesteenä toimii peruskallio."
Luolat on louhittu ehjään kalliolohkoon, jonka ympärillä on valmiita siirroksia, joita myöten tulevat liikkeet voivat tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun aikajana on noin pitkä, niin miten varmistetaan, ettei mannerlaatat esim liiku, tai tule muita merkittäviä luonnonmullistuksia, jotka vaarantaisi jätteiden pysymisen siellä, esim etteivät ne voisi vuotaa pohjavesiin.
Mannerlaatta jonka päällä on mm. Suomi on varsin iso kelluva kiinteä kivilaatta. Mannerlaatat eivät halkeile/katkeile, vaan pinnalta rapautuvat ja reunoiltaan joko nousevat ylös tai painuvat alas.
Radioaktiiviset aineet ovat raskaita. Uraani on painavampaa kuin kulta ja voin kertoa että jos heität kultakolikon mereen, niin se vajoaa pohjaan. Radioaktiivinen säteily ydinpolttoaineesta alfa, beta ja gamma säteilyä. Pääosin etenevät senttejä tai kymmeniä senttejä. Osa pysähtyy paperiarkkiin ja osa vaikkapa metriin vettä. Pohjavesi joka kulkeutuu maanpinnalle itsestään tai valuu jokiin/meriin on metrien syvyydessä, ja ydinjäte haudataan paljon syvemmälle.
Vasta viime vuonna tiedemiehet ja -naiset ymmärsivät, miksi ja miten muinaisen Rooman betoni korjasi itseään ja kesti niin pitkään. Joten ei ole mahdollista, että onkaloa olisi siitä tehty.
https://tekniikanmaailma.fi/roomalaisen-itsensa-korjaavan-betonin-resep…