Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Kommentit (20787)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyys on eräänlainen ohjelmisto, hermosto on alunalkaenkin toisenlainen kuin valtaväestöllä. Ei valintakysymys, mielenterveyshäiriö tai muu sairaus.
Kyse on ominaisuudesta. Erityisherkkiä on 15-25% väestöstä.
Voi olla osana persoonallisuutta mutta hyvinvointia voi edistää koko elämän. On selvää että osa on herkempiä luontaisesti.
Miksi kaivat kirjoitukseni toisesta ketjusta tänne?
Täällä kaivataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Savolainen mies
savolaisen naisen kanssa
on täydellinen match.
Nämä kaksi omaavat sen
huumorin ja tapaetiketin,
joka ei välttämättä
lainkaan avaudu
muille. Näihin sanoihin
ja tunnelmiin
hyvää viikonloppua.
X
Tunnistin kenestä puhuit. Savolaisen pariskunnasta. Miksi vainoat ja trollaat savolaisen perhettä. T.Q
Miksi kaivat kirjoitukseni toisesta ketjusta tänne?
Kirjoitin kyllä itse juuri omasta päästäni.
Vierailija kirjoitti:
Eräälle muksulle tuli maitohampaisiin parivuotiaana näkyvät kiillevauriot. Hammaslääkäri oli tekemässä lasua, vaikka aiemmat ei olleet sanoneet mitään asiasta. Hoidettiin asianmukaisesti kyllä. Johtui jostain raskausajan jutusta kai ettei kiille muodostunut normaalisti, antibioottikuuri? En muista, joku tollanen syy siihen oli ja isommilla sisaruksilla ei mitään vastaavaa.
Maitohampaiden kiille muodostuu raskauden aikana ja ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten mikä tahansa tuona aikana tapahtuva häiriö tai geneettinen eriäväisyys voi vaikuttaa kiilteen laatuun. Suun bakteeristo – eli suun mikrobiomi – on valtavan monimuotoinen ekosysteemi, joka vaikuttaa sekä suun terveyteen että koko kehon hyvinvointiin. Tutkimukset ovat viime vuosina edenneet nopeasti, ja tiedetään jo paljon siitä, miten suun mikrobit toimivat ja miten ne liittyvät sairauksiin ja suun sekä kehon terveyteen. Nykyiset genomiset tutkimukset ovat tunnistaneet yli 1000 bakteerilajia suusta, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Suurin osa suunmikrobiomiston bakteeristosta kuuluu viiteen pääluokkaan: Bacillota, Bacteroidota, Actinomycetota, Pseudomonadota ja Fusobacteriota.
Kehityksellinen kiillehypoplasia syntyy raskauden aikana tai varhaislapsuudessa, kun kiillettä muodostavat solut (ameloblastit) häiriintyvät. Syitä voivat olla:
kuumeiset infektiot, ravitsemukselliset puutokset, ennenaikaisuus
lääkitykset, hapenpuute, geneettinen herkkyys. Tämä tapahtuu ennen kuin bakteerit ovat edes mukana kuvassa. Kun kiille on ohutta, huokoista tai epätasaista, suunbakteerit pääsevät: tarttumaan kiilteenpintaan helpommin
muodostamaan paksumpaa biofilmiä
tuottamaan happoja, jotka syövyttävät kiillettä nopeammin
Tämä tarkoittaa, että hypoplastinen kiille reikiintyy 4–8 kertaa nopeammin kuin normaali kiille, vaikka hygienia olisi hyvä. Hypoplastinen kiille: tarjoaa bakteereille enemmän “kiinnittymispintaa” ja muuttaa suun mikrobiomin koostumusta, koska tälläinen ympäristö suosii happoa tuottavia bakteereita (Streptococcus mutans, Lactobacillus) ja tämä voi johtaa varhaiseen karieskierteeseen
Toisin sanoen: kiillevaurio muuttaa bakteeristoa, ei toisinpäin. Nykyinen näyttö viittaa siihen, että:
raskauden aikainen äidin suun tulehdus (parodontiitti) voi lisätä ennenaikaisuuden riskiä ja ennenaikaisuus puolestaan lisää kiillehypoplasian riskiä mutta bakteerit eivät suoraan häiritse kiilteen muodostumista. Eli yhteys on epäsuora, ei suora. hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen. Lapsella, jolla on kiillehypoplasia, kannattaa:
käyttää fluorilakkausta säännöllisesti,
suosia ksylitolia,
pitää ruokailurytmi selkeänä ja
käydä hammaslääkärissä tiheämmin kuin normaalisti. Tämä tietysti vaikeaa jos ei ole hyvätuloinen. Tavoite on pitää bakteeristo tasapainossa, koska se on se tekijä, joka ratkaisee, pysyykö kiillevaurio hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kuorrutus tapahtuisi tosi nopsaan ainakin eka kerralla
Come to mama😛
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun luokse saa tulla myös jos on fyysisesti heikko olo
Kuka?
s
Ootko naisiin päin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle muksulle tuli maitohampaisiin parivuotiaana näkyvät kiillevauriot. Hammaslääkäri oli tekemässä lasua, vaikka aiemmat ei olleet sanoneet mitään asiasta. Hoidettiin asianmukaisesti kyllä. Johtui jostain raskausajan jutusta kai ettei kiille muodostunut normaalisti, antibioottikuuri? En muista, joku tollanen syy siihen oli ja isommilla sisaruksilla ei mitään vastaavaa.
Maitohampaiden kiille muodostuu raskauden aikana ja ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten mikä tahansa tuona aikana tapahtuva häiriö tai geneettinen eriäväisyys voi vaikuttaa kiilteen laatuun. Suun bakteeristo – eli suun mikrobiomi – on valtavan monimuotoinen ekosysteemi, joka vaikuttaa sekä suun terveyteen että koko kehon hyvinvointiin. Tutkimukset ovat viime vuosina edenneet nopeasti, ja tiedetään jo paljon siitä, miten suun mikrobit toimivat ja miten ne liittyvät sairauksiin ja suun sekä kehon terveyteen. Nykyiset genomiset tutkimukset ovat tunnistaneet yli 1000 bakteerilajia suusta, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Suurin osa suunmikrobiomiston bakteeristosta kuuluu viiteen pääluokkaan: Bacillota, Bacteroidota, Actinomycetota, Pseudomonadota ja Fusobacteriota.
Kehityksellinen kiillehypoplasia syntyy raskauden aikana tai varhaislapsuudessa, kun kiillettä muodostavat solut (ameloblastit) häiriintyvät. Syitä voivat olla:
kuumeiset infektiot, ravitsemukselliset puutokset, ennenaikaisuus
lääkitykset, hapenpuute, geneettinen herkkyys. Tämä tapahtuu ennen kuin bakteerit ovat edes mukana kuvassa. Kun kiille on ohutta, huokoista tai epätasaista, suunbakteerit pääsevät: tarttumaan kiilteenpintaan helpommin
muodostamaan paksumpaa biofilmiä
tuottamaan happoja, jotka syövyttävät kiillettä nopeammin
Tämä tarkoittaa, että hypoplastinen kiille reikiintyy 4–8 kertaa nopeammin kuin normaali kiille, vaikka hygienia olisi hyvä. Hypoplastinen kiille: tarjoaa bakteereille enemmän “kiinnittymispintaa” ja muuttaa suun mikrobiomin koostumusta, koska tälläinen ympäristö suosii happoa tuottavia bakteereita (Streptococcus mutans, Lactobacillus) ja tämä voi johtaa varhaiseen karieskierteeseen
Toisin sanoen: kiillevaurio muuttaa bakteeristoa, ei toisinpäin. Nykyinen näyttö viittaa siihen, että:
raskauden aikainen äidin suun tulehdus (parodontiitti) voi lisätä ennenaikaisuuden riskiä ja ennenaikaisuus puolestaan lisää kiillehypoplasian riskiä mutta bakteerit eivät suoraan häiritse kiilteen muodostumista. Eli yhteys on epäsuora, ei suora. hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen. Lapsella, jolla on kiillehypoplasia, kannattaa:
käyttää fluorilakkausta säännöllisesti,
suosia ksylitolia,
pitää ruokailurytmi selkeänä ja
käydä hammaslääkärissä tiheämmin kuin normaalisti. Tämä tietysti vaikeaa jos ei ole hyvätuloinen. Tavoite on pitää bakteeristo tasapainossa, koska se on se tekijä, joka ratkaisee, pysyykö kiillevaurio hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen.
Siinä jouduttiin poistamaan muutamia hampaita, mutta pysyviin hampaisiin ei tullut samaa ongelmaa onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun luokse saa tulla myös jos on fyysisesti heikko olo
Kuka?
s
Ootko naisiin päin?
Älykkäisiin, kauniisiin ja mua hieman vanhempiin naisiin päin, yes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun luokse saa tulla myös jos on fyysisesti heikko olo
Kuka?
s
Ootko naisiin päin?
Kukapa ei…
Hammasasiat toki tärkeitä,mutta: Ei KUULU TÄHÄN KETJUUN !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle muksulle tuli maitohampaisiin parivuotiaana näkyvät kiillevauriot. Hammaslääkäri oli tekemässä lasua, vaikka aiemmat ei olleet sanoneet mitään asiasta. Hoidettiin asianmukaisesti kyllä. Johtui jostain raskausajan jutusta kai ettei kiille muodostunut normaalisti, antibioottikuuri? En muista, joku tollanen syy siihen oli ja isommilla sisaruksilla ei mitään vastaavaa.
Maitohampaiden kiille muodostuu raskauden aikana ja ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten mikä tahansa tuona aikana tapahtuva häiriö tai geneettinen eriäväisyys voi vaikuttaa kiilteen laatuun. Suun bakteeristo – eli suun mikrobiomi – on valtavan monimuotoinen ekosysteemi, joka vaikuttaa sekä suun terveyteen että koko kehon hyvinvointiin. Tutkimukset ovat viime vuosina edenneet nopeasti, ja tiedetään jo paljon siitä, miten suun mikrobit toimivat ja miten ne liittyvät sairauksiin ja suun sekä kehon terveyteen. Nykyiset genomiset tutkimukset ovat tunnistaneet yli 1000 bakteerilajia suusta, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Suurin osa suunmikrobiomiston bakteeristosta kuuluu viiteen pääluokkaan: Bacillota, Bacteroidota, Actinomycetota, Pseudomonadota ja Fusobacteriota.
Kehityksellinen kiillehypoplasia syntyy raskauden aikana tai varhaislapsuudessa, kun kiillettä muodostavat solut (ameloblastit) häiriintyvät. Syitä voivat olla:
kuumeiset infektiot, ravitsemukselliset puutokset, ennenaikaisuus
lääkitykset, hapenpuute, geneettinen herkkyys. Tämä tapahtuu ennen kuin bakteerit ovat edes mukana kuvassa. Kun kiille on ohutta, huokoista tai epätasaista, suunbakteerit pääsevät: tarttumaan kiilteenpintaan helpommin
muodostamaan paksumpaa biofilmiä
tuottamaan happoja, jotka syövyttävät kiillettä nopeammin
Tämä tarkoittaa, että hypoplastinen kiille reikiintyy 4–8 kertaa nopeammin kuin normaali kiille, vaikka hygienia olisi hyvä. Hypoplastinen kiille: tarjoaa bakteereille enemmän “kiinnittymispintaa” ja muuttaa suun mikrobiomin koostumusta, koska tälläinen ympäristö suosii happoa tuottavia bakteereita (Streptococcus mutans, Lactobacillus) ja tämä voi johtaa varhaiseen karieskierteeseen
Toisin sanoen: kiillevaurio muuttaa bakteeristoa, ei toisinpäin. Nykyinen näyttö viittaa siihen, että:
raskauden aikainen äidin suun tulehdus (parodontiitti) voi lisätä ennenaikaisuuden riskiä ja ennenaikaisuus puolestaan lisää kiillehypoplasian riskiä mutta bakteerit eivät suoraan häiritse kiilteen muodostumista. Eli yhteys on epäsuora, ei suora. hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen. Lapsella, jolla on kiillehypoplasia, kannattaa:
käyttää fluorilakkausta säännöllisesti,
suosia ksylitolia,
pitää ruokailurytmi selkeänä ja
käydä hammaslääkärissä tiheämmin kuin normaalisti. Tämä tietysti vaikeaa jos ei ole hyvätuloinen. Tavoite on pitää bakteeristo tasapainossa, koska se on se tekijä, joka ratkaisee, pysyykö kiillevaurio hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen.
Siinä jouduttiin poistamaan muutamia hampaita, mutta pysyviin hampaisiin ei tullut samaa ongelmaa onneksi.
Eli onneksi vain maitohampaita poistettiin. Suomessahan aikuisilta revitään hampaita pysyviä julkisella (ja yksityisellä varmasti herkemmin) ja tilalle ei implantteja asennella. Ei ainakaan julkisella puolella herkästi. Kustannukset tietysti itse kustannetaan ja seutauksistakin kärsitään. Moni ei ajattele, että yhdenkin pysyvän hampaan poisto voi vaikuttaa purentaan, nopeuttaa kasvojen vanhenemista yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hammasasiat toki tärkeitä,mutta: Ei KUULU TÄHÄN KETJUUN !
Jep. Olin kans just kirjoittamassa, että miksi noista lasten hampaista on pitänyt tulla jauhamaan tähän ketjuun Miksei tehnyt omaa aloitusta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Hammasasiat toki tärkeitä,mutta: Ei KUULU TÄHÄN KETJUUN !
Rauhoitu, toin muutaman uutisen kun ajattelin että monet käyvät tässä ketjussa jossa on aikaisemminkin höpisty asioita. Ota vähän iisimmin niin luontokin kiittää. Hyvää iltaa tässä samalla sinullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräälle muksulle tuli maitohampaisiin parivuotiaana näkyvät kiillevauriot. Hammaslääkäri oli tekemässä lasua, vaikka aiemmat ei olleet sanoneet mitään asiasta. Hoidettiin asianmukaisesti kyllä. Johtui jostain raskausajan jutusta kai ettei kiille muodostunut normaalisti, antibioottikuuri? En muista, joku tollanen syy siihen oli ja isommilla sisaruksilla ei mitään vastaavaa.
Maitohampaiden kiille muodostuu raskauden aikana ja ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten mikä tahansa tuona aikana tapahtuva häiriö tai geneettinen eriäväisyys voi vaikuttaa kiilteen laatuun. Suun bakteeristo – eli suun mikrobiomi – on valtavan monimuotoinen ekosysteemi, joka vaikuttaa sekä suun terveyteen että koko kehon hyvinvointiin. Tutkimukset ovat viime vuosina edenneet nopeasti, ja tiedetään jo paljon siitä, miten suun mikrobit toimivat ja miten ne liittyvät sairauksiin ja suun sekä kehon terveyteen. Nykyiset genomiset tutkimukset ovat tunnistaneet yli 1000 bakteerilajia suusta, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Suurin osa suunmikrobiomiston bakteeristosta kuuluu viiteen pääluokkaan: Bacillota, Bacteroidota, Actinomycetota, Pseudomonadota ja Fusobacteriota.
Kehityksellinen kiillehypoplasia syntyy raskauden aikana tai varhaislapsuudessa, kun kiillettä muodostavat solut (ameloblastit) häiriintyvät. Syitä voivat olla:
kuumeiset infektiot, ravitsemukselliset puutokset, ennenaikaisuus
lääkitykset, hapenpuute, geneettinen herkkyys. Tämä tapahtuu ennen kuin bakteerit ovat edes mukana kuvassa. Kun kiille on ohutta, huokoista tai epätasaista, suunbakteerit pääsevät: tarttumaan kiilteenpintaan helpommin
muodostamaan paksumpaa biofilmiä
tuottamaan happoja, jotka syövyttävät kiillettä nopeammin
Tämä tarkoittaa, että hypoplastinen kiille reikiintyy 4–8 kertaa nopeammin kuin normaali kiille, vaikka hygienia olisi hyvä. Hypoplastinen kiille: tarjoaa bakteereille enemmän “kiinnittymispintaa” ja muuttaa suun mikrobiomin koostumusta, koska tälläinen ympäristö suosii happoa tuottavia bakteereita (Streptococcus mutans, Lactobacillus) ja tämä voi johtaa varhaiseen karieskierteeseen
Toisin sanoen: kiillevaurio muuttaa bakteeristoa, ei toisinpäin. Nykyinen näyttö viittaa siihen, että:
raskauden aikainen äidin suun tulehdus (parodontiitti) voi lisätä ennenaikaisuuden riskiä ja ennenaikaisuus puolestaan lisää kiillehypoplasian riskiä mutta bakteerit eivät suoraan häiritse kiilteen muodostumista. Eli yhteys on epäsuora, ei suora. hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen. Lapsella, jolla on kiillehypoplasia, kannattaa:
käyttää fluorilakkausta säännöllisesti,
suosia ksylitolia,
pitää ruokailurytmi selkeänä ja
käydä hammaslääkärissä tiheämmin kuin normaalisti. Tämä tietysti vaikeaa jos ei ole hyvätuloinen. Tavoite on pitää bakteeristo tasapainossa, koska se on se tekijä, joka ratkaisee, pysyykö kiillevaurio hallinnassa vai johtaako se reikiintymiseen.
Peskää nyt vaan ne muksujenne hampaat 2xpvä fluoritahnalla ja jättäkää herkut vähemmälle,janojuomaksi ensisijaisesti vettä ja säännöllinen ateriarytmi, ilman toistuvia naposteluita. Ihan niinku kaikilla muillakin.👍
Mikä tekee kaivatustasi älykkään? Onko hän mies vai nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin, näin, koin.
Näin, iskin, nain 😍😜
"Näin, haaveilin, valehtelin julkisesti".
- moni "mies".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hammasasiat toki tärkeitä,mutta: Ei KUULU TÄHÄN KETJUUN !
Jep. Olin kans just kirjoittamassa, että miksi noista lasten hampaista on pitänyt tulla jauhamaan tähän ketjuun Miksei tehnyt omaa aloitusta aiheesta.
No jo on ongelmat sinulla. Nuo olisi aika helppo hoitaa pois. Kannattaa ajatella mikä draamankaari näistä ongelmistanne syntyy ja kuinka laajalti ne oikeasti vaikuttavatkin loppuviimein. Katkaisuhoito olisi jo aiheellinen.
Minäkin, mutta vainoamisen vuoksi. En kaivattuni, koska ei tiedä tietojani. Mulla salatut tiedot ja tiedän ketkä harvat ne tietää. Joku niistä kyseessä.