Lue keskustelun säännöt.
Onko tässä tilanteessa pakko valita pätevämpi ja jättää osaavampi valitsematta
15.02.2026 |
Työpaikkaan, julkinen sektori, hakee kaksi henkilöä.
A:lla on muutaman vuoden työkokemus, ylempi amk-tutkinto.
B: on aloittanut yliopistossa, mutta saanut töitä kesken koulun ja koulu on tällä hetkellä paussilla n. 100 op jälkeen. Hän on kuitenki käynyt ammattilukion ts. hänellä on yliopistotutkinto ja alan ammattitutkinto sekä lukion päättötodistus. Työkokemusta suunnilleen saman verran kuin A:lla.
Arvosanat opinnoista on molemmilla hyviä ja ammattinimikkeet suunnilleen samoja. On selvää, että A on paperilla päteveämpi.
A lähettää muodollisen viilatun hakemuksen, missä kertoo kokemuksestaan ja koulutksestaan ja ansioluettelon.
B lähettää hakemuksen, missä kertoo osaamisestaan ja ansioluettelon.
Molemmat kutsutaan haastatteluun. On selvää, että A on koulutuksensa puolesta pätevämpi. Mutta haastattelussa ilmenee, että hän ei juurikaan tiedän asiasta Z, termit C ja D ovat hänelle etäisesti tuttuja. Hän työskentelee koko ajan lähinnä asian E kanssa.
B on hyvin perillä asiasta Z ja C ja D:n kanssa hän työskentelee koko ajan ja välillä hoitaa myös asiaa E. Kaikkia näitä osaamisalueita tarvitaan haettavassa tössä.
Tämä kysymys heräsi, sillä läheinen on tuo B, hänelle oli sanottu että hän oli hakijoista ylivoimaisesti paras mutta valitettavasti sinun täytyisi käydä koulu loppuun tai muuten saatetaan joutua oikeuteen. Valinta siis kohdistui henkilöön A. Valinnan tulos ja perusteet on ilmoitettu haastalelluille.
(Muutin näitä lähtötietoja sen verran ettei valitsijat tunnista itseään, mutta samassa suhteessa).
Kommentit (26)
Pätevyysperiaate toimii juuri noin, että vain virallinen tutkinto merkitsee. Vaikka olisit jeesus kristus niin ylempi amk valitaan sinun edeltäsi koska pätevyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kiusasitte kutsumalla haastatteluun, vaikka siinä selkeästi paremmaksi osoittautuminenkaan ei vaikuttanut mihinkään?
Aloittaja tai B ei siis tiedä todellisuudessa A:n hakemuksen sisältöä, mutta B:lle oli sanottu, että hakemuksesi erottui selkestä kaikista muista, sillä olit ainoa, joka osasi kertoa osaamisestaan ja olivat kovasti pahoitelleet. Toinen haastattelija oli vielä sanonut, että jos tämä olisi yksityinen firma, ei olisi epäilystäkään että sinut valittaisiin, sillä silloin saa osaamiseen kiinnittää enemmän huomiota. B on kuitenkin ensimmäinen varalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusasitte kutsumalla haastatteluun, vaikka siinä selkeästi paremmaksi osoittautuminenkaan ei vaikuttanut mihinkään?
Lue juttu vähän tarkemmin t: aloittaja.
Onko kyse virasta? Silloin nimetään hakemuksessa a) viran vaatimukset ja b) eduksi luettavat asiat. Jos viran vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hakijoista pitää tiputtaa automaattisesti pois ne jotka eivät vaatimuksia täytä eikä näitä saa edes kutsua haastateltaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella sektorilla pitää täyttää tietyt vaatimukset. Jos tehtävässä on edellytetty korkeakoulututkintoa, niin sitten se pitää olla. Vain aivan loppuvaiheessa oleva eli käytännössä kaikki opinnot suorittanut ja todistusta odottava voidaan tuolloin valita ilman tutkintoaan, mutta se on suoritettu, kun tehtävä otetaan vastaan.
Asiat Z, H, K, M ja P ovat opittavissa, niillä ei ohiteta pätevyysvaatimuksia.
Jos ei täytä vaatimuksia, niin valinta kumottaisiin joka tapauksessa ja tuo pätevämpi hakija saisi korvaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Pätevin ja soveltuvin" on rekrytoinnissa, erityisesti julkisella sektorilla (virantäytössä), käytetty periaate, joka tarkoittaa parhaan mahdollisen henkilön valitsemista tehtävään. Se yhdistää muodollisen pätevyyden ja tehtävään sopivuuden.
Soveltuvin on henkilö, jolla on parhaat henkilökohtaiset ominaisuudet, sosiaaliset taidot, asenne ja kyky sopeutua organisaation kulttuuriin ja juuri kyseiseen tehtävään.
Vierailija kirjoitti:
"Pätevin ja soveltuvin" on rekrytoinnissa, erityisesti julkisella sektorilla (virantäytössä), käytetty periaate, joka tarkoittaa parhaan mahdollisen henkilön valitsemista tehtävään. Se yhdistää muodollisen pätevyyden ja tehtävään sopivuuden.
Soveltuvin on henkilö, jolla on parhaat henkilökohtaiset ominaisuudet, sosiaaliset taidot, asenne ja kyky sopeutua organisaation kulttuuriin ja juuri kyseiseen tehtävään.
Mutta jos edellytyksenä on korkeakoulututkinto, niin sitä ei voi ohittaa soveltumisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Pätevin ja soveltuvin" on rekrytoinnissa, erityisesti julkisella sektorilla (virantäytössä), käytetty periaate, joka tarkoittaa parhaan mahdollisen henkilön valitsemista tehtävään. Se yhdistää muodollisen pätevyyden ja tehtävään sopivuuden.
Soveltuvin on henkilö, jolla on parhaat henkilökohtaiset ominaisuudet, sosiaaliset taidot, asenne ja kyky sopeutua organisaation kulttuuriin ja juuri kyseiseen tehtävään.
Ansioitunein.
Mutta ap kirjoitti, että B:llä on yliopistotutkinto, joten hänhän on yhtä pätevä/pätevämpi kuin A. Tietenkin B pitäisi valita ellei sitten edellytetä tarkasti jotain tiettyä AMK-tutkintoa, mikä on aika epätavallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap taisi tehdä kirjoitusvirheen, Bllä on ylioppilastutkinto, ei yliopisto.
En oikein ymmärrä mikä tässä on epäselvää. Jos julkiseen työhön vaaditaan tietyn tason tutkinto, niin automaattisesti sen ehdon täyttävät ovat etusijalla niihin jotka eivät sitä täytä. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Jos tutkinnolla ei olisi oikeasti väliä, pitää se jättää pois vaatimuksista. Silloin voisi palkata Bn.
Mitäs kuvittelit yhteiskunnasta, jossa vapaaehtoinen pullan paistokin on kielletty. Hyvä että ihmiset yleensä pysyvät hengissä tehden itselleen ruokaa ilman muodollisia pätevyyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin työllistyi eräs Pekkakin ylioppilastutkinnolla koko elämänsä.
Eli B:llä on takana yksi yliopistotutkinto ja 100op uutta tutkintoa takana?
Ovatko tutkinnot relevantilta alalta (molemmilla)
Sanni16kerava
Voi uittu näitä a b c d e f g h ö ä å höpinöitä🤣
Juu anteeksi piti kirjoittaa ylioppilastutkinto.
Vaatimuksissa oli "tehtävään soveltuva koulutus".
Asiat on opittavissa, mutta joskus asioiden oppiminen vie monta vuotta. Esimerkiksi omassa työssäni on asioita, jotka eivät ole jatkuvia ja niitä ei oikein koulussa opeteta, vaan ne opitaan töissä, mutta se menee niin, että joskus niitä tulee vastaan useampi vuodessa, joskus menee vuosikin ettei tule yhtään. Olen suunnittelualalla. Mietin tuota siltä kannalta, että jos meille pitäisi joku valita koulutuksen perusteella, niin firman tulokselle olisi huonoa että pitäisi opettaa asiat jotka joku toinen olisi oppinut jo ennestään.
Aloittaja lisää. Oman valmistumiseni jälkeen olin hetken aikaa työpaikalla, jossa oli tyyppi samasta koulusta, ei samalta vuosikurssilta mutta tuli valinnaisaineiden kautta tutuksi. Sanotaan nyt vaikka Marketaksi, oikea nimi ei ollut sinne päinkään Lähes kaikki arvosanat ylimpiä mahdollisia. Yllätyin kyllä, miten osaamaton oli töissä, eikä pärjännyt asiakkaiden kanssa yhtään, vaan saattoi alkaa räyhätä asiakkaille jos asiakas pyysi korjaamaan virheen. Kuvaavaa on, että kun itse lähdin muualle ja jouduin sitten asioimaan tässä paikassa - se oli aikaa kun kaikilla ei ollut vielä töissä omia kännyköitä, niin aiemmin tutuksi tullut keskushenkilö sanoi, että meillä ei nyt valitettavasti ole täällä siltä osastolta, kun on lomakausi, töissä kuin Marketta, soitatko myöhemmin kun "Pirketta" tulee lomalta vai asioitko Marketan kanssa. Mutta Marketta oli valittu ohi monen muun, koska oli pätevä muodollisesti.
Koska kysymyksessä on julkinen sektori, lienee selvä että A. Firmapuolella katsotaan tuottavuutta ja valinta olisi B. Edellyttäen tietysti että hakijat muutoin samalla viivalla. Lähinnä nyt kiinnostaa miksi ylipäänsä hakeutuvat julkiselle?
No sentään voi valita pätevimmästä ja osaavimmasta eikä tarvitse valita sopivinta.