Taloudessa näyttää että mennään vielä huonompaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt sitten miten yhtälö jossa saajia on enemmän kuin maksajia voisi edes toimia? 

Ei mitenkään ainakaan vapaassa maailmassa. Suomalaisista suurimmalla osalla ei ole aavistustakaan kuinka syvälle tämä maa tulee kyykkäämään. Tulee muistuttamaan kommunismin romahduksen jälkeistä itä-Eurooppaa.

No johan täällä on meno kuin itäblokissa. Oligarkkieliitillä on mukavaa, mutta akateeminen keskiluokka kituuttaa yhtä pienillä tai pienemmillä palkoilla kuin duunarit paitsi ovat siihen päälle korviansa myöten opintojensa velkaannuttamana. Palkat pienet, elinustannukset suuret. Vain pieni eliitti syö ravintoloissa ja kuluttaa muuhun kuin ihan perustarpeisiin. Kulttuuri on harmaa ja iloton. Väritön ja vakava neuvostokansa toppatakkeineen.  Duunit ja monet muut asiat jaetaan tiskin alta kavereille kuin neukkulassa aikanaan ja tämä tulee syvenemään.  

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

"Valtiolla on kymmeniä virastoja ja niissä paperinpyörittelijöitä kymmeniä tuhansia. Ovatko kaikki tehtävät tai virastot tarpeellisia, nyt kun himmelin maksajia ei kertakaikkiaan ole."

Vastoin monien käsitystä valtion hallinnosta on supistettu todella paljon jo viimeisinä vuosikymmeninä. On enemmän sääntö kuin poikkeus että eläköityvien tilalle ei enää oteta uusia ja vanhoja työtehtäviä yhdistellään niin että ne tehdään vähemmällä ihmismäärällä. 

Esim. kun menin itse töihin omaan yksikkööni 25 vuotta sitten niin sitä työtehtävää hoiti 10 ihmistä täyspäiväisesti. Kun viime vuonna eläköidyin niin sen jälkeen sitä hoiti 5 ihmistä täyspäiväisesti ja 2 osa-aikaisesti. Eli vähennys oli melkein 40%.  Samaan aikaan erilaisten työtehtävien määrä oli lisääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eletään uusintana vasta vuotta 1991 nyt.... 1992-1993 oli pahin lama..

 

Eikä ollut. Huippu oli syksyllä 1994 tilastojen valoissa. Nousu alkoi 1997 työttömyyden suhteen.

Ei ollut elin sen ajan 94 lopulla alko nousemaan terv yrittäjä.. p.s 3 kolleegaa tappo ittensä juuri vuonna 1993.. 1994 vain 1

Höpö höpö- Sinä puhut taloudesta, minä puhun ihmisistä ja työttömyydestä. Kun talous alkaa nousemaan, kestää laman jälkeen vielä monta vuotta ennen kuin se näkyy ihmisten elämässä mitenkään. Tätä eivät ne jotka eivät ole lamaa eläneet ymmärrä, lamalla on puolen vuosikymmenen varjo. Jos vaikka ensi vuonna alkaa talous nousemaan, niin se vaikuta ihmisten elämään vielä mitenkään pitkään aikaan.

Työttömyyden huippu oli toukokuussa 1994, jolloin virallinen työttömyys oli 20,1% Hesarin graafi. Ei siitä nousua oikein saa mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt sitten miten yhtälö jossa saajia on enemmän kuin maksajia voisi edes toimia? 

Ei mitenkään ainakaan vapaassa maailmassa. Suomalaisista suurimmalla osalla ei ole aavistustakaan kuinka syvälle tämä maa tulee kyykkäämään. Tulee muistuttamaan kommunismin romahduksen jälkeistä itä-Eurooppaa.

Vasemmistossa ollaan tyytyväisiä. Pahin pelko, eli kansan hyvinvointi ja varsinkin vaurastuminen laajasti, ei toteudu. Enää ei kuulla ulinaa optioista, osingoista tai bonuksista. Onko tämä nyt se, joka laihduttaa turpeimmankin ay-pampun vatsanseudun?

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Suurin elättiryhmä ovat eläkeläiset nykyään. 1993 Suomessa oli 800 000 eläkeläistä, kasarilla vähemmän. Nyt on 1,6 miljoonaa.

(hiton lainaus) akateeminen keskiluokka kituuttaa yhtä pienillä tai pienemmillä palkoilla. 

Ylikoulutus on vittumainen juttu. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.  Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja se myös laskee palkkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkää ja kylmyyttä luvassa 2026

Yli miljoona suomalaista sijoittaa osakkeisiin,sijoita sinäkin.

Korjaus, yli kaksi miljoonaa.

81 jatkaa vielä. Lisäksi sosiaaliturva menossa samaan suuntaa kuin vuosituhannen alussa itänaapurissa. Siellä ihmiset eivät enää ilmoittautuneet tukia saadakseen viranomaisille, koska tuet olivat niin minimaalisia tai niiden saaminen epävarmaa vaan elivät sukulaisten auttamana kaalinpäitä takapihalla viljellen henkensä pitimiksi.

Varmaan viranomaismielivalta yhtä överiä kuin nykypäivän kafkamaisessa KEHA-keskuksessa, josta tuomitaan työttömiltä ja tulottomilta ihmisiltä työttömyysturva kokonaan pois, koska "työllistyvät omaan työhön", kun ovat kerran auttaneet naapurin mummoa tai yrittäjiksi, kun koulun kirpputorille on neulottu sukat tai mainostettu omaa osaamista somessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

 

Suurin elättiryhmä ovat eläkeläiset nykyään. 1993 Suomessa oli 800 000 eläkeläistä, kasarilla vähemmän. Nyt on 1,6 miljoonaa.

Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa. Julkisen sektorin eläkkeitä olisi tullut rahastoida yhtä laila ja yhtäläisesti muiden työeläkkeiden tapaan jo 1960-luvulta lähtien.

Suomen työeläkejärjestelmäkään ei todellisuudessa ole rahastoiva yksittäisen ihmisen eläkekertymiin perustuva rahastointi, vaan puhtaasti veropohjainen systeemi. Jos Kalevi kuolee yllättävästi juuri eläkkeelle jäätyään 65-vuotiaana 45 työvuoden jälkeen, Kalevin työeläkevarat sosialisoidaan kuolinpesän varallisuuden sijaan.

No siis näin käy kun yhteiskunta lakkaa tuottamasta kun kaikki rahan arvo siirtyy työn tekemisestä omistamiseen, kaikki järjestelmät roomasta neuvostoliittoon ja jenkkeihin on tuhonnut itsensä samalla tavalla.

Pörsseissä menee hyvin, puolueella menee hyvin, eliitillä menee hyvin ja kenelläkään muulla ei mene hyvin kunnes eliitti vaihdetaan koska he ei enää suostu osallistumaan.

Vierailija kirjoitti:

Autoliikeissä on hiljaista

Eikä ole. Me vaihdettiin just auto. Ja meidän vaihtoautokin kuulemma myytiin samantien eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

 

Suurin elättiryhmä ovat eläkeläiset nykyään. 1993 Suomessa oli 800 000 eläkeläistä, kasarilla vähemmän. Nyt on 1,6 miljoonaa.

Suuret ikäluokat eivät tehneet riittävästi niitä lapsia ongelma ratkaistiin tuomalla elättejä. 

Huonon huoltosuhteen seurauksia .

Vierailija kirjoitti:

(hiton lainaus) akateeminen keskiluokka kituuttaa yhtä pienillä tai pienemmillä palkoilla. 

Ylikoulutus on vittumainen juttu. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.  Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja se myös laskee palkkoja. 

Kyse on siitä, että kun maa taantuu eikä edes haluta panostaa korkeaan koulutukseen osaamistasoon, jonka avulla pärjättäisi myös maailmalla ja taloudessa, työpaikat alkavat keskittyä matalan osaamisen ja heikon koulutuksen töihin. Samalla lailla kuin kehitysmaissa.

Vierailija kirjoitti:

Autoliikeissä on hiljaista

Osasyy on myös sillä että sähkikset ja lataushybridit puolittavat arvonsa kolmessa vuodessa. Ei sellaiseen arvonlaskuun kenelläkään ole varaa. Polttisautojen aikakaudella auton arvo puolittui viidessä vuodessa.

Ja aikaisemmin sai hyvä perusauton 25 - 30 tonnilla nyt ne samat mallit maksaa kymppitonnin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eletään uusintana vasta vuotta 1991 nyt.... 1992-1993 oli pahin lama..

Ysärilllä Suomi oli vielä yhtenäinen maa ja nousu oli mahdollinen. Nyt mmuuttajilla tuhottu.  Kaikki on mennyt.
 

Hys hys tätä ei saa sanoa. Vasemmisto tarvitsee näitä kun nykyiset äänestäjät ovat eläkeiässä ja oikeisto tarvitsee halpatyövoimaa.

Lopettakaa toi naurettava vinkuminen ja menkää töihin tai perustakaa yritys. Työllä Suomi on vaurastunut ennenkin eikä sohvalla makaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohti yhtenäistä maailmantaloutta.

 

 

Näin siinä käy. Halusimme tai emme.

Suomi ei ole koskaan ollut itsenäinen kuin juhlapuheissa. . Mitä pienempi maa sitä riippuvaisempi se on ollut muista. 

Suurin virhe itsenäiselle maalle oli se, että annoimme oman rahamme pois ja valitsimme että Saksalaiset saavat päättää rahamme arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(hiton lainaus) akateeminen keskiluokka kituuttaa yhtä pienillä tai pienemmillä palkoilla. 

Ylikoulutus on vittumainen juttu. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.  Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja se myös laskee palkkoja. 

 

 

Kyse on siitä, että kun maa taantuu eikä edes haluta panostaa korkeaan koulutukseen osaamistasoon, jonka avulla pärjättäisi myös maailmalla ja taloudessa, työpaikat alkavat keskittyä matalan osaamisen ja heikon koulutuksen töihin. Samalla lailla kuin kehitysmaissa.

Työhaluiset ihmiset ovat ilman työtä siksi, että nykyisessä järjestelmässä vain pääoma voi työllistää. Ja suurpääomallehan menee nykyään sitä paremmin mitä vähemmän se työllistää ihmisiä. Jolleivat ulkomaiset pääomapiirit sitten saa päähänsä, että Suomi on todellinen paratiisi ulkomaisille (suorille) sijoituksille tähän ei ole muutosta tulossa.