Lue keskustelun säännöt.
67000 sai kuntoutuspsykoterapiaa. Arvatkaapa kuinka monta prosenttia oli naisia?
12.02.2026 |
Aika hämmentvä tilasto. Jo määrä herättää ihmetystä, mutta enemmän pöyristyttää naisten määrä. Lopuista kahdesta kymmenestäkin osa on miehen ja naisen väliltä. Mikä Suomen naisia oikein vaivaa?
Kommentit (132)
Tasan 100 prosenttia. Mies ei nimittäin mitään helvetin psykoterapiaa tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikein on kuntoutuspsykoterapia?
Terapiakäynti maksaa noin 80-100€ per käynti. Kelasta voi psykiatrin lausunnolla hakea tukea, eli kela maksaa siitä osan ja siten mahdollisuus päästä terapiaan aukenee monelle. Kelan tuella yhden käynnin hinta asiakkaalle laskee noin 25-50 euroon käynniltä, riippuen terapeutin hinnoittelusta. Tätä on kelatetapia, kelatuettu terapia, kuntoutusterapia tai millä nimellä sitä sitten halutaan sanoa.
Käyn psykoterapiassa ex-miehen aiheuttaman ptsd:n ja ahdistuksen takia. Vastaavasti ex on sairaudentunnoton, vaikka tarvitsisi itse apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikein on kuntoutuspsykoterapia?
Hulluille hoitoa.
Miksi valehtelet?
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia on psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tasan 100 prosenttia. Mies ei nimittäin mitään helvetin psykoterapiaa tarvitse.
Tämä on juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille helpompaa päästä tuen piiriin?
Paljon helpompaa
Mihin tilastoon perustat kommenttisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ymmärtävät hakeutua terapiaan, mutta miehet purkaa pahan mielensä ympäristöönsä yleensä tuhoisin seurauksin?
Miehiltä evätään hoito.
Ei vaan miehet eivät hakeudu avun piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn psykoterapiassa ex-miehen aiheuttaman ptsd:n ja ahdistuksen takia. Vastaavasti ex on sairaudentunnoton, vaikka tarvitsisi itse apua.
Siis tämä! Jos ne menisivät terapiaan, jotka aiheuttavat muille mielenterveyden häiriöitä, ongelma ratkeasisi! Jopa kymmenen uhrin sijaan hoidettaisiin se syyllinen kuntoon, joita on tasan yksi!
Vierailija kirjoitti:
Sanoman trollit (modet) iskivät jälleen...
??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvi arvata, kun joku toinen osasi otsikoida ketjun aiheesta paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tasan 100 prosenttia. Mies ei nimittäin mitään helvetin psykoterapiaa tarvitse.
Laitahan tutkittua tietoa väitteellesi, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen ei tarvi olla kovin suuri vika, kun se on korvien välissä. Miten pitkään haet sisältöä tyhjään elämääsi ap, tehtailemalla näitä naiset sitä ja tätä sontaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille helpompaa päästä tuen piiriin?
Paljon helpompaa
Ei ole. Väittäisin, että päinvastoin. Tässäkin ketjussa näkee, kuinka naisten ongelmia vähätellään. Pidetään herkkinä ja liian herkästi hoitoon juoksevina luulosairaina, kärjistetysti sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen ei tarvi olla kovin suuri vika, kun se on korvien välissä. Miten pitkään haet sisältöä tyhjään elämääsi ap, tehtailemalla näitä naiset sitä ja tätä sontaa?
Muista mennä tänään kuntoutusterapiakäynnillesi. Milloin se kelataksi onkaan tulossa hakemaan?
Luulen, että suurin syy naisten kasvaneeseen terapiatarpeeseen johtuu siitä, että naiset eivät enää hyväksy kaltoinkohtelua. Naiset eivät enää suostu nielemään kaikkea ja vaikenemaan, vaan haluavat ottaa elämänsä omiin käsiin. Tätä eivät aiemmin naiset tässä määrin tehneet, mutta mietin sitä, miten suuren palveluksen nykynaiset tekevätkään tuleville sukupolville! Nämä naiset tulevat kasvattamaan lapsensa aivan toisella tavalla kuin miten heidät itsensä kasvatettiin! Hyvästi nöyristely, hiljaa oleminen, omien tarpeiden laiminlyönti!
"Täydellinen" ylisjonne kumppaneineen suoltamassa aamupaskaa.
Tuotahan ei sitten saa vain kävelemällä kelaan ja pyytämällä kuntoutustukilappua. Niinkuin ei mitään muutakaan kelan tukemaa kuntoutusta.
Miehet suhtautuvat terapiaan yleensä negatiivisemmin. Ehkäpä kun heille se tunteista ja ylipäätään omista kokemuksista syvemmin puhuminen on vierasta ja ahdistavaa. Just sellaisia ajatuksia, että minähän en millekään tantalle lähde puhumaan.
Sinne terapiaan päästäkseenkin pitää joksikin aikaa sitoutua hoitosuhteeseen, mikä tarkoittaa että käy säännöllisesti juttelemassa esim. psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Jos se jo menee puihin eikä kiinnosta mennä, niin ei sinne oikeaa terapiaan asti edes pääse.
Tietysti täysin itse maksaen pääsee ilman välivaiheita, mutta kuulostaa vielä epätodennäköisemmältä reitiltä keskivertomiehelle.
Itse olin lyhytterapiassa (12 käyntiä) käsittelemässä mieheni alkoholismia, raitistumista ja siitä aiheutunutta pelkoa siitä, että hän palaa vanhoihin tapoihinsa. Että sopii sinällään kysyä, oliko ongelma lähtöjään minun vai puolisoni.
Sanoman trollit (modet) iskivät jälleen...