Ymmärtääkö hyvätuloiset ja rikkaat olevansa todella hyvässä asemassa yhteiskunnassa?

Mä olen nyt viiskymppisenä hyvätuloinen. Asun halvasti, auto on käytetty, vaatteet ja sellainen shoppailu ei kiinnosta, ite on talo ramepattu ja ruokakaupan kassajonossa en viereisestä erotu. Matkustelen harvoin, mietä ei kiinnosta ja lapsella haittaa koulu. Ainoa etu taitaa olla siinä että jos rahaa johonkin tarpeelliseen tarvitsee, niin sitä on mistä ottaa, kiitos edullisen asumisen.

Jos 4000 euroa saati enemmän on pieni raha niin miten voidaan kadehtia alle 600 euron tt-tukea tms? 

Jos keski- ja isotuloisen rahat eivät riitä on kyse omista valinnoista ja on varaa tehdä muutoksia tottumuksiinsa.  Alle 600 euroa saava ei voi paljon valita. Raha riittää vain välttämättömään jos siihenkään. 

Tai muilla pienillä tuloilla elävä. 

Itse olen elänyt ns. normaalin elämän, en edes ylellistä ja nyt elän köyhänä. Mutta todella tajusin silloin ja nyt tajuaisin kuinka hyväosainen olin ja olisin jos saisin sen elämäni takaisin.  

Mutta todellakaan eivät kaikki tajua. 

Vierailija kirjoitti:

Jos 4000 euroa saati enemmän on pieni raha niin miten voidaan kadehtia alle 600 euron tt-tukea tms? 

Jos keski- ja isotuloisen rahat eivät riitä on kyse omista valinnoista ja on varaa tehdä muutoksia tottumuksiinsa.  Alle 600 euroa saava ei voi paljon valita. Raha riittää vain välttämättömään jos siihenkään. 

Tai muilla pienillä tuloilla elävä. 

 

Itse olen elänyt ns. normaalin elämän, en edes ylellistä ja nyt elän köyhänä. Mutta todella tajusin silloin ja nyt tajuaisin kuinka hyväosainen olin ja olisin jos saisin sen elämäni takaisin.  

Mutta todellakaan eivät kaikki tajua. 

Miksi nämä valittajat aina  jättävät kertomatta osan totuudesta. unohdetaan lapsilisät, elatusapu, asumistuki, toimeentulotuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki yms.  Säälittävää

Eivät kaikki ymmärrä, mutta ainakin minä ja vaimoni ymmärrämme.

Olen pienituloisten lähiöstä ponnistava duunariperheen kasvatti, ja perhettäni kosketti myös 90-luvun lama. Niukkuus tuli tutuksi. Vaikka vanhempani eivät olleet koulutettuja, minua tähän kannustettiin - onneksi. Sain hyvän koulutuksen ja kannustavan kasvatuksen. Ura lähti hyvin käyntiin ja nykyisin olen bruttopalkkahaitarissa 7000-8000 enkä tähän asti koskaan työttömänä. Urani ja elämäni on kombinaatio omaa aktiivisuutta ja onnea.

Omaa onneaan voi auttaa, muttei pakottaa. Ilman kiinnostusta kehittymiseen ja kykyä tekemiseen en olisi tässä. Ilman tuuria en myöskään olisi tässä. Olen tästä kaikesta kiitollinen, jos en aktiivisesti päivittäin tai viikoittain, vähintään kuukausittain. Pysähdyn usein miettimään (ja arvostamaan) sitä, missä tilanteessa olen elämässäni, ja miettimään myös niitä, jotka ovat heikommassa asemassa, niin Suomessa kuin globaalisti eri puolilla maailmaa. Vaikken koe, että elämässäni ei olisi ollut vastoinkäymisiä, joitain minuun suuresti vaikuttaneitakin, totuuden nimissä on sanottava, että isossa mittakaavassa olen saanut elää helppoa elämää.

Vaikka kirjoitukseni on lyhyt, tätä pohdiskellessahan se lounastaukokin sitten vilahti, mutta tämä "kiitollisuusharjoitus" teki hyvää omalle psyykelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ymmärrä eivätkä piittaa muista kuin itsestään. He pitävät omana ansionaan hyvätuloisuuttaan. Mitä yhteiskunta on heille tarjonnut he eivät pidä sitä minään. Eikä heillä ole sydäntä eikä empatiaa huonommassa asemassa oleville. 

 

Tämä! Ja kitisevät veroista vaikka heillä on rahaa maksaa niitä veroja. Ja pilkkaavat köyhiä esim. arvostelevat heidän pukeutumisiaan.

Miten niin kitisevät veroista? Tekevät töitä ihan sikana ja maksavat kiltisti sen mitä kuuluukin eivätkä kitise ja vaadi vastikkeetonta rahaa niin kuin köyhät.

Oon ap:n mittapuulla hyvätuloinen, mutta en rikas. (Meillä ei ole miljoonataloon varaa eikä esim kalliita harrastuksia.) 

Näin ei ole ollut aina, opiskelin opintolainalla, vanhemmat (köyhiä) eivät auttaneet, eka työpaikka valmistumisen jälkeen  palkka oli 1200 euroa brutto. Niin matalapalkkaisia töitä ei taida enää ollakaan, se oli yli 20 vuotta sitten. 

Kun opiskelin, tein töitä (muutama tunti kk...) kun olen ollut työssä, olen välillä tehnyt myös toista työtä, ja olen työn ohella opiskellut uuden ammatin. Olen oikeasti raatanut vuosia vähillä unilla ja ollut työssä joka syö sielun, mutta nyt mulla on (viisikymppisenä) asiat hyvin. Ainakin taloudellisesti ihan riittävän hyvin. 

Mun tilanne on omaa ansiota JA tuuria. Olen päässyt etenemään, aina jotain kautta, vaikka en just sitä polkua jota olisin halunnut. Ja olen pysynyt melko terveenä. 

Muistan mitä on olla köyhä, ei se unohdu. Muistan mitä on kun ei ole rahaa ruokaan. Omalta osaltani autan muita, nyt kun voin. 

4000 e kk ei ole iso palkka sillä keskipalkka on 3700 e kk.

4000 on siis tavispalkka Jolla pärjää muttei rikastu.

Iso palkka olisi ehkä 8 000 e kk. 

Suomen suurin ongelma onkin riistoverotus.

Ymmärrätkö sinä että en ole mistään saanut tätä "hyväosaisuutta" ilmaiseksi vaan köyhän perheen kasvattina opiskellut lainalla kun oma perhe vähätteli eikä uskonut kykyihini. Olen sairastunut, ollut työttömänä, ollut todella köyhä. En ole saanut mitään ilmaiseksi ja todellakin olen nyt oikeutettu hyvään asemaani. Ja tämäkin voi haihtua hetkessä työttömyyteen tai sairauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos 4000 euroa saati enemmän on pieni raha niin miten voidaan kadehtia alle 600 euron tt-tukea tms? 

Jos keski- ja isotuloisen rahat eivät riitä on kyse omista valinnoista ja on varaa tehdä muutoksia tottumuksiinsa.  Alle 600 euroa saava ei voi paljon valita. Raha riittää vain välttämättömään jos siihenkään. 

Tai muilla pienillä tuloilla elävä. 

 

Itse olen elänyt ns. normaalin elämän, en edes ylellistä ja nyt elän köyhänä. Mutta todella tajusin silloin ja nyt tajuaisin kuinka hyväosainen olin ja olisin jos saisin sen elämäni takaisin.  

Mutta todellakaan eivät kaikki tajua. 

Miksi nämä valittajat aina  jättävät kertomatta osan totuudesta. unohdetaan lapsilisät, elatusapu, asumistuki, toimeentulotuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki yms.  Säälittävää

 

Säälittävää tai ei, mutta yksinelävällä jää juuri tuo tt-tuen suuruinen summa. Sitäkin nyt juuri alennetaan ja siitäkin voi vielä joutua maksamaan asumisestaan tai sähköstä jos ylittävät Kelan normit. Eli alle 600 euroa. Tämän päälle ei tule muita tukia tai siis ne on jo huomioitu tt- tuen laskelmissa. Näitä yksineläjiäkin, ikävä kyllä on, kaikki eivät ole yh-, leskiä tms. Nykyään yksineläviä vanhuksia kotonaan on paljon. 

Olen itse nyt eläkkeellä ja en oikein ikäni puolesta voi nostaa elintasoani. Kukaan ei huoli töihin ja tuskin kokopäiviä jaksaisinkaan. 

Kyllä todellakin silti, vaikka nyt pienet tulot olisivat tonnin paikkeilla, niin on eroa saako sen 4000 euroa tai enemmänkin. Turha kinata, etteikö tuollainen isompi summa toisi väljyyttä ja varaa valintoihin. 

Kuten sanoin, tajuan eron varsin hyvin entiseen elämääni. Vaikka olin naisvaltaisella alalla toimistotyössä ja palkka ei ollut suuri. Mutta en murehtinut raha-asioita oikeastaan koskaan silloin, kuten teen nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Meitä voinee sanoa hyvätuloisiksi niin kyllä me ymmärretään. Olen varakkaasta perheestä ja molemmat vanhemmat ovat aina äänestäneet demareita.

Ymmärtääkö perseaukinen laiska vasemmistopummi sitä että nää rikkaat on yleensä näin valtavan vaivan siihen rikkauteensa eteen ensin on opiskelijat sitten on tehty ne ahkerasti valtavasti töitä ja samalla ruokkineet tämän hurjan vasemmistolaisen kommunistipommi.

Tässä maassa vasemmistolainen vähäosainen on yleensä miellyttävän laiska ihminen ja kun hänelle ei ole mitään hän on äärettömän katkeroitunut kun toiset työllään hankkivat jotakin itselleen. Vähäosaisuudessa on vielä se puoli että se yleensä periytyy on semmosia viidennessä kuudennessa polvessa olevia vähäosaisia jotka edelleen elävät sosiaalihuollon varassa.

Miksi hyväosaisen pitäisi syyllistäytyä siitä, että jollain ei kognitiiviset lahjat riitä keskiluokkaiseen elämäntapaan tai tuli valittua väärä mies?

Ymmärrän olevani hyvässä asemassa ja samaan aikaan myös se, että heikommin voi alkaa menemään hyvinkin pian. Ei tarvita kuin ero, sairastuminen, siirtyminen eläkkeelle.

Lähtökohdat ovat vaatimattomat, joten budjetointi ja erilaisten talousskenaarioiden pyörittäminen työn teon ohella on ollut aina tärkeää itselle. Työstä vielä, valmistunut miesvoittoiselle alalle naisena, olen muuttanut työn perässä, asunut työn takia eri kaupungissa kuin puoliso. Olen siis tehnyt koviakin ratkaisuja.

Isossa suvussa oli pari hyvin tienaavaa ja suurin osa duunareita matalapalkka-alalla. Kotona ei puhuttu rahasta, sen puutteesta kyllä, mutta ei niistä keinoista miten saada rahaa esim. Koulutus, muutto työn perässä tms. Kotona ei myöskään puhuttu omistusasunnon oston tärkeydestä.  Onneksi hyvät ystävät ja sukulaiset ohjasivat oikeaan suuntaan rahan käytössä ja siitä mihin kannattaa ottaa velkaa ja mihin ei. 

Kyllä olen nähnyt mihin taloudellinen näköalattomuus johtaa ihan lapsuuden perheessäni. Itselläni on aina suunnitelma ja varasuunnitelma. En ajattele niin, että asiat vaan tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Tässä maassa vasemmistolainen vähäosainen on yleensä miellyttävän laiska ihminen ja kun hänelle ei ole mitään hän on äärettömän katkeroitunut kun toiset työllään hankkivat jotakin itselleen. Vähäosaisuudessa on vielä se puoli että se yleensä periytyy on semmosia viidennessä kuudennessa polvessa olevia vähäosaisia jotka edelleen elävät sosiaalihuollon varassa.

Ja osa menee suhteilla töihin valtion virastoon ja on samassa työssä koko elämänsä. Valtion virastoissa on ihmisiä jotka lähellä eläkeikää eikä koskaan ole olleet muussa työpaikassa. Tehneet samoja työtehtäviä koko ikänsä ja palkka juossut koko ajan. Helppo elämä.

Voitteko kuvitella, että sairaalassa töissä yli 50-vuotias osastonsihteeri, joka on ollut samassa työpaikassa 16-vuotiaasta lähtien. Kyllä siinä osaa tyhtehtävät vaikka unissaan, kun on 30 vuotta klikkaillut samoja tietokone juttuja.

Vastaus on kyllä ja ei. Ainakin omalla kohdalla en koe olevani hyvätuloinen ja jatkuvasti pitää miettiä keinoja säästää ettei päätyisi Visakierteeseen. Verotettava ansiotulo etuineen viime vuonna oli noin 64 000€, mut tilille tulee vain 2200€/kk, josta tonni jää ruokaan, vaatteisiin ja huvituksiin. Työhön kuuluva pakollinen vapaa autoetu vie leijonanosan tilistä verotuksen kautta. Oon alkanut uskoa ihmisiä jotka sanoo et työllä ei Suomessa rikastumaan pääse😅 Toinen viisaus on se että säästäväisellä riittää rahat oli niitä kuinka vähän tai paljon hyvänsä. Ja tuhlarilla ei riitä mikään. Itse lukeudun jälkimmäiseen. 

Toisaalta sitte jos miettii aikaa kun oli oikeasti köyhä eli opiskelija niin se elämä oli ihan erilaista kyllä. Kyykkäsin Alkossa, söin paljon keittoja ja puuroja, kaupungin halvin pizza oli juhlaruokaa ja usein piti valita syökö viikonloppuna vai lähteekö opiskelijabileisiin. Et kyllähän sitä melko kermaperse nykyään on eikä talous kaadu mihinkään pesukoneen rikkoutumiseen. Mut joudun koko ajan laskemaan et rahat riittää. Pikkuhiljaa kun se halvin ei enää kelpaakaan oikein missään.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä maassa vasemmistolainen vähäosainen on yleensä miellyttävän laiska ihminen ja kun hänelle ei ole mitään hän on äärettömän katkeroitunut kun toiset työllään hankkivat jotakin itselleen. Vähäosaisuudessa on vielä se puoli että se yleensä periytyy on semmosia viidennessä kuudennessa polvessa olevia vähäosaisia jotka edelleen elävät sosiaalihuollon varassa.

 

 

 

 

 

 

Ja osa menee suhteilla töihin valtion virastoon ja on samassa työssä koko elämänsä. Valtion virastoissa on ihmisiä jotka lähellä eläkeikää eikä koskaan ole olleet muussa työpaikassa. Tehneet samoja työtehtäviä koko ikänsä ja palkka juossut koko ajan. Helppo elämä.

Helpolla ovat päässeet. Ovat opetelleet vain yhden työpaikan työtehtävät. Ei aina koeaikaa joka syksy.

Eikö poliisit voisi välillä mennä palomiehiksi/pelastajiksi?

Niin, ne työttömätkin joutuvat kiertämään koko ajan uusissa työpaikoissa opettelemassa.

Maanmittauslaitokselta voidaan siirtää työntekijöitä vuodeksi Palkeisiin, seuraavaksi vuodeksi verohallintoon ja seuraavaksi vuodeksi oikeusvirastoon niin tietävät miltä tuntuu työttömistä jatkuvasti olla uudessa työpaikassa opettelemassa ja sijaisuutta tekemässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos 4000 euroa saati enemmän on pieni raha niin miten voidaan kadehtia alle 600 euron tt-tukea tms? 

Jos keski- ja isotuloisen rahat eivät riitä on kyse omista valinnoista ja on varaa tehdä muutoksia tottumuksiinsa.  Alle 600 euroa saava ei voi paljon valita. Raha riittää vain välttämättömään jos siihenkään. 

Tai muilla pienillä tuloilla elävä. 

 

Itse olen elänyt ns. normaalin elämän, en edes ylellistä ja nyt elän köyhänä. Mutta todella tajusin silloin ja nyt tajuaisin kuinka hyväosainen olin ja olisin jos saisin sen elämäni takaisin.  

Mutta todellakaan eivät kaikki tajua. 

Miksi nämä valittajat aina  jättävät kertomatta osan totuudesta. unohdetaan lapsilisät, elatusapu, asumistuki, toimeentulotuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki yms.  Säälittävää

Ei noita tukia saa kuin hyvin harva. Lapsilisät joo, jos on ne hakenut ja lapsia sattuu olemaan. Itsehän en hakemut lapsilisiä, joten jos asiat menisi pieleen ja tuloni rohmahtaisi/yritykseni kaatuisi jne., en tietenkään saisi lapsilisiä.