Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Petin enkä pystynyt kertomaan miehelle
13.02.2026 |
Pakko kirjoittaa jonnekin kun sydäntä puristaa niin kamalasti. Olemme olleet miehen kanssa yhdessä kahdeksan vuotta ja pari vuotta sitten meillä oli huonompi jakso käynnissä. Olin oikeastaan aika varma jossain vaiheessa, että eroaisimme.
Minulle tuli viikon työmatka toiseen maahan, ja työskentelin tiiviisti kohdemaassa olevan miehen kanssa firmamme projektin parissa. Meillä klikkasi heti huumori ja kaikki muukin, ja kuten arvata saattaa niin viikon loppuun mennessä olin ehtinyt ihastua häneen ja hän vastaavasti minuun. Tämä johti siihen, että viimeisenä iltana menimme sänkyyn, emme harrastaneet yhdyntää (koska kondomeja ei ollut - näin jälkikäteen ajatellen jumalan kiitos), mutta kaikkea muuta teimme kylläkin.
Palasin kotiin ja vielä vaihdoimme jotain viestejä miehen kanssa, mutta aika pian kotiympäristössä aloin havahtua siihen, että olen mokannut todella pahasti ja katkaisin kaiken yhteydenpidon. Alkoikin melkoinen henkilökohtainen kriisi ja en vain pystynyt kertomaan omalle miehelleni tästä, koska tiedän, että hän ei tätä olisi pystynyt anteeksi antamaan. Aikaa on kulunut pian kolme vuotta tapahtuneesta ja olen kantanut tätä möykkyä sisälläni niin että se on välillä enemmän ja välillä vähemmän läsnä. Me selvisimme lopulta vaikeasta ajasta mieheni kanssa ja minulle oikeastaan vain kirkastui tämän jälkeen, että todella haluan olla hänen kanssaan.
Meille on tulossa ensimmäinen lapsi ja ihanan uutisen myötä tämä pettäminen on noussut pintaan ihan hirveänä syyllisyytenä. Aikaa on kulunut niin paljon, että ei ole mitään järkeä kertoa asiasta ja sillä vaan siirtää oma paha oloni mieheeni. En vain tiedä miten kantaisin tätä salaisuutta kun tuntuu, että puristun sen alle.
En kaipaa nyt mitään moraalisaarnaa, tiedän toimineeni väärin ja kannan siitä ihan hirveää syyllisyyttä ja ahdistavaa tunnetta mukanani. Miten pystyisin antamaan anteeksi itselleni?
Kommentit (135)
Tunnistaakohan miehesi sinut jos lukee tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et tule ikinä saamaan rauhaa ellet kerro totuutta. Rehellisesti sanottuna vain Jeesus voi auttaa teitä. Siunausta ja voimia.
Kyllä sen rauhan saa. Toisekseen miksi pahoittaa toisen mielen.
Vierailija kirjoitti:
Otitko suihin?
Otin.
M42
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo hoksaa itsekin kun seuraava tenava on ruskeampi.
Mitä hourit? Ei olleet yhdynnässä ja tapauksesta vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko juttu, älä siis ainakaan kerro siitä kenellekään. Aina kun omatunto soimaa niin niele mieheltäsi (tai tee jotain muuta kivaa hänelle jos soimaa tyyliin monta kertaa päivässä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisit siis, että kaikki olisi nyt täydellistä, mutta olet epätäydellinen ihminen. Nyt kannattaa vaan tottua siihen, nimittäin äitinä sitä epätäydellisyyttä joutuu sietämään ihan tuutin täydeltä. Jos vatvot vuosikausia jokaista virhettäsi, et kyllä pärjää perhe-elämän kanssa.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Jokaisella on omat mokansa, ei kukaan selviä elämästä sädekehä kiiltäen. Parhaimmillaan opit tästä sietämään myös muiden ihmisten epätäydellisyyttä. Kun mies lusmuilee tai lapsi tirvaisee leikkikaveria nenään, muistat, että kukaan ei ole ihan joka päivä parhaimmillaan.
Miks nää h u0 rat aina valittaa valintojaan...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna armoa itsellesi. Oma vaimo tapapettäjä, ollut koko elämänsä avoimessa suhteessa vaikka entinen ja nykyinen puoliso on ollut toisessa uskossa. Olen oppinut sietämään asian sillä vaimolla vakavia ongelmia olla rehellinen itselleen, vasta kun on jäänyt kiinni "itse teossa" on tunnustanut tosiasian hammasta kiristäen. Ei se järvi soutamalla kulu, ole iloinen siitä että törmäsit ihanaan ihmiseen. Sellaista sattuu harvemmin ns normaaleille ihmisille. Seksiriippuvaisille tai luonnevikaiselle veneellä ei ole niin väliä kunhan kyyti on hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Miks nää h u0 rat aina valittaa valintojaan...?
Miksi mieshuo rat ei ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suutelimme ja harrastimme suuseksiä (tai hän antoi sitä minulle).
ApNiin mutta missä se pettäminen tapahtui?
Eikö tuo sun mielestä ole sitten pettämistä? Sun kumppani saisi puolestasi ihan vapaasti suudella ja antaa ja/ tai vastaanottaa suuseksiä toiselta?
Jos nyt kerrot, tulee perhe-elämä olemaan varmaan ihan kamalaa ja mies tulee muistuttamaan tuosta aina kun on vaikeaa. Vauvavuosi menisi varmaan riidoissa jos olette enää yhdessä. Jos oma pääsi ei kestä, ei sille toki voi mitään. Sinun kannattaa nyt tehdä päätös: annat asian olla ikuisesti tai kerrot ja kummankin tavan myötä kestä seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mieti.