Miksi ihmiset koko ajan neuvoo?
Onko muilla tällaista ongelmaa, että vähän väliä joku tulee neuvomaan miten elää, miten suhtautua asioihin ja mitä ajatella omista asioistaan ja millaisena ihmisenä itseään täytyisi pitää?
Olen törmännyt tähän koko ikäni ja nyt keski-ikäisenä alkaa todella riepoa. Vaikutanko minä jotenkin niin reppanalta, etten osaa olla edes omassa elämässäni vai onko ympärilleni vain osunut jotain dominoivia tättähääriä tai sisupekkoja jotka yleisestikin kertovat aina kaikille mitä pitäisi tehdä.
Olenko ainoa?
Kommentit (58)
Minulle kävi kerran niin, että työpaikalleni tuli asiakkaaksi ihminen jonka tiesin olevan saman alan ihmisiä. No, kävipä siinä sitten niin että tämä asiakkaana ollut alkoi neuvoa minua työssäni...Osasin siis työni, ehkä olin hieman hidas tms. Olisi tehnyt mieli huutaa...
Minulla ei ole kokemusta siitä, että minua koko ajan neuvottaisiin, mutta minulla on yksi tuttava, joka koko ajan neuvoo. Melkein mitä tahansa sanonkin, hänellä on aina vastaus: "Sinun kannattaisi..." Joka asiaan hänellä on minulle ohje. Se voi tulla ihan niin puun takaa, että on tosi vaikea ennakoida, mistä kannattaisi puhua, jotta välttyisi neuvomiselta.
Se on todella raivostuttavaa.
Olen sanonut tästä hänelle useasti, mutta hän ei ole kovin älykäs eikä tunnu ymmärtävän. Olenkin ottanut häneen etäisyyttä eri tavoin, olemalla pitämättä yhteyttä ja ennemmin kuuntelemalla hänen höpinöitään kuin kertomalla itse hänelle yhtään mitään.
Erityiskiitos tämän ketjun aloittajalle siitä, että hän osasi kirjoittaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
No jos itse vellot ongelmissasi etkä osaa ratkaista niitä, niin muut rupeaa keksimään ratkaisuja. Jos ei halua kuulla neuvoja niin ei ehkä kannata avautua kaikesta. Sitähän se juuri on, ratkaisukeskeisyyttä. On piinallista kuunnella jonkun valittavan samasta asiasta kerta toisensa jälkeen. Tulee sellainen olo, että tee nyt hyvä ihminen asialle jotain, ei se valittamalla parane.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa.
Sul on elämässä tuuri käynynnä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi kerran niin, että työpaikalleni tuli asiakkaaksi ihminen jonka tiesin olevan saman alan ihmisiä. No, kävipä siinä sitten niin että tämä asiakkaana ollut alkoi neuvoa minua työssäni...Osasin siis työni, ehkä olin hieman hidas tms. Olisi tehnyt mieli huutaa...
Joo, tässä puhutaan nyt kahdesta eri ilmiöstä. On myös näitä, jotka haluavat vain päteä. Kuvittelevat osaavansa kaiken paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan parisuhdeasioissa. Kaikki muut tietävät paremmin miksi olen sinkku mutta minä itse en.
Kuulemma sen oman rakkaansa voi löytää ja kohdata missä vain.
Niin kai voi mutta sen todistamiseksi haluaisin lopulta tietää missä on se paikka ja tai hetki, jossa minä voinomani kohdata kun toistaiseksi en ole voinut tai pysrynyt ja sinkkuna olen ja olen ollut aina.
Tämäpä tämä. Ja vielä sekin "tiedetään", mitä juuri se toinen haluaa ja varsinkin tarvitsee. Näin; Tossa hei olis just sulle sopiva nainen/ mies...Tuo naapurin Lissu/ Kalle, "ota" sinä kuule siitä ittelles hyvä vaimo/mies! Ettet vaan kuule jäis nirsouttas yksin...Näiden asianosaisten mielipiteillä tai varsinkaan tunteilla ei siis mitään merkitystä. Asettaa jo oletuksen, että kun itsellekin on kelvannut ihan mikä vaan niin kyllä sitä muillekin pitää kelvata. Muuten on yksiselitteisesti liian vaativa ja ei missään nimessä voi muuten olla onnellinen, kuin samankaltaisessa elämässä jonkun toisen tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
Jos joku valittaa elämäänsä ja asioitaan, sitä automaattisesti voi ruveta miettimään ratkaisuja ihmisen ongelmiin. Ja valittajia ja tietämättömiä riittää kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko niille koko ajan ongelmiasi? Itselle tulee ainakin tarve neuvoa, kun toisella on aina joku ongelma meneillään. Tulee sellainen olo, ettei se oikein pärjää. Hyvä tahto siinä on taustalla ja huolikin.
Mä en ainakaan kerro ongelmiani vaan mua neuvotaan ihan muuten vaan. Jos vaikka kerron ostaneeni roskapusseja, niin siihenkin saadaan joku käsky liitettyä tyyliin "käytä leipäpusseja roskapusseina, niin ei tarvitse ostaa erikseen".
No, ehkä tuo on jonkun mielestä hyvä vinkki. Ihmisillä on varmaan monenlaisia motiiveja neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
No jos itse vellot ongelmissasi etkä osaa ratkaista niitä, niin muut rupeaa keksimään ratkaisuja. Jos ei halua kuulla neuvoja niin ei ehkä kannata avautua kaikesta. Sitähän se juuri on, ratkaisukeskeisyyttä. On piinallista kuunnella jonkun valittavan samasta asiasta kerta toisensa jälkeen. Tulee sellainen olo, että tee nyt hyvä ihminen asialle jotain, ei se valittamalla parane.
Hoitakoon jokainen oman tonttinsa vaan. Jos ei ole tultu neuvoja pyytämään, niin ei aleta neuvomaan. Neuvo vain silloin, kun joku on neuvoa kysynyt.
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
Jos joku valittaa elämäänsä ja asioitaan, sitä automaattisesti voi ruveta miettimään ratkaisuja ihmisen ongelmiin. Ja valittajia ja tietämättömiä riittää kyllä
Niinhän tämä palstakin toimii 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
Jos joku valittaa elämäänsä ja asioitaan, sitä automaattisesti voi ruveta miettimään ratkaisuja ihmisen ongelmiin. Ja valittajia ja tietämättömiä riittää kyllä
Niinhän tämä palstakin toimii 😄
Ap:lla on ongelma, ja muut kertoo, miten asia omasta mielestä on.
Neuvojat ovat omasta mielestään niiiin viisaita että ns ystävällisesti neuvot ovat todellisuudessa komentelua!
Ush 😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset on ratkaisukeskeisiä eikä kestä sun jatkuvaa ruikutusta samasta asiasta. Joten tasoissa ollaan.
Mutta siis miten ihmeessä voi olla ratkaisukeskeinen toisen ihmisen elämän suhteen?? :D :D
Mietipä sitä....
Ihmiset nyt vain haluavat jakaa tietoa, jota heillä on. Se on avuliasta. Tuolla on työpaikkoja auki, tuo eläinlääkäri on halvempi, leipäpusseista saa hyviä roskapusseja. Kyllä itseäni ainakin kiinnostavat kaikki tällaiset vinkit ja uusi informaatio. Eipä ole tullut mieleen, että siitäkin voisi joku vetää herneen nenään.
Neuvominen voi olla ihan opittu tapa puhua eikä välttis sitä itse edes huomaa eikä tarkoita neuvomiseksi. Tarkoitan siis tälläistä tavanomaista arkielämän kommunikointia. Eri asia sitten nämä jotka elävät päteäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko niille koko ajan ongelmiasi? Itselle tulee ainakin tarve neuvoa, kun toisella on aina joku ongelma meneillään. Tulee sellainen olo, ettei se oikein pärjää. Hyvä tahto siinä on taustalla ja huolikin.
Mä en ainakaan kerro ongelmiani vaan mua neuvotaan ihan muuten vaan. Jos vaikka kerron ostaneeni roskapusseja, niin siihenkin saadaan joku käsky liitettyä tyyliin "käytä leipäpusseja roskapusseina, niin ei tarvitse ostaa erikseen".
No, ehkä tuo on jonkun mielestä hyvä vinkki. Ihmisillä on varmaan monenlaisia motiiveja neuvoa.
Tuossa on oletuksena se, että roskapusseja ostava ei ole vaan älynnyt, että leipäpusseja voi käyttää roskapusseina ja hänelle pitää kertoa tämä oivallus. Nämä neuvojat ovat itse yksinkertaisia ja kuvittelevat, että kaikki muutkin ovat yhtä tyhmiä.
Kannattaa näille neuvojille ainakin joskus sanoa ihan suoraan, vaikkapa; Kiitos neuvosta, mutta osaan itsekin/ tämä on minun tapani toimia. Toisinaan sitä voi joutua toistamaan tai sanomaan hieman kipakasti; Lopeta tuo neuvominen! Yksi tapa on tietysti vältellä neuvojia tai irtautua heistä kokonaan, mahdollisuuksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko niille koko ajan ongelmiasi? Itselle tulee ainakin tarve neuvoa, kun toisella on aina joku ongelma meneillään. Tulee sellainen olo, ettei se oikein pärjää. Hyvä tahto siinä on taustalla ja huolikin.
Mä en ainakaan kerro ongelmiani vaan mua neuvotaan ihan muuten vaan. Jos vaikka kerron ostaneeni roskapusseja, niin siihenkin saadaan joku käsky liitettyä tyyliin "käytä leipäpusseja roskapusseina, niin ei tarvitse ostaa erikseen".
Ja tuollaista sitten märehdit viikkotolkulla? Tässä sulle neuvo: toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt vain haluavat jakaa tietoa, jota heillä on. Se on avuliasta. Tuolla on työpaikkoja auki, tuo eläinlääkäri on halvempi, leipäpusseista saa hyviä roskapusseja. Kyllä itseäni ainakin kiinnostavat kaikki tällaiset vinkit ja uusi informaatio. Eipä ole tullut mieleen, että siitäkin voisi joku vetää herneen nenään.
Kenellä on niin paljon leipäpusseja, että niistä riittäisi roskapusseja jatkuvasti? Ja mikä järki on lähteä halvempaan eläinlääkäriin ja kuljettaa kissaa 10 km julkisissa kulkuneuvoissa, jos on mahdollista asioida kotinsa vieressä sijaitsevalla eläinlääkäriasemalla? Neuvojat kuvittelevat, ettei kukaan muu tiedä mistään mitään eikä ainakaan osaa punnita eri vaihtoehtojen järkevyyttä.
Mä en ainakaan kerro ongelmiani vaan mua neuvotaan ihan muuten vaan. Jos vaikka kerron ostaneeni roskapusseja, niin siihenkin saadaan joku käsky liitettyä tyyliin "käytä leipäpusseja roskapusseina, niin ei tarvitse ostaa erikseen".