Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Miksi tulevaisuudesta pitää keskustella jos suhde on vakiintunut? Voitko Ap ihan vaan kertoa haluavasi lapsia ja johdattaa keskustelua siihen?
Parin kuukauden ajan ensin varovasti kommentoit jotain lapsen haluamiseen liittyvää, vaikka vain pari kertaa. Sitten jos mies ei halua, kärjistä tilannetta. Tee selväksi että olisit valmis.
Jos mies pakenee niin pakenee. Jos ei suoraan kieltäydy, jatka vaan hyvien puolien esiin tuomista. Sitten vaan pokailet ja katsot miten käy.
Ap on jo eronnut, kertoi tuolla aiemmissa viesteissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, tulet "vahingossa" raskaaksi, ala heittää pillereitä roskiin tai jotain. Kyllä se on tiennyt mihin on ruvennut kun olet kerran ollut rehellinen.
Ei todellakaan kannata tehdä näin oman turvallisuutesi vuoksi. Itse painostaisin naista aborttiin ja/tai lähtisin suhteesta. Todennäköisesti tekisin myös erittäin hankalaksi elatusmaksujen maksamisen ja kaiken muunkin yhteistyön. Saattaisin mahdollisesti katkeroitua vahinkolapsesta vielä enemmän ja tällaisessa tapauksessa jopa hautoa kostoa. Lapsen hyväksyisin itse vasta sitten, kun niin itse myös haluaisin.
Kuules "mies". Ota itse vastuu ehkäisystä jos haluat ehkäistä.
Miten otetaan vastuu kondomin pettäessä siitä että nainen va
Älä kuule parittele hedelmällisen naisen kanssa jos et halua lasta. Miestä voit lykkiä ruskeaan luukkuun jos haluat pelkkää seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole hienompaa kuin omat lapset. Lapsista laistaminen mukavuussyistä vastaa lähinnä itsemurhaa. Käsittämätöntä itsekkyyttä. Äläkä vätky yritä selitellä.
Jaa-a. No se on sinun näkemyksesi. Itse kokemusasia tuntijana eli isänä arvostan enemmän omaa aikaa, kokemuksia ja elämyksiä.
Helppo arvostaa jos on varaa. Jos lapsia ei olisi, eiköhän moni lapsiarkea kauhisteleva kuitenkin niitä haluaisi.
Itse en kestäisi jatkuvaa toivottomuutta ja tunnetta etten saanutkaan lapsia. Nyt olen tyytyväinen vanhemmalla iällä lapsen saanut. Varmaan tulee raskaita aikoja mutta olen siis selvinnyt hyvin tähän saakka ja paljon onnellisempi kuin ennen lapsen saamista.
Elämässä on mielekkyyttä ja voin ajatella muitakin kuin itseäni. Muuten pitäisi stressata jatkuvasti kelpaanko töissä pelkillä työsuorituksilla ja ehkä viihtyykö puoliso kun vanhenen. Luonnollista jos puoliso olisi halunnut lapsia vaikka en olisi sellaista saanut.
Olisi tyhjää elämää yrittää suorittaa ja viihtyä vain yksinään.
Täällä yksi kohtalotoveri. Sain lopulta lapsen 40-vuotiaana. En tässä suhteessa suostunut perinteiseen parisuhteeseen ilman lasta. Eli jos lapsi tulisi voisin ajaella muuttavani yhteen. Näin sitten myös kävi. Olisi pitänyt vielä vaatia ne häät, mutta olin liian sekaisin vauvasta. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, tulet "vahingossa" raskaaksi, ala heittää pillereitä roskiin tai jotain. Kyllä se on tiennyt mihin on ruvennut kun olet kerran ollut rehellinen.
Ei todellakaan kannata tehdä näin oman turvallisuutesi vuoksi. Itse painostaisin naista aborttiin ja/tai lähtisin suhteesta. Todennäköisesti tekisin myös erittäin hankalaksi elatusmaksujen maksamisen ja kaiken muunkin yhteistyön. Saattaisin mahdollisesti katkeroitua vahinkolapsesta vielä enemmän ja tällaisessa tapauksessa jopa hautoa kostoa. Lapsen hyväksyisin itse vasta sitten, kun niin itse myös haluaisin.
Mikäs lapsi se täällä kiukuttelee? Jos tiedät ettet kerran halua kakaroita, niin ehkäise se sitten itse. Mitä sinä muille sälytät vastuu, jos kerran oot noin ehdoton. Hölmöläisen touhuja. Ota vastuu niistä omista mömmöistäsi äläkä kitise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, joka olisi parin vuoden seurustelun jälkeen ollut halukas hankkimaan lapsia oli ikä sitten 25v tai 30v. Ehkä minun tuttavapiiri on tosi outo, mutta kahdessa vuodessa ehkä on vasta muutettu yhteen jos sitäkään. Mutta siis. Rohkeasti asia pöydälle ja vakava keskustelu. Haluaako mies ollenkaan lapsia? Jos vastaus on ehkä, niin sitten mies useimmiten on avoin lapsille. Olen jopa kuullut, että ihan järkevä puoliso on vastannut suoraan kysyttäessä ihan sama, koska oli ollut niin paniikissa tai henkisesti lukossa ettei ole uskaltanut huutaa kyllä, mutta kun haluaisi eka sen omakotitalon jne! No lapsia ei tuohon suhteeseen kuitenkaan tullut. Miehet on usein niin tyhmiä etteivät edes osaa miettiä miten se lapsensaanti vaikuttaa parisuhteeseen, arkeen tai työelämään.
No kyllä osataan miettiä. Nimenomaan sen takiahan niitä lapsia ei haluta.
Vaikuttaa
Miksi nää alapeukut? Totta joka sana.
Lapsen saaminen hankaloittaa työelämää. Parhaillaan se pilaa parisuhteen ja teki ainakin mun arjesta ylikuormitettua selviytymistaistelua. Ja kyllä, olen nainen, joka nimenomaan tahtoi niitä lapsia. Se maksoi mulle enemmän kun oletin. En siltikään muuttaisi mitään, sillä halusin niitä lapsia enemmän kuin mitään muuta. Mutta parisuhteen se kyllä maksoi. Ilman lapsia olisimme varmasti olleet onnellisempia, ja todennäköisesti olisimme vielä yhdessäkin. Mutta mulle ne lapset vaan oli tärkeitä. En osaa selittää miksi, ne vaan on. Oon haaveillu lapsesta asti olevani äiti.
Mutta ymmärrän täysin jos joku ei halua niitä, kyllä se niin rakasta on. Mutta sillon pitää ITSE kantaa vastuu, myös ehkäisystä, eikä vaan hoihotella menemään.
Kyllä suhdetta ei kannata aloittaa puhumalla heti jostain perheestä ja lapsista ym tosi vakavasta, eikä heti myöskään pil... jakamaan ekana iltana. Siitä ei tule mitään pitkäaikaista. Se on vaan fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ex-kumppani vaikuttaa olevan tyypillinen kaverit ja harrastukset ensin ja perhe sitten joskus- mies. Nämä tarvitsevat kumppania lähinnä jakamaan taloudellista vastuuta ja seksin harrastamiseen silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole mies, jos ei kykene ottamaan vastuuta lapsista. Terveisin Mies.
Amen tälle!
Se on muuten seksikästäkin, että mies haluaa lapsia. Tai kantaa vastuun jo olemassa olevista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kovaa kieltä ja helppoja ratkaisuja täällä jaetasn.
Totta kai jokainen on oman onnensa seppä siinä mielessä, että jos jotakin haluaa niin sen eteen pitää tehdä töitä. Silti minusta on ihan selvää, että saa surra, jos lapsitoive ei ole toteutumassa sillä tavalla kuin oli toivonut tai kuvitellut.
Kuinka monelle jätä mies ja hommaa lapsi yksin! on oikeasti selkeä ja helposti toteutettavissa oleva ratkaisu? Hoitoihinkaan ei ihan noin vaan kävellä sisään.
Myöskin miesten kutistaminen täysin epäkypsiksi tämän asian suhteen on aika yksioikoista. Toki mukaan mahtuu niitä todellisia mieslapsiakin, mutta monesti kyse heilläkin on pelosta. Raskaus ja vauva-aika on lopulta hyvin pitkälti naisen homma, ehkä kontrollin menetys pelottaa.
Olen itsekin 35-vuotias nainen, joka toivoo lasta, mutta mies laahaa perässä. Hän ei ole vastuunpakoilija vaan päin vastoin ylitunnollinen ihminen, jolle kaiken pitää olla
Monilla tuntuu nykyään kadonneen ymmärrys siitä, että yritysaika ja raskausaika ovat hyvin luontevia näiden asioiden käsittelemiseen. On luonnotonta kuvitella pystyvänsä hallitsemaan täysin tulevaa. Jos mikään ei etene, ei niitä myöskään oikeasti pääse käsittelemään, muuttumaan ja kasvamaan ihmisenä. Eide kasvu vanhemmuuteen tapahdu kuvitteellisesti oman pään sisällä yrittämistä odottaessa, vaan raskauden ja ennen kaikkea sen lapsen saamisen kautta! Ja sillon se on keskimäärin normaalille ihmiselle luontevaa ja luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole mies, jos ei kykene ottamaan vastuuta lapsista. Terveisin Mies.
Amen tälle!
Se on muuten seksikästäkin, että mies haluaa lapsia. Tai kantaa vastuun jo olemassa olevista.
Juu. Paitsi ei ole niiden perheenisien omien vaimojen mielestä, joilla seksi on harvoin mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole mies, jos ei kykene ottamaan vastuuta lapsista. Terveisin Mies.
Amen tälle!
Se on muuten seksikästäkin, että mies haluaa lapsia. Tai kantaa vastuun jo olemassa olevista.
Seksikästä korkeintaan lapsettoman ovuloivan vauvakuumeisen 35v+ naisen mielestä. Ei seksikästä enää sen jälkeen, jos mies olisi hänen omansa ja lapset saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä miehen haaveet? Kukaan täysjärkinen ei halua iilimatoja syömään kaikki tulot
Tämähän se on.
Joten voidaankin ä m m i l l e esittää kymysys näin päin:
Suostutko muka itse siihen että elintasostasi (siis syystä ja motivaatiosta jonka vuoksi käyt ylipäätään töissä) leikkaantuu kymmeniä prosentteja pois ilman että itse sitä haluat, vaan se tapahtuu jonkun toisen haluamisien vuoksi, mutta työmääräsi EI vähene kymmeniä prosentteja samassa suhteessa? Vaan joudut jopa tekemään kahta kauheammin töitä että saat EDES NYKYISEN elintasosi säilytettyä????? Eli työmääräsi käytännössä lähes tuplaantuu ILMAN että siitä saatava rahamäärä lähes tuplaantuu samassa suhteessa. Ja nyt sitten tuleekin teille ä m m i l l e se kysymys, MINKÄ HELVETIN TAKIA _KUKAAN_ JÄRKEVÄ MIES TUOLLAISTA HALUAISI???????!!!!!!
Millä helvetin logiikalla te
Kyllä on huonoa kieltä. Kukaan järkevä nainen ei ota miestä jolla on kaikki äidinkielen tunnit käytetty elintasoa koskeviin prosenttilaskuihin. Olisit pikkuisen paneutunut välimerkkien käyttöön myös. Tämä teksti on kaukana järkevästä eikä anna kuvaa järkevästä miehestä. Voisiko olla että peruskoulu rimaa hipoen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole hienompaa kuin omat lapset. Lapsista laistaminen mukavuussyistä vastaa lähinnä itsemurhaa. Käsittämätöntä itsekkyyttä. Äläkä vätky yritä selitellä.
Jaa-a. No se on sinun näkemyksesi. Itse kokemusasia tuntijana eli isänä arvostan enemmän omaa aikaa, kokemuksia ja elämyksiä.
Tämä kommentoija on trolli, vaikeasti masentunut tai psykopaatti. Toivottavasti ensimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Mun ratkaisu oli: ei seksiä ennen kosintaa. Toimi, edelleen onnellisesti naimisissa, ja oikein hyvä tuli seksielämästäkin ;)
Tässä oli kyse lapsista,ei avioliitosta tai seksistä
Sekin pitää ehkä sisäistää ja hyväksyä, että niitä lapsia ei välttämättä tule, vaikka olisi mies joka niitä haluaa, ei ehkä kannata liikaa stressata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole hienompaa kuin omat lapset. Lapsista laistaminen mukavuussyistä vastaa lähinnä itsemurhaa. Käsittämätöntä itsekkyyttä. Äläkä vätky yritä selitellä.
Jaa-a. No se on sinun näkemyksesi. Itse kokemusasia tuntijana eli isänä arvostan enemmän omaa aikaa, kokemuksia ja elämyksiä.
Tämä kommentoija on trolli, vaikeasti masentunut tai psykopaatti. Toivottavasti ensimmäinen.
Siellä keittiöpsykologi analysoimassa. Mielenterveydeltäni olen ihan normaali, empaattinen, välittävä ja rakastava mies ja isä. Se ei silti poissulje sitä, ettenkö silti arvosta omaa aikaani, omia tekemisiäni, kokemuksia ja elämyksiä enemmän, kuin lapsiperhearkea, jota inhoan. Lapset ottavat (ja rajoittavat) paljon enemmän, kuin antavat. Se on minun kokemuspohjainen mielipiteeni.
Olen hyvin pahoillani puolestasi ap :(
Meillä oli sellainen tilanne, että mies pitkään oli epävarma haluaako lapsia ollenkaan. Otin asiaa puheeksi aina aika ajoin, joka kerta hän totesi, ehkä sitten joskus. Asiasta riideltiinkin monet kerrat. Kun aloin lähestyä 30v ikää, otin asian jälleen puheeksi ja kerroin miehelleni, että tämä on sellainen asia, joka on minulle niin tärkeä, että emme voi jatkaa yhdessä, jos meillä on tästä asiasta niin erilainen näkemys. Enkä voi loputtomiin odotella valkeneeko asia hänelle joskus. Pian sovittiin yhteisesti, että jätetään ehkäisy pois ja kävi onnellisesti, että saimme parin vuoden päästä toivotun esikoisen syliimme.
Esikoisen ollessa 2-3vuotias aloin haaveilla sisaruksesta. Tiesin, että miehelle se olisi vaikea asia ja monien keskustelujen ja riitojenkin jälkeen jouduin hyväksymään, että meille ei tule toista lasta. (Ei tietysti välttämättä olisi tullut vaikka olisi yritettykin.) Tunnen surua tuosta asiasta edelleen ja varmaan lopun elämäni jollain tasolla.. mutta koitan ajatella sen niin, että tässä kohtaa oli tavallaan minun vuoroni tehdä "kompromissi". Perheemme on nyt tässä ja hyvä kolmihenkisenä <3
Kehottaisin sinua punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja myös sitä, että tulisiko itsellinen äitiys kysymykseen? Onko sinulla minkälainen tukiverkosto? Hyvä elämä voi olla ilman lastakin, toki se vaatii kovasti asian prosessoimista ja pysähtymistä isojen kysymysten äärelle.
Mihin ratkaisuun ikinä päädytkin, toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin jouduin myös haaveista puhumaan paljon ja lopulta toistamaan, myös usea kaverinikin, lopulta kaikki suostuneet kun on puhunut järkeä iästä ja tulevaisuudesta. Kellään mies ei ole ollut kiivaasti halukas lapsiin tai naimisiin, mutta lopputulokseen ovat lopulta olleet erittäin tyytyväsiä. Se on joku jäätävä turha pelko ja siihen autta vain jatkuva puhuminen.
Ei kuullosta hyvälle että mies painostetaan perheelliseksi.
Jos ei painosteta, tuloksena on näitä viisikymppisiä miehiä, jotka etsivät epätoivoisesti nuorempaa hedelmällistä naista.
35+ biologinen kello tikittää naisen kannattaisi avoimesti hakea näitä mainitsemiasi 45+ miehiä, jotka etsivät nuorempaa hedelmällistä naista. Molemmilla sama tarve.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pitää ottaa matalapalkka-ala nainen?