Lue keskustelun säännöt.
Onkohan suomalaisista edes 10% nähnyt koskaan metsää, ollut metsässä? En usko
10.02.2026 |
Minä olen ollut oikeassa metsässä ehkä 2 kertaa, ja olen jo elämän ehtoopuolella, eli 54v.
Täälläkin minun kotiseudulla jossa ikäni olen asunut, on pelkkiä puupeltoja. Puupeltoa on joka puolella, mutta EI METSIÄ.
Oikea metsä on kuin satumaa. Onnekas on se, joka sellaisessa saa viettää aikaa.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeata metsää ei ole paljon jäljellä. Meillä on täällä Herttoniemi -Kivinokka alueella niitä vielä jäljellä ja tietenkin Nuuksiossa. Minun maalla asuvat sukulaiset tulevat pääkaupunkiseudulle, kun haluavat nähdä oikeata metsää.
No nyt on kovaa settiä, että ihan heseen pitää mennä että metsää näkee.
No trollihan tämä kyllä onkin ja huono sellainen
Tottahan se on, että esim. Kivinokan suojelualueella ei tiettävästi ole koskaan istutettu puun puuta vaan metsä on uusiutunut itsekseen.
Olet enemmän kuin väärässä. Siellä on tietoisesti käytetty luontaista uudistamista, se on metsänhoidollinen toimenpide. Huomaathan, että uudistaminen ja uusiutuminen ovat kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani ei ole jäljellä yhtään oikeaa metsää. Ne hakattiin pois jo vuosisatoja sitten. Puita kasvavia alueita on paljon, mutta oikeaa metsää ne eivät ole. Sen tietää esimerkiksi siitä, että oikeassa metsässä elävät eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat harvinaisia. Puita kasvava alue ei automaattisesti ole metsäneläimille sopivaa ympäristöä.
Suvullamme on 50 hehtaarin oikea metsä. Se on ollut sen verran hankalassa ja jyrkänteisessä paikassa, ettei puita ole kannattanut sieltä lähteä hakemaan edes reellä. Valitettavasti tuo pinta-ala on sen verran pieni, ettei se ole riittänyt ylläpitämään kaikkien tuohon ympäristöön luonnostaan kuuluvien lajien populaatioita.
Mitä ovat nämä oikeassa metsässä elävät eläimet, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon? Ihan esimerkkinä voin muistuttaa, että susi liikkuu päivässä noin 20 km eikä tarvitse siihen oikeita metsiä, tavallinen metsä riittää ja peltojakin saa olla välissä, samoin pihapiirejä. Suurin osa liito-oravahavainnoista tehdään kerrostaloalueilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeata metsää ei ole paljon jäljellä. Meillä on täällä Herttoniemi -Kivinokka alueella niitä vielä jäljellä ja tietenkin Nuuksiossa. Minun maalla asuvat sukulaiset tulevat pääkaupunkiseudulle, kun haluavat nähdä oikeata metsää.
No nyt on kovaa settiä, että ihan heseen pitää mennä että metsää näkee.
No trollihan tämä kyllä onkin ja huono sellainen
Ei varmaan edes ole. Itse olen maaseudulta "korven keskeltä" kotoisin ja valitettava tosiasia on, että ne metsät joissa pyörin ja marjoja keräsin lapsuuteni olivat tosiaankin sitä homogeenista metsäpeltoa, mihin aloitus viittaa. Vasta aikuisena pääsin kulkemaa oikeaan ikimetsään ja se oli silmiä avaava kokemus. Ihan toisesta maailmasta.
Ps. Olen jättänyt omat perintömetsät n. 80ha luonnotilaan nyt jo lähes 20 vuodeksi. Vielä 80-100 vuotta, niin ne toivottavasti jo vastaavat luonnonmetsää.
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani ei ole jäljellä yhtään oikeaa metsää. Ne hakattiin pois jo vuosisatoja sitten. Puita kasvavia alueita on paljon, mutta oikeaa metsää ne eivät ole. Sen tietää esimerkiksi siitä, että oikeassa metsässä elävät eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat harvinaisia. Puita kasvava alue ei automaattisesti ole metsäneläimille sopivaa ympäristöä.
Suvullamme on 50 hehtaarin oikea metsä. Se on ollut sen verran hankalassa ja jyrkänteisessä paikassa, ettei puita ole kannattanut sieltä lähteä hakemaan edes reellä. Valitettavasti tuo pinta-ala on sen verran pieni, ettei se ole riittänyt ylläpitämään kaikkien tuohon ympäristöön luonnostaan kuuluvien lajien populaatioita.
Laitahan lista niistä lajeista, jotka sieltä on kuolleet sukupuuttoon tai ovat harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Suomen metsät hakattiin 1850-luvulla, joten kaikki sen jälkeen syntyneet metsät ovat puupeltoja eli yhden ainoan puulajin alueita. Näitähän me näemme koko ajan autolla ajaessamme, koko maa on täynnä yhden ainoan puulajin alueita. Kuusi ja koivu ei samalla alueella kasva, mänty on aina yksinäinen.
Nuuksio ei muuten ole mikään luonnonmetsä, se on syntynyt hakkuiden tuloksena ja vaikuttaa metsältä siksi, että sinne on toistuvasti istutettu eri puulajeja kuin mitä puupellolla on alunperin ollut. Kyseessä on siis eräänlainen keinometsä tai kulissi, ei mikään aito metsä.
Monelle suomalaiselle metsä on sellainen alue, jossa on siistit polut, pitkospuut ja laavuja polttopuineen. Voin vakuuttaa, että luonnonmetsässä on kaatuneita puita, kesälläkin kylmää ja kosteaa ja liikkuminen on käytännössä mahdotonta.
Älä viitti puhua paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun läntisessä Suomessa ja metsää näkyy joka puolella. Metsässä kun katsoo niin metsiä on kaikissa eri kasvun vaiheissa; on nuorta, keski-ikäistä ja vanhaa metsää ja puulajeja löytyy ainakin mänty, kuusi, koivu ja haapa. Ja muutakin; omassa metsässä on katajaa ainakin.
En tiedä mitä nämä viherhipit nimittää puupelloksi, mutta ei ne ainakaan metsässä ole käyneet. Puupelto on jokin viherpunikkien työryhmässä ideoima termi, jolla saa veetuilla metsän omistajille.
Tiedoksenne; minun metsää ette te kusipäät tule koskaan sosialisoimaan; teen sillä mitä itse haluan.
Puupelto on alue, jossa mitkä tahansa 3 puuta ovat suorassa linjassa. Siksi meillä on vain puupeltoja, koska on äärimmäisen hankalaa raivata taimikko niin, että mitkään 2000 rungosta eivät olisi linjassa keskenään.
Päivän paras 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani ei ole jäljellä yhtään oikeaa metsää. Ne hakattiin pois jo vuosisatoja sitten. Puita kasvavia alueita on paljon, mutta oikeaa metsää ne eivät ole. Sen tietää esimerkiksi siitä, että oikeassa metsässä elävät eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat harvinaisia. Puita kasvava alue ei automaattisesti ole metsäneläimille sopivaa ympäristöä.
Suvullamme on 50 hehtaarin oikea metsä. Se on ollut sen verran hankalassa ja jyrkänteisessä paikassa, ettei puita ole kannattanut sieltä lähteä hakemaan edes reellä. Valitettavasti tuo pinta-ala on sen verran pieni, ettei se ole riittänyt ylläpitämään kaikkien tuohon ympäristöön luonnostaan kuuluvien lajien populaatioita.
Mitä ovat nämä oikeassa metsässä elävät eläimet, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon? Ihan esimerkkinä voin muistuttaa, että susi liikkuu päivässä noin 20 km eikä
Tämä avasi aika hyvin yleistä tietämättömyyttä. Susihan ei ole luontaisesti metsälain vaan tykkää aukeista enemmän. Suomalaiset metsäpellon ovat riittävän avoimia susille ja siksi ne siellä vihtyvät. Ei susia tapaa luonnon metsissä ollenkaan näissä määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallinen viherpipertäjä vaati osaa metsästäni suojeltavaksi, koska se oli alue, josta hän oli löytänyt vaikka mitä vanhan metsän lajeja. Kyseessä oli luonnon kannalta ehdottoman tärkeä biotooppi, vanha luonnonmetsä.
Harmillisesti minulla oli dokumentit siitä, että metsä on hakattu viimeksi 2004 (harvennus) ja istutettu erittäin epäluonnonmukaisesti vuonna 1968. Se ei ole erityisen vanha, se on tavallinen talousmetsä, sen maaperä vain sattuu olemaan sellainen, että sammal valtaa ripeästi alaa ja peittää kannot. Omaa laiskuutta olivat muutamat tuulenkaadot.
Harvennetussa metsässä on runsas ja monimuotoinen aluskasvillisuus, harventamattomassa metsässä ei ole kuin neulasia ja hyvällä lykyllä jokunen tatti. Menkääpä tsekkaamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alueeltamme sukupuuttoon kuolleita lajeja tai rajusti vähentyneitä lajeja ovat esimerkiksi: Kuukkeli, pohjantikka, idänuunilintu, pikkusieppo, isokäpylintu, helmipöllö, viirupöllö, huuhkaja, kanahaukka, metso, pohjansirkku ja riekko soistuneilta alueilta, liito-orava (täällä ei ole kerrostalojen pihoja, joissa isoja puita vielä olisi). Pidemmällä aikavälillä sukupuuttoon kuolleita ovat mm. euroopanmajava ja metsäpeura.
Muutamat näistä lajeista ovat hävinneet kokonaan. Muiden kanta on pudonnut esimerkiksi 90% tai enemmän entiseen verrattuna.
Esimerkiksi se Paloheinässä sijaitseva ikimetsäke on kyllä aika satumaa. Siellä ei saa edes kulkea muualla kuin merkityillä poluilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsää on pakko uudistaa. On tyhmää kutsua uudistusaloja puupelloiksi, koska se johtaa välinpitämättömyyteen luontoa kohtaan; esim. tuulivoimarakentamisen sallimista metsiin on perusteltu silläkin, ettei Suomessa enää ole metsiä, vaan vain puupeltoja ja niitä voikin sitten tuhota lisää.
Itse tykkään retkeillä kaikenlaisissa metsissä. Samalla tavalla kuin luonnonmetsät istutusmetsät tuovat hyvää oloa, samalla tavalla ne erittävät terveellisiä aineita metsäilmaan jne. Istutusmetsät tarjoavat myös elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille.
Vierailija kirjoitti:
Metsää on pakko uudistaa. On tyhmää kutsua uudistusaloja puupelloiksi, koska se johtaa välinpitämättömyyteen luontoa kohtaan; esim. tuulivoimarakentamisen sallimista metsiin on perusteltu silläkin, ettei Suomessa enää ole metsiä, vaan vain puupeltoja ja niitä voikin sitten tuhota lisää.
Itse tykkään retkeillä kaikenlaisissa metsissä. Samalla tavalla kuin luonnonmetsät istutusmetsät tuovat hyvää oloa, samalla tavalla ne erittävät terveellisiä aineita metsäilmaan jne. Istutusmetsät tarjoavat myös elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille.
Tyypillistä vihervasemmistolaista maalitolppien siirtelyä, että oikeaa metsää ei muka enää ole, niin voi surutta laittaa sitä matalaksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Litteän maan päällä ei ole metsiä, faktat löytyy tästä dokumenttivideosta:
Aitoja metsiä ei ole olemassa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene hoitoon puupeltoinesi.
Menikö tosiasiat taas tunteisiin? Onhan se kamala juttu että on vaan puupeltoja eikä metsiä, mutta ei se ole aapeen vika.
Ei mennyt, ihmetyttää tämä AP n tyhmyys.
Vierailija kirjoitti:
Paikallinen viherpipertäjä vaati osaa metsästäni suojeltavaksi, koska se oli alue, josta hän oli löytänyt vaikka mitä vanhan metsän lajeja. Kyseessä oli luonnon kannalta ehdottoman tärkeä biotooppi, vanha luonnonmetsä.
Harmillisesti minulla oli dokumentit siitä, että metsä on hakattu viimeksi 2004 (harvennus) ja istutettu erittäin epäluonnonmukaisesti vuonna 1968. Se ei ole erityisen vanha, se on tavallinen talousmetsä, sen maaperä vain sattuu olemaan sellainen, että sammal valtaa ripeästi alaa ja peittää kannot. Omaa laiskuutta olivat muutamat tuulenkaadot.
Tätähän vassu ei luonnollisesti usko, vaan sanoo että kyllä varmana on sellainen ikimetsä kun se näyttää sellaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän aloituksen tarkoitus on?
Ja kyllä, olen ollut metsässä ja päässyt sieltä pois. Mieluummin asun täälä Helsingin keskustassa.
Helsingin keskustasta on varsin lyhyt matka metsään.
Miulla on pikkuinen metsä tai vasta vauvametsä. Pläntti se on. Se on epätasaista maastoa jossa oli ollu kuusikkoa joka oli pitäny lyödä nurin. Omin pikku kätösin istutin sinne koivuntaimia paarma-avusteisesti. Pian kasvoi vatukko ja sain elämäni marjasaaliin. Olihan siinä oma työsä suojella piskuisia taimia heinältä, mutta tärkeetä se oli. Nyt on kulunu muutama vuosi. Koivut on jo puun näköisiä ja jo sen verran isoi että vähän on harvenneltava, ihan vain periaatteella käsisaha. Vatukko on jo ajat sitten kadonnut ja tilalla on kukkia ailakista maitohorsmaan, sekä siellä täällä pieniä kuusentaimia. Ne ei saa isoiksi kasvaa, mutta suvun ja kamujen joulukuusii niistä saa moneksi vuotta. Se on miun pikku metsä joka täynnä linnun laulu- ja pesäpuita.
Omassa kunnassani ei ole jäljellä yhtään oikeaa metsää. Ne hakattiin pois jo vuosisatoja sitten. Puita kasvavia alueita on paljon, mutta oikeaa metsää ne eivät ole. Sen tietää esimerkiksi siitä, että oikeassa metsässä elävät eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon tai ovat harvinaisia. Puita kasvava alue ei automaattisesti ole metsäneläimille sopivaa ympäristöä.
Suvullamme on 50 hehtaarin oikea metsä. Se on ollut sen verran hankalassa ja jyrkänteisessä paikassa, ettei puita ole kannattanut sieltä lähteä hakemaan edes reellä. Valitettavasti tuo pinta-ala on sen verran pieni, ettei se ole riittänyt ylläpitämään kaikkien tuohon ympäristöön luonnostaan kuuluvien lajien populaatioita.