Lue keskustelun säännöt.
Masennus ja pohjaton väsymys ja apua ei meinaa saada
12.02.2026 |
Vajaa kuukausi sitten kävin päivystyksessä ja siellä aloitettiin lääkitys. Toistaiseksi masennuskyselyn pisteet on vain nousseet ja väsymys on älytön.
Tekivät samalla lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelun asiakkuutta ei avattu, mutta perhesosiaalityöstä tehdään arvio. Kävivät kylässä ja ainoa mitä heillä oli tarjota, on kotipalvelu (koska meillä ei ole lapsien kanssa ongelmia vaan ongelma on minun väsymys ja mieliala). Kotipalvelu kävi meillä jonkin aikaa ennen joulua, mutta koin aika turhaksi kun hoitaja kävi kerran viikossa 2 tunnin ajan ja aikaa ei edes voinut valita itse.
Aloin hakemaan apua ponnekkaammin 1,5 kk sitten ja lääkäriajan sain ensi viikolle (siksi päivystyskäynti välissä, vointi huononi odottaessa). Sain ensi viikolle myös käynnin mt-palveluihin (koska olin päivystyskäynnin jälkeen sinne uudelleen yhteydessä). Mt-palvelut toivoi että lääkäri arvioisi, onko minulla tarpeeksi voimavaroja nettiterapiaan.
Nyt lääkäri ajattelee, että sossu hoitaa, sossu ajattelee että lääke hoitaa ja mt-palvelu että lääkäri ja sossu hoitaa minut terveeksi.
Kyllä on kiven alla avun saaminen.
Kommentit (81)
61/81
|
12.02.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät keskustelijat,
voitte hoitaa omat vanhempanne kotona loppuun asti ja lapset olla laittamatta varhaiskasvatukseen ja pitää kotikoulua ja tehdä omaa vaativaa työtänne 100k palkalla vuodessa mutta kaikki ei siihen pysty.
Joku ehdotti että aloittajan mies toimisi terapeuttina, suomalaiset miehet ovat tunnetusti tosi hyviä keskustelemaan ja puhumaan tunteista.
Onko porukka oikeasti nykyään noin saamatonta. Ei se aloittajan ongelma ole masennus, vaan että istuu himassa lasten kanssa, eikä jaksa tehdä mitään. Yllättynyt että elämä ei olekaan täydelliset kotiäidit kamaa. Tähän ei auta lääkitys, vaan ihmisten ilmoille meneminen, omien ongelmien kohtaaminen ja ratkominen ja tarvittaessa palveluiden ostaminen. Kyse ei ole sen kummemmasta. Jos näitä asioita ei elämässään laita kuntoon, niin ne ongelmat vaan pysyy. Ei se lääkitys näitä hoida, eik
Sanoiko ap että istuu vaan kotona lasten kanssa?
Ja jos isovanhemmat ottaa jonkun kerran vuodessa yöksi niin ei se kovin suuri apu ole. Joo tyhjää parempi ehkä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää ketjut menee aina tyylillä "lyö lyötyä"
Vierailija kirjoitti:
Nää ketjut menee aina tyylillä "lyö lyötyä"
Kyllä tässä moni kertoo todella hyvä vinkkejä, jotka auttaisivat häntä enemmän kuin se lääke. Mutta se vastuun kantaminen omasta elämästään ja ongelmistaan ei ole helppoa ja kivaa. Joutuu ihan vaivautumaan. Lääkärinä kirjoittaisin mielelläni reseptiin että mene ulos, liiku, syö terveellisesti, mene ihmisten ilmoille, kirjoita ajatuksiasi ylös ja keskustele puolisosi kanssa. Jos nämä oikeasti tehtäisiin, niin lääkkeitä ei tarvitsisi kuin murto-osa. Eikä ainakaan tämä aloittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun iigorin ulina saatana. Keksitty satu perkele.
Ei tää oikein toimi joka asiaan. Ei tuotakaan kaveria voi ihan kaikesta syyttää :D Kuulostaa minusta ihan perussuomalaiselta ongelmalta. Nyt harmittaa ja on raskasta ja muiden pitäisi maksaa joku siivoomaan ja hoitamaan lapset. Mies käy tälläkin töissä, joten niitä palveluita voi ostaa. Siivous, lastenhoito jne. Avaa vaan sitä omaa lompakkoa, eikä odota muiden maksavan.
Mun käsittääkseni ap toivookin ensisijaisesti apua kuntoutuakseen niin, että voi hoitaa nuo asiat itse. Olen psykiatrinen sairaanhoitaja, ja nykyään töissä psykoosisairauksien parissa, mutta olen aiemmin työskennellyt pitkään mielialahäiriöosastolla. Voin vakuuttaa, että masennus todellakin on sairaus. Varmasti sanaa käytetään paljon väärin, ja puhutaan masennuksesta silloinkin, kun kyseessä on normaali ohimenevä tunnetila. Tai no, onhan sekin tietysti tunteena masentuneisuutta, mutta kliininen masennus on jotain aivan muuta. Se ei todellakaan ole mitään sellaista, että vähän harmittaa, eikä mikään oikein jaksa innostaa ja huvittaa. Sellainen on normaalia ja ohimenevää. Kliininen masennus on syvää epätoivoa ja lamaannuttavaa väsymystä, joka ei mene ohi. Mielenkiinto katoaa myös asioihin joista ennen on nauttinut. Monet kuvaavat, että epätoivon tunne lopulta katoaa, mutta tilalle ei tule positiivisia tunteita, vaan mikään ei enää tunnu miltään. On ihan sama mitä tapahtuu, ja oikeastaan ihan sama onko edes hengissä. Väsymys on sitä luokkaa, että jokainen hengenveto on ponnistus. Ei jaksa liikkua, eikä puhua, ja tällä todella tarkoitan ettei jaksa, eikä sitä että ei huvita. Masennus lamaannuttaa ja vie toimintakyvyn täysin. Pahimmillaan johtaa katatooniseen tilaan. Olen nähnyt psykoottistasoisesti masentuneita ihmisiä, jotka ovat kuin eläviä kuolleita, täysin puhumattomia, eivätkä juurikaan reagoi ympäristöön. Eivät pysty ollenkaan huolehtimaan itsestään, vaan ovat kirjaimellisesti täysin hoidettavia. Ne jotka väittävät, että masennus ei ole sairaus, eivät tiedä mistä puhuvat.
Isovanhempien apu muutaman kerran vuodessahan on jo paljon. Miten paljon ihmiset oikein kiikuttaa lapsiaan hoitoon. Itsellä ei tätä mahdollisuutta ollut, niin jotenkin vaikea kuvitella, että suurin osa veisi lapsia isovanhemmille esim. viikoittain tai edes kerran kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun iigorin ulina saatana. Keksitty satu perkele.
Ei tää oikein toimi joka asiaan. Ei tuotakaan kaveria voi ihan kaikesta syyttää :D Kuulostaa minusta ihan perussuomalaiselta ongelmalta. Nyt harmittaa ja on raskasta ja muiden pitäisi maksaa joku siivoomaan ja hoitamaan lapset. Mies käy tälläkin töissä, joten niitä palveluita voi ostaa. Siivous, lastenhoito jne. Avaa vaan sitä omaa lompakkoa, eikä odota muiden maksavan.Mun käsittääkseni ap toivookin ensisijaisesti apua kuntoutuakseen niin, että voi hoitaa nuo asiat itse. Olen psykiatrinen sairaanhoitaja, ja nykyään töissä psykoosisairauksien parissa, mutta olen aiemmin työskennellyt pitkään mielialahäiriöosastolla. Voin vakuuttaa, että masennus todellakin on sairaus. Varmasti sanaa käytetään paljon väärin, ja puhutaan masennuksesta silloin
Eräänlainen kupla, jossa asia näyttäytyy tietyllä tavalla.
Tyttärellä sama ongelma, pohjaton väsymys. Nukkuu töiden jälkeen 3-4h, syö ja nukkuu vielä yön läpi.
Kaikki labrat ok - jopa ferritiini 100.
On maininnut lääkärille n 10x mutta aina tyrkytetään masennuslääkkeitä ihmiselle joka ei ole masentunut!?
Itse epäilen että on sairastanut koronan jossain vaiheessa ja se on jäänyt nd long covidina päälle mutta miten siitä toipuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla siis työpaikka olemassa? Voitko hakeutua psykoterapiaan Kelan kuntoutustuella? Entä paikkakuntasi matalan kynnyksen palvelut? Millaisia siellä on? Akuuttityöryhmiä. Jos olet alle 30, on monesti paremmin palveluja. Älä luovuta, kyllä jostain varmaan löytyy jutteluapua.
Oletko aina ollut masentunut vai uusi asia? Mikä sitä aiheuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien apu muutaman kerran vuodessahan on jo paljon. Miten paljon ihmiset oikein kiikuttaa lapsiaan hoitoon. Itsellä ei tätä mahdollisuutta ollut, niin jotenkin vaikea kuvitella, että suurin osa veisi lapsia isovanhemmille esim. viikoittain tai edes kerran kuussa.
Tämä.
Monet isovanhemmat ovat itse töissä ja tarvitsevat aikaa palautuakseen työviikosta. Omia lapsia en vienyt mummolaan em syystä, lomailtiin kyllä yhdessä.
Itse tein etätöitä ja olin poissa työelämästä kun lastenlapset syntyivät ja jokaisen kohdalla 1. vuonna hoidin heitä 3-4h viikossa. Yksi käy kerran viikossa mummilassa yhä syömässä ja yritän ottaa jokaisen parin kk välein yökylään. Kesällä tulevat meille lomakotiin 1-2 viikoksi, tosin vanhemmat mukana osan aikaa.
Kaikilla ei ole jaksamista tähän ja toiset taas ovat paljon enemmänkin käytettävissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö neuvolasta saa mitään apua? Jos nukut kuitenkin noin paljon niin väsymys ei ole univajettakaan. Kuulostaa synnytyksen jälkeiseltä masennukselta. Ettekö saa tukiperhettä?
Ehkä sulle auttaisi että menisit jo töihin takaisin ja lapset päiväkotiin? Jos kotona oleminen masentaa entisestään jos et kuitenkaan jaksa väsymyksen takia paljon tehdä? Kyllä se lapsiinkin vaikuttaa jollain tavoin jos äiti on koko ajan väsynyt ja masentnut vaikka muuten ei lasten kanssa mitään ongelmia olisikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääke sinulla on käytössä? Mietin tuota, kun kerroit että olet niin väsynyt, ja se on vain pahentunut lääkityksen myötä. Joissain masennus ja ahdistuslääkkeissä on hyvin yleinen haittavaikutus väsymys.
Sertraliini eli on mahdollista että väsymys olisi siitä. Olen haittavaikutuksista ollut yhteydessä tk, mutta käskivät vain jatkaa niin vastaanotolla lääkäri miettii
Se on ihan järkyttävä lääke!
Meinasin kuolla sivuvaikutuksiin!
Mun tuttu on ollut tukiperheenä perheelle missä äiti on ollut masentunut ja väsynyt, ehkä teillekin olisi tukiperheestä apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksi vihalleni jokin ulkopuolinen kohde itsesi sijaan. Johan alkaa auttajia kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien apu muutaman kerran vuodessahan on jo paljon. Miten paljon ihmiset oikein kiikuttaa lapsiaan hoitoon. Itsellä ei tätä mahdollisuutta ollut, niin jotenkin vaikea kuvitella, että suurin osa veisi lapsia isovanhemmille esim. viikoittain tai edes kerran kuussa.
Tämä.
Monet isovanhemmat ovat itse töissä ja tarvitsevat aikaa palautuakseen työviikosta. Omia lapsia en vienyt mummolaan em syystä, lomailtiin kyllä yhdessä.
Itse tein etätöitä ja olin poissa työelämästä kun lastenlapset syntyivät ja jokaisen kohdalla 1. vuonna hoidin heitä 3-4h viikossa. Yksi käy kerran viikossa mummilassa yhä syömässä ja yritän ottaa jokaisen parin kk välein yökylään. Kesällä tulevat meille lomakotiin 1-2 viikoksi, tosin vanhemmat mukana osan aikaa.
Kaikilla ei ole jaksamista tähän ja toiset taas ovat paljon enemmänkin käytettävissä
Mun tutulla on 2 lasta ja hänen äiti teli lasten mummo tekee töitä 2-3 päivää viikosta ja hakee lapset monta kertaa viikossa koulusta ja tekee heille ruoat ja useasti viikonloppuisin lapset ovat hänen luona koko viikonlopun ja lomien aikaan pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Keksi vihalleni jokin ulkopuolinen kohde itsesi sijaan. Johan alkaa auttajia kiinnostaa.
Jos teoriasi toimisi niin kouluampumisia ei olisi.
Mulla auttoi masennukseen luontaistuote KSM66
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääke sinulla on käytössä? Mietin tuota, kun kerroit että olet niin väsynyt, ja se on vain pahentunut lääkityksen myötä. Joissain masennus ja ahdistuslääkkeissä on hyvin yleinen haittavaikutus väsymys.
Sertraliini eli on mahdollista että väsymys olisi siitä. Olen haittavaikutuksista ollut yhteydessä tk, mutta käskivät vain jatkaa niin vastaanotolla lääkäri miettii
Se on ihan järkyttävä lääke!
Meinasin kuolla sivuvaikutuksiin!
Mulle taas sertraliini on ollut oiva lääke ahdistuneisuuteen. Annosta nostaessa oli pari viikkoa tosi etova olo ja kuljin kotona koko ajan pesuvadin kanssa mutta sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. Kaikki eivät reagoi lääkkeeseen samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö neuvolasta saa mitään apua? Jos nukut kuitenkin noin paljon niin väsymys ei ole univajettakaan. Kuulostaa synnytyksen jälkeiseltä masennukselta. Ettekö saa tukiperhettä?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen ei ainakaan aiemmin saanut apua mistään, vähätellään vain. Tyyliin sullahan on kaikki hyvin, mutta sinähän pärjäät äitinä hyvin jne. Auttaapa paljon, jos itsekin tietää, että teoriassa kaikki on hyvin ja lastaan hoitaa jopa hysteerisen hyvin. Mutta ajatukset on jollain synkällä kierteellä ja väsymys on pohjaton. Minulla auttoi lopulta että isä jäi perhevapaalle ja palasin töihin. Olin siis niin onnekas, että oli työ johon palata. En tiedä miksi se auttoi.