Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudut jos eksä ehdottaa tapaamista?
18.02.2026 |
Ja tekee samalla selväksi että kyseessä ei ole mikään suhteen lämmittelyritys, vaan vain halu tavata mukava ihminen menneisyydestä ja vaihtaa kuulumisia?
Minulla ei ole hirveästi ystäviä, mutta kuitenkin pari eksää joiden kanssa olin läheinen ja luonteet sopivat tosi hyvin yhteen, naurettiin paljon jne. Haluaisin ottaa yhteyttä ihan vain sen vuoksi että pidin heistä ja haluaisin viettää ystävänä aikaa, mitään romanttisia tunteita ei enää ole. Pelkään kuitenkin että he pitävät minua säälittävänä tai outona jos otan yhteyttä. Mielestäni jotenkin surullista että eron vuoksi pitää menettää se rakas ihminen kokonaan.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
Höpöhöpö.
Sänkykavereiden kanssa vaan yleensä ei ole hyvä enää leikkiä kun on uudessa suhteessa.
Tai sit etsit ihmisen, joka myös pelleilee kesien kanssa ja sille on asia ok.
Sä et selkeästi ole päässyt yli jostain kun jankkaat noin.
Miksi se on sulle niin tärkeää?
Sunkin pitää hyväksyä, että ehkä sä vaan ET ole sen exän mielestä niin hyvä tyyppi, että tarviis olla tekemisissä.
Etsi ystäviä muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
😅 Voihan sen noinkin mielessään selitellä, jos on täysin jumissa sen täydellisen yksinäisyytensä ja elämänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Itse toetaisin, että kiitos, mutta menneisyys on menneisyydestä ihan hyvästä syystä johtuen. Ja jos emme ole olleet tähän asti yhteydessä, niin miksi pitäisi tulevaisuudessa?
No jos vaikka tarvittiin tauko että suhde todella päättyy sellaisena kuin se oli. Sitten vuosien päästä kun kumpikin on aidosti siirtynyt eteenpäin voisi alkaa uusi suhde, ystävyys, sen mukavaksi todetun ihmisen kanssa. Siinä on kuitenkin paljon hyvää pohjaa rakennettu.
Hohhoti hoijaa. Se hyvä pohja on jo pantu pilalle, rikki ja mädätetty. Jos haluaa ystäviä niin pitää munan housuissaan alusta asti. Jos kaivaa munansa esiin niin silloin ei ole ystävämateriaalia.
Olet mustasukkainen, selvästi.
Nää on niin nähty. Suhteesta toiseen pomppivalla iskee joku hiljaisempi kausi ja yhtäkkiä alkaa exät tulemaan mieleen, pakko saada vaan joku ettei yksin tartte olla. Siinä sitten kaveritreffeillä alkaakin yhtäkkiä vanha suola janottamaan.
Kyllä se on niin, että suhteeseen ryhtyessä siitä toisesta ihmisestä tulee pelkkä seksuaali- ja suhdehyötyobjekti, ja hän menettää kaiken muun ihmisarvonsa. Jos hänestä ei tulevaisuudessa ole mitään seksuaalista tai parisuhteellista hyötyä, niin roskikseen eikä todellakaan tavata kertaakaan. Joku moraali se olla pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
Sellaiset polygamian romantisoinnit sieltä. Sarjamonogamia on polygamiaa, kirjaimellisesti samaa mitä eläimet harrastavat. Sitten jos vielä jakaa aktiivisesti elämää niiden ex panojen kanssa niin kyse ei ole edes sarjapolygamiasta vaan ihan avoimesta haaremista. Ai olet nyt sitä mieltä että et pane exää? Entä 5min päästä? Entä 5min päästä kun olet eronnut nyxästäsi?
Apinuudella on hiuksen hieno ero ihmisyyteen ja se on impulssikontrolli. Ihmisellä on samat apinavaistot, ihmisyyteen kuuluu niiden hillintä ja esim. Monogamiaan sitoutuminen näiden vaistojen yli. Exän kanssa kaveeraaminen ei todiaan eroa apinahaaremissa eli laumassa elämisestä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on niin, että suhteeseen ryhtyessä siitä toisesta ihmisestä tulee pelkkä seksuaali- ja suhdehyötyobjekti, ja hän menettää kaiken muun ihmisarvonsa. Jos hänestä ei tulevaisuudessa ole mitään seksuaalista tai parisuhteellista hyötyä, niin roskikseen eikä todellakaan tavata kertaakaan. Joku moraali se olla pitää.
Kyllä jämpti on näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Itse toetaisin, että kiitos, mutta menneisyys on menneisyydestä ihan hyvästä syystä johtuen. Ja jos emme ole olleet tähän asti yhteydessä, niin miksi pitäisi tulevaisuudessa?
No jos vaikka tarvittiin tauko että suhde todella päättyy sellaisena kuin se oli. Sitten vuosien päästä kun kumpikin on aidosti siirtynyt eteenpäin voisi alkaa uusi suhde, ystävyys, sen mukavaksi todetun ihmisen kanssa. Siinä on kuitenkin paljon hyvää pohjaa rakennettu.
Hohhoti hoijaa. Se hyvä pohja on jo pantu pilalle, rikki ja mädätetty. Jos haluaa ystäviä niin pitää munan housuissaan alusta asti. Jos kaivaa munansa esiin niin silloin ei ole ystävämateriaalia.
Olet mustasukkainen, selvästi.
En, vaan monogaminen. Jos joku haluaa uittaa elimiään sadasa niin ei uita minussa. Viemärijätettä olette, siellä menee kaikki kivasti sekaisin ja lopputulos on sen mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
Sellaiset polygamian romantisoinnit sieltä. Sarjamonogamia on polygamiaa, kirjaimellisesti samaa mitä eläimet harrastavat. Sitten jos vielä jakaa aktiivisesti elämää niiden ex panojen kanssa niin kyse ei ole edes sarjapolygamiasta vaan ihan avoimesta haaremista. Ai olet nyt sitä mieltä että et pane exää? Entä 5min päästä? Entä 5min päästä kun olet eronnut nyxästäsi?
Apinuudella on hiuksen hieno ero ihmisyyteen ja se on impulssikontrolli. Ihmisellä on samat apinavaistot, ihmisyyteen kuuluu niiden hillintä ja esim. Monogamiaan sit
Mikään ei ole suurempaa apinuutta kuin miettiä kaikki seksin kautta. Sinulle se on suuremmassa roolissa kuin kenellekään polygamiselle, etkä sinä ressukka edes tajua sitä. Jotkut pystyvät nousemaan sen yläpuolelle ja näkemään ihmisen ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan istuttu montakin kertaa exän kanssa iltaa, on käyty golfaamassa jne. Hän on mun lasten isä, kyllä me edelleen tullaan keskenämme toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä sanoi jo erotessa että ei sitten aio enää pitää yhteyttä kun löytää uuden koska haluaa sitoutua 100%. Mun mielestä tuo on melko rajoittunut tapa ajatella ihmissuhteista. Eihän se ystävyys eksien välillä ole mitään pettämistä. Eikä ihmisiä pitäisi luokitella tuolla tavalla, että tuon kanssa ei voi enää ikinä jutella.
Siis miksi sen pitäisi just sun kanssa kaveerata?
Mun yks exä sanoi, että jos erotaan niin haluaa silti olla kaveri. Miksi?
Ei voi kovin suuret tunteet olla jos kykenee heti eron jälkeen olemaan "ystävä".
No siksi että hän oli minulle tärkeä, mutta ei romanttisesti yhteensopiva. Ja jos hän myös välittää minusta niin miksi pitäisi välit katkoa kokonaan?
Ehkö tuo sinun eksä piti sinusta kovasti y
Juuh.
Piti niin kovasti, että edelleen olis kovasti halunnut sänkyyn ja saunaan vaikka oli uudessa suhteessa ja muutenkin otti yhteyttä vain kun itse tarvitsi jotain.
En tarvitse niin kaksinaamaisia ystäviä, vaikka se ex kauheasti olis halunnutkin ja itseasiassa kuulosti sulta sen itsepintaisen jankkauksen kanssa.
Säkin olet jotain vailla, mitä sä haluat hyötyä? Ootko sä sen kaipailemas exän mielestä tärkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ap. Älä roiku exissä vaan yritä muodostaa uusia kaverisuhteita puhtaalta pöydältä. Kasvun paikka, älä mene siitä mistä aita on matalin. Exäsikin ovat menneet elämässään eteenpäin ja hyvin todennäköisesti eivät halua tukihenkilöksesi.
En tarvitse tukihenkilöä ja minulla on ihana oma aviomies. Näin vanhemmiten kaipaisin kuitenkin myös ystäviä, joita minulla ei kauheasti ole ja on jotenkin vaikea tutustua kunnolla tässä iässä. Eksien kanssa tuo pohja on jo rakennettu. Haluaisin siis joskus vaihtaa kuulumisia ja ehkä tavata kerran vuodessa jos huvittaa, esimerkiksi yhteisen mielenkiinnonkohteen merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan istuttu montakin kertaa exän kanssa iltaa, on käyty golfaamassa jne. Hän on mun lasten isä, kyllä me edelleen tullaan keskenämme toimeen.
Käydään myös yhdessä lomilla ja paneskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin yhtä naiivi, rikki ja pihalla 21-vuotiaana. Sitten myöhemmin tuli aikuistuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
Höpöhöpö.
Sänkykavereiden kanssa vaan yleensä ei ole hyvä enää leikkiä kun on uudessa suhteessa.
Tai sit etsit ihmisen, joka myös pelleilee kesien kanssa ja sille on asia ok.
Sä et selkeästi ole päässyt yli jostain kun jankkaat noin.
Miksi se on sulle niin tärkeää?
Sunkin pitää hyväksyä, että ehkä sä vaan ET ole sen exän mielestä niin hyvä tyyppi, että tarviis olla tekemisissä.
Etsi ystäviä muualta.
Siis et ehkä lukenut aloitustani? En ole vielä edes ottanut yhteyttä. Juuri siksi mitä nämä kommentitkin täällä ovat. Eli pelkään juuri tuollaista vihamielistö suhtautumista, että aivan kuin olisin ehdottamassa aviorikosta, jos vain haluan tavata vanhan rakkaan ihmisen, tai vaihtaa kuulumisia, ennen kuin kuolemme pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi eksiä tapailla, ihan jo kunnioituksesta nykyistä puolisoa kohtaan. Ihan turhaa hieromista toisen selän takana, vaikka kuinka oltaisiin "kavereita" ja avoimesti asiasta hänelle kertoisin.
Ja sitten on tietty ne eksät jotka ovat jotenkin aikoinaan puukottaneet selkään ja pettäneet luottamuksen - tämmöisiä ei kiinnosta nähdä sitäkään vähää.
Mitä hieromista? Miksi on epäkunnioittavaa tavata ihminen joka on ollut sinulle joskus rakas ja joka on vaikuttanut siihen millainen sinusta on tullut? Miksi se on keneltäkään pois?
Ei jessus 🤣
Mikään ei ole suurempaa apinuutta kuin miettiä kaikki seksin kautta. Sinulle se on suuremmassa roolissa kuin kenellekään polygamiselle, etkä sinä ressukka edes tajua sitä. Jotkut pystyvät nousemaan sen yläpuolelle ja näkemään ihmisen ihmisenä.
Jos näin ei olisi teille niin ei tarvitsisi panna kaikkia vastaantulijoita. Itse olen elänyt vuosia selibaatissa eikä ole pienintäkään tarvetta muuttaa asiaa, olla tekemisissä eksien kanssa tai muutenkaan harjoittaa tuollaista vammastelua. En myöskään pariudu ns. Omalla reviirilläni vaan haluan elää täällä rauhassa ilman sekopää vainoajia ukkoja, jotka kaverina tulevat uimaan housuihin kun on niin kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia, sitten pullo viiniä ja hupsista kun muna luiskahti pilluun ihan niinkuin ennenkin. Jotkut katsokaas oppivat virheistään
Vierailija kirjoitti:
Nää on niin nähty. Suhteesta toiseen pomppivalla iskee joku hiljaisempi kausi ja yhtäkkiä alkaa exät tulemaan mieleen, pakko saada vaan joku ettei yksin tartte olla. Siinä sitten kaveritreffeillä alkaakin yhtäkkiä vanha suola janottamaan.
Olen ollut naimisissa yli 20v. En pompi. Kaipaan vain ajoittain vanhoja ystäviäni joista osa eksiä. Haluaisin tietää mitä heille kuuluu. Mikä siinä on väärää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tukahduttava ajatus mielestäni sellainen, että jos on parisuhteessa niin pitää teeskennellä että aiempia suhteita ja ihmisiä ei ole olemassakaan. Hehän ovat osa sinua ja sinä heitä, ikuisesti. Muokkaudumme vuorovaikutuksessa jatkuvasti, luomme toisemme. Surullista että osa omaa historiaa ja myös nykyistä itseä pitää vain unohtaa.
Sellaiset polygamian romantisoinnit sieltä. Sarjamonogamia on polygamiaa, kirjaimellisesti samaa mitä eläimet harrastavat. Sitten jos vielä jakaa aktiivisesti elämää niiden ex panojen kanssa niin kyse ei ole edes sarjapolygamiasta vaan ihan avoimesta haaremista. Ai olet nyt sitä mieltä että et pane exää? Entä 5min päästä? Entä 5min päästä kun olet eronnut nyxästäsi?
Apinuudella on hiuksen hieno ero ihmisyyteen ja se on impulssikontrolli. Ihmisellä on samat apinavaistot, ihmisyyteen kuuluu niiden hillintä ja esim. Monogamiaan sit
Sinä itse olet sataprosenttisesti sellaisen täysprimitiivisen ilmiön vallassa kuin mustasukkaisuus. Niin totaalisesti, että rakennat tuollaisen ihmeellisen ajatushimmelin sen ympärille. Mustasukkaisuus ei ole mitään muuta kuin puhdasta, eläimellistä egoismia.
Minun suuri rakkauteni oli koulukaveri ja tuttu jo ala-asteelta. Olemme olleet ystäviä, rakastavaisia, huonoissa väleissä ja nyt taas ihan ok vanhoja tuttuja.
Välillä emme ole olleet missään tekemisissä. Nyt ihan luonnollisesti, niin kuin mitään ikävää olisi joskus ollutkaan.
Elämä on.