Mitä jos tekisi lapsille vaatteet itse?
Mulla oli yläkoulussa käsityöopetusta. Voiko sen perusteella oikeasti tehdä jotain ja käyttää kirjaston yhteiskäyttökoneita?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän liioittelua sanoa että ompelu on yhtä kallis harrastus kuin jääkiekko. Ihmettelen myös tätä kannattaako muka?? -asennetta. Ompelu on hauskaa tekemistä ja tosi hyödyllistä myös. Eli tietysti kannattaa. Olen ommellut omaksi iloksi koko elämäni. Viime vuosina olen innostunut korjaamaan ja tuunaamaan vanhoja vaatteita.
Ompelukone 2000 e (sillä muuten ompelee kuin unelmalla!), saumuri 600 e, peitetikkikone saman verran, kunnon ompelupöydä, leikkuupöytä, sakset (ompelusakset maksaa noin 100 e) eli kyllä nopeasti pääsee samoille luvuille kuin jääkiekossa, jos harrastaa tosissaan eikä jollain halpiskoneella runksuta saumoja toivoen, että ei kiristä. Toki pääsee halvemmallakin, mutta harva innostunut haluaa tehdä huonoilla välineillä.
Kaikissa harrastuksissa on osa ihmisistä väli
Tää on vähän sama kuin ne ihmiset, joilla on käytössä akkukäyttöinen ruuvinväännin keittiökaappeja kootessa ja sitten ne, joilla on käsikäyttöinen ruuvimeisseli. Molemmat saavat ruuvit paikalleen, niitä käsipelillä ruuveja vääntäviä me ihailemme enemmän, koska he eivät ole mitään välineurheilijoita. Tai ne, joilla on akkuporakone, jolla saa ruuvit seinille taulukoukkuja varten tai tosimiehet, joilla on naula ja vasara, voi sen taulun niinkin ripustaa.
Mä ihailen ihan kaikissa asioissa ruuvien vääntämisestä pyöräilyyn enemmän niitä, jotka tekevät asiat lihasvoimalla. Ihan siitä syystä, että nuo akkuhärpäkkeet vievät luonnonvaroja ja ihmiskeho on tarkoitettu liikkumaan. Erikseen sitten ne, jotka työkseen ruuveja vääntävät.
Pikkulasten vaateisiin tarvitsee kangasta vain vähäsen, niin jos omistaa jo ompelukoneen lapsille vaatteiden ompeliminen saattaa olla jopa kannattavaa.
Monet tekee. Ottaa se aikaa ja opetella saa, oppirahat pitää maksaa. Kankaiden tyypit, materiaalit, kutistumiset ja suunnat ja muut miinat on hyvä kiertää opiskelemalla netistä. Halvat ompelukoneet on yleensä huonoja, käytetyt laatukoneet usein parempi ostos. Käsin ompelu on hidasta, mutta kehityttyäsi se tuottaa laadukkaimman lopputuloksen, tosin verkkareissa ei paljon väliä, kun ensin hajoaa polvet. Saumuri on lähes turhake, älä haksahda, ok:lla voi tehdä saman hitaammin.
Mä tein lapselle n. 6-vuotiaaksi asti college-puvut ym. itse. On helpot kaavat, joihin vain lisätään senttejä kasvun mukaan. Kangas ei paljoa niin pienille maksa. Sai kivoja vaatteita ja yökkäreitä. Ompelukoneena 70-luvun Singer, peruskone, helppokäyttöinen, ei ongelmia. Suosittelen, jos olet edes jkv ommellut aikaisemmin. Mun koneessa ei ole edes saumaus- tai napinläpitoimintoja ja silti onnistui ihan hyvin. Kehuttiin jopa, kun olivat ostettuja kivempia.
Olis ainakin muilla lapsilla hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Monet tekee. Ottaa se aikaa ja opetella saa, oppirahat pitää maksaa. Kankaiden tyypit, materiaalit, kutistumiset ja suunnat ja muut miinat on hyvä kiertää opiskelemalla netistä. Halvat ompelukoneet on yleensä huonoja, käytetyt laatukoneet usein parempi ostos. Käsin ompelu on hidasta, mutta kehityttyäsi se tuottaa laadukkaimman lopputuloksen, tosin verkkareissa ei paljon väliä, kun ensin hajoaa polvet. Saumuri on lähes turhake, älä haksahda, ok:lla voi tehdä saman hitaammin.
Ihailen kyllä sitä, joka ryhtyy lapsille käsin vaatteita tekemään. Jo noustavan sauman aikaansaaminen neulalla ja langassa on todellinen taidonnäyte ja ne millin mittaiset tikit vaativat todella hyvää valaistusta. Vetoketjun ompelu verkkaritakkiin käsin on varmasti haastavaa, koska pitää saada aikaan tismalleen samanmittaista tikkiä ja kangaskerroksia on kuitenkin 2 + vetoketju.
Kankaat ja tarvikkeet on nykyään kalliita. Itsekin olen sen takia lopetellut. Tein lasten ja meidän vanhempienkin vaatteet aikanaan. Kauppojen valikoimat ja värit olivat huonoja. Ihan pienten lasten vaatteita vielä kannattaa ommella ja tuunata hyviä käytettyjä lapselta toiselle. Ompelu ei ole rakettitiedettä, sen kyllä oppii jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko jälki niin hyvää että lapsi kehtaa oikeasti pitää päällä? Ettei joudu kiusattavaksi.
Hih hih, naulan kantaan! Aikanaan tein vauvalleni ja leikkiäikäiselleni kaikkea persoonallista ja ihanaa, mutta kun nappula kouluun lähti äidin tekemiset loppuivat kuin seinään. Valittavasti. Kaikki säilötty naftaliiniin, mutta ehkä alan kuskata roskiin kaiken.
Tottakait voi tehdä lapsille vaatteita ja netti on videoita pullollaan, josta saat opastusta.
Tosin, säästöä ei tule, sillä ne maksavat tuplasti itse tehtynä, ellei enempikin, mutta saahan mieleisensä.
80-luvulla vasemmistoperheissä todella yleistä. Nykyään toivottavaa, jos vaan taitoa ja intoa on
Mun äiti ompeli siskolle ja mulle hienoja vaatteita 70-luvulla. Takkeja, mekkoja, hameita, puseroita, yöpaitoja jne. Ihan tavallisella ompelukoneella ompeli.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulasten vaateisiin tarvitsee kangasta vain vähäsen, niin jos omistaa jo ompelukoneen lapsille vaatteiden ompeliminen saattaa olla jopa kannattavaa.
Vaatteisiin tarvitsee paljon muutakin kuin kangasta, ompelulankaa, tukikangasta, vetoketjuja, nappeja jne. Ja usein ompelutarvikkeet maksaa enemmän kuin kangas.
Vierailija kirjoitti:
Monet tekee. Ottaa se aikaa ja opetella saa, oppirahat pitää maksaa. Kankaiden tyypit, materiaalit, kutistumiset ja suunnat ja muut miinat on hyvä kiertää opiskelemalla netistä. Halvat ompelukoneet on yleensä huonoja, käytetyt laatukoneet usein parempi ostos. Käsin ompelu on hidasta, mutta kehityttyäsi se tuottaa laadukkaimman lopputuloksen, tosin verkkareissa ei paljon väliä, kun ensin hajoaa polvet. Saumuri on lähes turhake, älä haksahda, ok:lla voi tehdä saman hitaammin.
Jos ompelee joustavi kankaita, saumuri on välttämätön, jos ompelee laatua, eikä sinne päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tekee. Ottaa se aikaa ja opetella saa, oppirahat pitää maksaa. Kankaiden tyypit, materiaalit, kutistumiset ja suunnat ja muut miinat on hyvä kiertää opiskelemalla netistä. Halvat ompelukoneet on yleensä huonoja, käytetyt laatukoneet usein parempi ostos. Käsin ompelu on hidasta, mutta kehityttyäsi se tuottaa laadukkaimman lopputuloksen, tosin verkkareissa ei paljon väliä, kun ensin hajoaa polvet. Saumuri on lähes turhake, älä haksahda, ok:lla voi tehdä saman hitaammin.
Jos ompelee joustavi kankaita, saumuri on välttämätön, jos ompelee laatua, eikä sinne päin.
Kyllä se laatu tulee ihan muista asioista kuin saumurista. Huolellinen leikkaus ja ompelutyö ovat se avainasia. Saumuri sopii kärsimättömille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin ompelukoneen Lidlistä satasella. Ei tartte kirjastoon mennä levittäytyy kankaineen.
Noi Lidlin koneet ei oikein ole suosiossa. Jos oikeasti aikoo tehdä jotain niin saumuriin joutuu käyttämään sen tonnin.
Käytettyjä, huollettuja koneita saa halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jälki niin hyvää että lapsi kehtaa oikeasti pitää päällä? Ettei joudu kiusattavaksi.
Hih hih, naulan kantaan! Aikanaan tein vauvalleni ja leikkiäikäiselleni kaikkea persoonallista ja ihanaa, mutta kun nappula kouluun lähti äidin tekemiset loppuivat kuin seinään. Valittavasti. Kaikki säilötty naftaliiniin, mutta ehkä alan kuskata roskiin kaiken.
Kyllä ihan hyvin voi ommella kouluikäisellekin, mutta ehkä ei ole hyvä ajatus ommella kaikkea äidin mielestä persoonallista ja ihanaa, vaan on hyvä kuunnella lapsen mielipidettä ja tehdä hänen toivomiaan värejä ja malleja.
Takavuosina ommeltiin taidokkaita farkkutikkauksiakin kotona.
Ihmettelen, millä ajalla tuommoista ompelua ehtisi tekemään? Oletetaan, että käsistään kätevällä jo rutinoituneella ompelijalla menee vaikkapa neljä tuntia yhteen lapsen vaatteeseen. Sitten jos aikoo ommella isomman määrän vaatteita, tunteja menee paljon enemmän. Missä lapsi on sen aikaa, varsinkin jos ap istuu kirjaston koneella ompelemassa? Eikö tuo aika ole pois lapsiperheen muusta ajasta? Itselläni ei ainakaan olisi ollut aikaa. Tilanne on toki toinen, jos on kotona kone, ja on tilaa levittää kankaat eikä tarvitse aina kasailla keskeneräisiä pois, kun esimerkiksi ruokapöytää tarvitaankin syömiseen eikä ompeluun.
Kankaat on nykyään kalliimpia kuin valmiit vaatteet. 90-luvulla teininä tein pääosan omista vaatteistani, mutta viime vuosina en ole viitsinyt kiin muokata valmiita vaatteita sopivammiksi.
Kaikissa harrastuksissa on osa ihmisistä välineurheilijoita, jotka saavat suuren osan harrastuksen tyydytyksestä siitä, että pääsevät ostamaan hyviä välineitä. Toiset sitten ovat minimalisteja, jotka tekevät hienoja juttuja vaikka pelkällä neulalla ja langalla. Jokainen tavallaan, mutta itse ihailen enemmän niitä maltillisempia ostajia.