Lue keskustelun säännöt.
Miten asuit yliopistoaikana?
Kommentit (105)
Aluksi (ekat 1.5 vuotta?) asuin kotona ja sitten vuokrayksiössä Töölössä ja sitten kaksiossa Haagassa. Isi antoi osan vuokrarahoista, kyllä, olin hemmoteltu. Kävin kyllä myös töissä. Opiskelin 2000-luvin alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin yliopisto-opinnot Turun yliopistossa 1999.
Aluksi asuin kotona vanhempien luona 2006 asti.
Sitten 2006 alkaen vuokrayksiössä turkulaisessa lähiössä. 2010 vihdoin viimein valmistuinkin.
(Olin jotenkin syrjäytynyt tms. ja siksi homma meni noin, etten pystynyt ns. normi-iässä kotoa pois muuttamaan.)
Pari vuotta soluasunnossa sen jälkeen yksiössä 2010- luku
Alussa vuokralla (puoliso oli tuollon töissä), sitten reilu vuosi opiskelija-asunnossa (perheasunto) esikoinen syntyi sillon, loppu aika omistusasunnossa 1990-1997. Toisen tutkinnon aikaa omassa (maksetussa) rivarissa.
t. Tuplamaisteri
5 vuotta osakunnan 4 hengen solussa 1980 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienemmässä kartanossamme Uudellamaalla. 1980-luvulla.
Näin ikkään nykynuorille vähän vinkkiä siitä, että ennen kehdattiin asua soluasunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin ikkään nykynuorille vähän vinkkiä siitä, että ennen kehdattiin asua soluasunnoissa.
jopa kahden hengen huoneissa ennestään tuntemattoman henkilön kanssa
-90 luku: 3 asukkaan HOAS solu, myöhemmin HOAS kaksio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempieni maatilalla. Maksoin asumiseni tekemällä siellä töitä. Opintojen loppuvaiheessa muutin lehti-ilmoituksesta löytämäni kämppiksen kanssa yksityiselle vuokrakämppään lähemmäs opiskelupaikkaa. 2000-luvun alku.
Aluksi alivuokralaisena parissakin paikassa, sen jälkeen kolmen hengen solussa v. 1988-1995!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ikkään nykynuorille vähän vinkkiä siitä, että ennen kehdattiin asua soluasunnoissa.
jopa kahden hengen huoneissa ennestään tuntemattoman henkilön kanssa
Minä asuin 20 neliön yksiössä täysin vieraan toisen opiskelijan kanssa 1976 -1977 Jyväskylän ylioppilaskylässä. Kummallakin oli oma sänky ja työpöytä ja tuoli, yhteinen keittokomero ja vessa. Ahdasta oli eikä omaa rauhaa koskaan. Sitten muutin mieheni kanssa yhteen, saman kokoiseen yksiöön samassa talossa. Siellä asuimme kolme vuotta.
Opiskelin nollarilla Viikissä. Asuin Siltamäessä solussa, sitten Itiksessä solussa, ja vikan vuoden yksiössä Viikissä, kun tein gradua. Olen epäsosiaalinen introvertti, mutta soluasuminen osoittautui yllättävän hauskaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan vuoden Itä-Helsingissä solussa (tulin muualta Suomesta), sitten poikaystävän kanssa vuokralla kaksiossa Itä-Helsingissä ja sitten ostettiin oma pieni kerrostalokaksio, sekin Itä-Helsingissä. Poikaystävä kävi töissä, ja minäkin opintojen ohella, ja silloin 1990-luvun puolessa välissä asuntojen hinnat olivat matalat. Myytiin kämppä viittä vuotta myöhemmin ja saatiin melkein tuplat siitä.
Vierailija kirjoitti:
Näin ikkään nykynuorille vähän vinkkiä siitä, että ennen kehdattiin asua soluasunnoissa.
Maailma on mennyt eteenpäin, samoin nuorten vaatimustasokin. Ja ihan aiheesta.
Nollari Jkl. Ensin solussa lähiössä pari vuotta n 200 eur/kk, sitten keskustakaksiossa poikaystävän kanssa n 275/kk.
90-luvun lopussa asuin ensin kimppakämpässä kaverini kanssa ja sen jälkeen 2000-luvun alussa muutin silloisen poikaystäväni ( nykyisen aviomieheni) kanssa yhteiseen asuntoon. En ole koskaan asunut täysin yksin. Pk-seudulla asuin.
70-luvun lopulla Helsingissä asuin ensimmäisen syksyn alivuokralaisena Taka-Töölössä kunnes sain paikan kolmen hengen solusta vasta valmistuneesta HOAS:in kohteesta Itä-Pasilasta. Me kolme asuttiin siinä sitten ehkä kolmisen vuotta ennen kuin ensimmäinen muutti pois, hyvin tultiin juttuun. Vähän myyöhemmin menin naimisiiin ja saimme HOAS:in pienen kaksion Vantaan perukoilta, jossa asuttiin siihen asti kunnes ostettiin oma asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ikkään nykynuorille vähän vinkkiä siitä, että ennen kehdattiin asua soluasunnoissa.
Maailma on mennyt eteenpäin, samoin nuorten vaatimustasokin. Ja ihan aiheesta.
USA:ssa joudut jakamaan huoneen toisen ennestään tuntemattoman kanssa vähintään ensimmäisen vuoden ajan, jopa nimekkäissä yliopistoissa.
Kasarilla ensin useammassa soluasunnossa, sitten perheasunnossa ja lopuksi minulla oli taas tukikohta opintojen loppuvaiheessa soluasunnossa, kun puoliso valmistui ja sai työpaikan toiselta puolen maata.