Lue keskustelun säännöt.
Miksi Aspergereja pidetään valeautisteina?
17.02.2026 |
Kuinka monelle Aspergerille on kerrottu että he eivät ole tarpeeksi autisteja siitä huolimatta että Asperger kuuluu autismin kirjoon? Tai että et näytä ja käyttäydy kuin sellainen jolla on autismi? Ja kuin a yleistä tämä on ollut teille? Tai että Aspergerit olisivat valeautisteja?
Kommentit (35)
Ei ole kerrottu. Outo ajatustapa varsinkin kun aspergerin oireyhtymä on nykyään sulautettu autismikirjoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
Vierailija kirjoitti:
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
On edelleen olemassa tuhansia ihmisiä joille on aikoinaan annettu se diagnoosi
Vierailija kirjoitti:
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
Asperger diagnoosia annetaan edelleen aikuisille autisteille. Lapsille ja nuorille sitä ei enää anneta, mutta ei diagnoosia myöskään muuteta heille, jotka ovat sen aikanaan lapsena saaneet.
Minä sain vuonna 2023 asperger diagnoosin.
Enemmänkin asia on niin päin, että me aspergerit emme halua tulla kutsutuksi autisteiksi. Itsekin olen saanut diagnoosin aikana, jolloin autistin ja aspergerin välissä oli normaaleja ihmisiä, joilla toki saattoi olla jotain saman tyyppisiä oireita. Nyt he ovat autisteja. Nyt me olemme autisteja.
Mutta näin aspergerina näen nämä 'uudet autistit' edelleen normaaleina, enkä ymmärrä miksi he haluavat niin kovasti olla autisteja, kun omien kokemusten mukaan he ovat paljon lähempänä normaaleja, kuin meitä aspergeraja tai heitä, jotka aiemmin luettiin autisteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asperger diagnoosia annetaan nykyisin aikuisille, jotka osaavat peittää autistiset piirteet niin hyvin, että lapsena ei ole osattu epäillä mitään.
Esim. itse sain diagnoosin sen jälkeen, kun lakkasin välittämästä muiden mielipiteistä tietyissä asioissa. Sen seurauksena autistiset piirteeni alkoivat enemmän näkymään, ja minulle ehdotettiin autismitutkimuksia.
Olen vahvasti autistinen, mutta osaan käyttäytyä niin, ettei se aiheuta kovin paljon ongelmia muille ihmisille, joten siksi asperger, eikä autismi. Olen kuitenkin niin autistinen, että en kelpaa työelämään, vaikka minulla on kaksi hyvin työllistävää koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
On edelleen olemassa tuhansia ihmisiä joille on aikoinaan annettu se diagnoosi
Ja annetaan yhä, koska ei Suomessa ole vielä siirrytty siihen uuteen tautiluokitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kerrottu. Tietenkin on hieman hämäävää, kun yhden autismin kirjon häiriöt -diagnoosin alle kuuluu niin monenlaisia tiloja nykyään. Eli tietenkään asperger ei vastaa sitä mielikuvaa, mikä autisteista oli ennen kuin asperger luettiin autismiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
Asperger diagnoosia annetaan edelleen aikuisille autisteille. Lapsille ja nuorille sitä ei enää anneta, mutta ei diagnoosia myöskään muuteta heille, jotka ovat sen aikanaan lapsena saaneet.
Minä sain vuonna 2023 asperger diagnoosin.
Minkä tiedon mukaan ei enää anneta diagnoosiksi lapsille? Käsittääkseni Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön tuota uutta tautiluokitusta, jossa aspergeria ei enää erikseen ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin asia on niin päin, että me aspergerit emme halua tulla kutsutuksi autisteiksi. Itsekin olen saanut diagnoosin aikana, jolloin autistin ja aspergerin välissä oli normaaleja ihmisiä, joilla toki saattoi olla jotain saman tyyppisiä oireita. Nyt he ovat autisteja. Nyt me olemme autisteja.
Mutta näin aspergerina näen nämä 'uudet autistit' edelleen normaaleina, enkä ymmärrä miksi he haluavat niin kovasti olla autisteja, kun omien kokemusten mukaan he ovat paljon lähempänä normaaleja, kuin meitä aspergeraja tai heitä, jotka aiemmin luettiin autisteiksi.
Puhu vain omasta puolestasi.
Minä kuulun näihin "uusiin autisteihin", ja virallinen diagnoosini on asperger. Minua ei kukaan ole koskaan pitänyt normaalina ennen diagnoosia. Mutta kuin kerron olevani autisti, alkavat ihmiset "pitämään" minua normaalina.
Joillain ihmisillä on kuva autisteista selvästi "omituisina", ehkä jopa elämässä huonosti pärjäävänä. Moni meistä aspergereista taas ei erotu mitenkään neurotyypillisestä ulkoapäin katsoen normaalissa arjessa, pärjäämme hyvin koulut ja työelämät jne. Esim. itse olen aina luonnostani maskannut, olen luonut suorastaan sellaisen neurotyypillisen kaltaisen valepersoonan, jota käytän aina sosiaalisissa tilanteissa. Aloin tehdä tätä jo lapsena kotona, koska huomasin että siitä pidettiin. Se ero aitoon neurotyypilliseen on, että tuo on tosiaan rooli, ja sen esittäminen kuluttaa runsaasti energiaa. Siksi itse rajoitan sosiaalisia tilanteita minimiin työn ulkopuolella. (Enkä edes oikeasti tiedä, millainen olisin aitona itsenäni, en osaa muuta kuin esittää rooleja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään aspergeria ei ole nykyään olemassa,
Asperger diagnoosia annetaan edelleen aikuisille autisteille. Lapsille ja nuorille sitä ei enää anneta, mutta ei diagnoosia myöskään muuteta heille, jotka ovat sen aikanaan lapsena saaneet.
Minä sain vuonna 2023 asperger diagnoosin.
Minkä tiedon mukaan ei enää anneta diagnoosiksi lapsille? Käsittääkseni Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön tuota uutta tautiluokitusta, jossa aspergeria ei enää erikseen ole.
Tämän minulle kertoi eräs, jonka lapsi on saanut 2000-luvun alussa asperger diagnoosin. Voi olla, että tietoni on väärä.
t. autisti, jolla on aikuisena diagnosoitu asperger
Vierailija kirjoitti:
Aspergeriin ei liity kaikkia niitä autismin tyypillisimpiä ja stereotyyppisimpiä piirteitä vaan on ns. tyypillistä autismia lievempi minkä vuoksi osa kokee että Aspergerit koittavat omia tai jopa uudelleenmäärittää autismia.
Tautiluokitus muuttui joitakin vuosia sitten. Asperger oli omansa ja autismi omansa, nykyään ne on samassa luokassa. Kun lapseni sai diagnoosin oli vielä vanha käytäntö ja psykiatri sanoi silloin, ettei asperger ole edes oikea sairaus, vaan ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omana diagnoosinaan Asperger (ICD-10 F84.5) on poistumassa ja sulautumassa laajempaan autismikirjon häiriön diagnoosiin (ICD-11/DSM-5).
Vierailija kirjoitti:
Joillain ihmisillä on kuva autisteista selvästi "omituisina", ehkä jopa elämässä huonosti pärjäävänä. Moni meistä aspergereista taas ei erotu mitenkään neurotyypillisestä ulkoapäin katsoen normaalissa arjessa, pärjäämme hyvin koulut ja työelämät jne. Esim. itse olen aina luonnostani maskannut, olen luonut suorastaan sellaisen neurotyypillisen kaltaisen valepersoonan, jota käytän aina sosiaalisissa tilanteissa. Aloin tehdä tätä jo lapsena kotona, koska huomasin että siitä pidettiin. Se ero aitoon neurotyypilliseen on, että tuo on tosiaan rooli, ja sen esittäminen kuluttaa runsaasti energiaa. Siksi itse rajoitan sosiaalisia tilanteita minimiin työn ulkopuolella. (Enkä edes oikeasti tiedä, millainen olisin aitona itsenäni, en osaa muuta kuin esittää rooleja)
Tämäpä juuri. Se hyvin maskaava ei ole yhtään sen vähemmän autisti kuin sellainen, joka ei osaa tai halua maskata.
Autisteilla/aspergereilla on myös sellaisia neurotyypillisestä poikkeavia ominaisuuksia, jotka eivät mitenkään liity käyttäytymiseen. Esim. aikakokemus voi poiketa normaalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergeriin ei liity kaikkia niitä autismin tyypillisimpiä ja stereotyyppisimpiä piirteitä vaan on ns. tyypillistä autismia lievempi minkä vuoksi osa kokee että Aspergerit koittavat omia tai jopa uudelleenmäärittää autismia.
Tautiluokitus muuttui joitakin vuosia sitten. Asperger oli omansa ja autismi omansa, nykyään ne on samassa luokassa. Kun lapseni sai diagnoosin oli vielä vanha käytäntö ja psykiatri sanoi silloin, ettei asperger ole edes oikea sairaus, vaan ominaisuus.
Viimeksi kun tarkastin, niin ei siihen uuteen tautiluokitukseen oltu vielä siirrytty.
Tekoäly sanoo näin:
"Suomessa ei ole vielä laaja-alaisesti siirrytty uuteen ICD-11-tautiluokitukseen autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa, mutta siirtymä on käynnissä.
Tässä keskeiset tiedot tilanteesta:
Nykyinen käytäntö: Suomessa käytetään pääasiassa yhä ICD-10-tautiluokitusta (F84-koodit: lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä jne.).
Siirtymä ICD-11:een: THL valmistelee ICD-11-luokituksen käyttöönottoa vuosien 20232026 aikana.
Käyttöönottoaikataulu: ICD-11:n mukainen diagnoosien kirjaaminen on mahdollista terveydenhuollossa 1.1.2029 alkaen, ja pakolliseksi se muuttuu 1.1.2030, jolloin vanha luokitus poistuu.
Muutos autismidiagnooseissa: Uudessa ICD-11-luokituksessa erilliset diagnoosit, kuten Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi, poistuvat. Niiden tilalle tulee yksi yhtenäinen diagnoosi: autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder).
Vaikka virallinen siirtymä on vasta tulossa, diagnoosien kriteerejä on jo päivitetty Käypä hoito -suosituksissa vastaamaan paremmin uutta yhtenäistä ajattelutapaa. "
Yleensä nämä jotka ovat ns aikuisena saaneet Asperger/ADHD diagnoosin niin heitä tuskin oikeasti mikään vaivaa. Jos on aikuisuuteen asti pärjännyt ilman diagnoosia, on oireet sen verran lieviä, että turha mennä diagnosoitavaksi.
T. Aspergerpojan äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergeriin ei liity kaikkia niitä autismin tyypillisimpiä ja stereotyyppisimpiä piirteitä vaan on ns. tyypillistä autismia lievempi minkä vuoksi osa kokee että Aspergerit koittavat omia tai jopa uudelleenmäärittää autismia.
Tautiluokitus muuttui joitakin vuosia sitten. Asperger oli omansa ja autismi omansa, nykyään ne on samassa luokassa. Kun lapseni sai diagnoosin oli vielä vanha käytäntö ja psykiatri sanoi silloin, ettei asperger ole edes oikea sairaus, vaan ominaisuus.
Ei autismikaan ole sairaus, vaan ominaisuus.
Diagnostisiin perusteisiin kuuluu, että autismi/asperger diagnoosin voi saada vain, jos se ominaisuus aiheuttaa ongelmia muille kuin henkilölle itselleen.
Eli jos osaa käyttäytyä niin, ettei siitä koidu muille ongelmia, ei saa diagnoosia, vaikka kaikki muut kriteerit täyttyisivät.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä jotka ovat ns aikuisena saaneet Asperger/ADHD diagnoosin niin heitä tuskin oikeasti mikään vaivaa. Jos on aikuisuuteen asti pärjännyt ilman diagnoosia, on oireet sen verran lieviä, että turha mennä diagnosoitavaksi.
T. Aspergerpojan äiti
Olen eri mieltä. Diagnoosin saaminen voi olla helpotus kun saa oireille selityksen. Mitään käytännön tukea elämään ei tosin saa diagnoosin jälkeenkään. T. Neurokirjolainen 40+ ilman diagnoosia
Aspergeriin ei liity kaikkia niitä autismin tyypillisimpiä ja stereotyyppisimpiä piirteitä vaan on ns. tyypillistä autismia lievempi minkä vuoksi osa kokee että Aspergerit koittavat omia tai jopa uudelleenmäärittää autismia.